torstai 16. syyskuuta 2010

Muutosvimmaa

Taloussanomat 15.9.

Otteita Risto Pennasen kolumnista:

Lisää vastuuta ekaluokkalaisille

- Opetusministeri Henna Virkkunen toivoo, että oppilaat profiloituvat nykyistä enemmän jo ala-asteella. Ministerin luottamus nenäänsä kaivavien natiaisten kykyyn tehdä elämäänsä koskevia valintoja on uskomaton. Miten ihmeessä lapset voisivat arvioida vähääkään järkevästi omia koulutustarpeitaan vaiheessa, jossa useimmat kuvittelevat tulevansa ammattilaisjalkapalloilijoiksi, prinsessoiksi tai avaruusraketin kuljettajiksi?

- Suomessa on erikoinen vimma myllertää nykyinen koulutusjärjestelmä, joka on todettu erinomaiseksi kaikissa kansainvälisissä vertailuissa.

- Ministeriön toiveena on, että myös koulut profiloituisivat nykyistä enemmän. Erikoistuneiden koulujen ongelman voi kuitenkin olla, että perusaineet jäävät erikoisaineiden jalkoihin.

- Jotenkin toivoisin, että tulevaisuudessakin jokin koulu voisi profiloitua ihan vain lasten kasvattamiseen.


Isot pisteet Pennaselle!

Taloussanomat luopui jokunen aika sitten paperiversiosta, mikä oli viisas veto. Talous on hektistä ja koko ajan muuttuvaa, verkkolehti toimii nopeammin. Taloussanomien verkkolehti on hyvin toimitettu ja se on netin lehtitarjonnan vakiolukemistoani.

Pennanen kirjoittaa täyttä asiaa. Maalaisjärjellä ajateltuna on todella ihmeellistä, mikä vimma on muuttaa maailman parhaaksi rankattua koulutusjärjestelmää näin rajusti? Eikö hienovaraisemmat liikkeet riitä?

Pennanen pelkää, että profiloituessa perusaineet jäävät jalkoihin. Minä pelkään samaa. On ihmeellistä, että yläkoulukäinen murkku voi valita itsensä ulos musiikista tai kuvataiteesta. Taideaineet kuuluvat kaikille. Mikä onkaan parempaa kuin "taiteellinen insinööri"? Viime aikoina on kohkattu Nokian ja Applen taistosta, Nokia on jäänyt iPhonen jälkeen juuri muotoilultaan ja käyttömukavuudeltaan, pelkkä hyvä tekniikka ei olekaan enää ratkaisevaa.

Pennasen toteamus siitä, että olisi kiva, että joku koulu tulevaisuudessakin voisi profiloitua ihan vain lasten kasvatukseen, on arkipäivän neroutta.

Pysähtyä ei saa, mutta liialliset muutokset voivat järisyttää perusteita. Pyramidin huipustakin kärki voi leikkautua pois.

5 kommenttia:

  1. Fiksu kirjoitus. Olemme kuitenkin jonkilaisessa tienhaarassa, jossa on ratkaistava vaikea yhtälö: meidän on syvennettävä perusopetuksessa taito- ja taideaineiden opetusta. Ja samaan aikaan viikkotuntimäärää ei voida kasvattaa. Valinnaisuus on kompromissi. Kun vuoden 2003 tuntijakopäätös tehtiin, kaikki opettajat huusivat kuorossa: valinnaisuutta ei saa leikata. Nyt kun valinnaisuutta ehdotetaan takaisin, huudamme taas: ei valinnaisuutta.

    Mitä me oikein tahdomme?

    VastaaPoista
  2. No mie ainaki haluaisin vähentää sitä kaikkea sälää, mitä peruskoulussa pitää opetussuunnitelmien mukaan käydä läpi. Jos opseja karsittaisiin, jäisi aikaa vuorovaikutukselle ja vaikka useammalle aineellekin, jos poliitikot niin tahtovat.

    Rauhaa, sitä kouluihin tarvittaisiin.

    VastaaPoista
  3. Sailalle: Sitä sälää on todellakin paljon. Itse olen ottanut sen asenteen, että käyn läpi niitä asioita joita ehdin, enkä edes yritä koko OPSia toteuttaa. Paljon kaikkea pintapuolisesti on huonompi kuin kunnolla vähän, mutta syvällisesti.

    Bloggaajan kanssa olen samoilla linjoilla: työrauha kouluihin! Tuntuu monesti olevan muutosta vain itse muutoksen takia. Valitettavaa on lisäksi kuunnella sellaisten ihmisten kommentteja kouluelämästä, joilla ei ole mitään kokemusta tai koulutusta kommentoimastaan järjestelmästä. Tällaisia edustajia löytyy rutkasti esim. talouselämän puolelta, jotka tuntuvat näkevän koululaitksen ensisijaisesti halvan työvoiman tuottolaitoksena.

    Pelkäävätkö opettajat ottaa työnsä omiin käsiinsä ja tehdä asioita opsiakin vastaan, kohtuuden rajoissa tietysti? Toki opetussuunnitelmaa viran puolesta pitää noudattaa, mutta Hölmöläisiä ei tarvitse olla varmaankaan; omat aivot käyttöön korusanojen soveltamisessa käytäntöön :)

    Ja kyllä, kasvatukseen pitäisi profiloitua. Perusasiatkin kun tuntuvat olevan monelta kuudesluokkalaiseltakin hukassa. Leirikoulussa osa ei osaa edes tavallista lakanaa laittaa sänkyyn, saati erottaa lakanaa pussilakanasta. Miten tällaisen lapsen oletetaan päättävän omasta tulevaisuudestaan 20 vuotta eteenpäin?!

    VastaaPoista
  4. No joo, taas mennään lakanalinjalle. Nykymaailmassa vanhemmat voivat tehdä lastensa kanssa niin paljon monia muita asioita, jotka auttavat lasta tekemään elämässään oikeita valintoja, että siinä saattaa jäädä lakanat vaihtamatta lapsen kanssa. Yleensä jokainen, joka on lakanoisssa tottunut nukkumaan oppii sen homman opettamattakin siinä vaiheessa, kun alkaa kiinnostaa kenen lakanoissa nukkuu. Kuudesluokkalaiset sitä paitsi voivat homman hyvin osatakin, mutta osaavat laiskuuttaan erinomaisesti esittää osaamatonta;) Eli en ottaisi tosissani ihan kaikkea mitä nuo pikkuveijarit suustaan päästelevät, valitettavasti:)

    Rauhaa tarvitaan kouluihin ja vanhemmat olisi hyvä ottaa mukaan niihin talkoisiin, etteivät lapset kuvittele koulun olevan jotenkin heidän oma temmellyskenttänsä.

    Kodin kasvatusvastuu on jakamaton, mutta koska lapsi kasvaa kaiken aikaa kaikki lasten kanssa töitä tekevät tai harrastavat kasvattavat lasta, halusivat tai eivät. Hienointa olisi, jos he sen ymmärtäisivät ja tekisivät sen tietoisesti pyrkien myönteiseen suuntaan:)

    VastaaPoista