Googlailin sanaparilla "oecd:n keskiarvo". Hyvin nappasi. Aika moni hakutulos kosketti koulutusta.
- Vuonna 2008 yhteensä 43 prosenttia 20-29-vuotiaista suomalaisista oli tutkintoon johtavassa koulutuksessa. OECD:n keskiarvo oli 25 prosenttia.
- Lääkekustannusten osuus kansantuotteesta oli vuonna 2007 OECD-maissa keskimäärin 1,5 prosenttia, kun se Suomessa on 1,2 prosenttia.
- Suomalaisten perusopetuksen päättövaiheessa olevien 15 -vuotiaiden nuorten matematiikan osaaminen on OECD-maiden parasta.
- Suomalaisnuorten lukutaito on OECD-maiden paras. Myös matematiikan sekä luonnontieteiden taidot ovat kansainvälistä huippua.
- Korkeakoulutuksesta suomalainen yhteiskunta hyötyy OECD:n keskiarvoa enemmän eli 84 400 euroa (miehet), kun OECD:n vastaava summa on 67 800 euroa. Naisten korkeakoulutuksessa Suomi (32 700 euroa) jää jopa alle OECD:n keskiarvon (41 200 euroa).
- Suomen bruttokansantuote asukasta kohti on seitsemän prosenttia OECD-maiden keskiarvoa korkeampi. Sen sijaan todellinen yksilöllinen kulutus jäi Suomessa seitsemän prosenttia alhaisemmaksi kuin OECD-maissa keskimäärin.
- Suomen terveydenhuollon laatu on monilla mittareilla mitattuna OECD-maiden keskiarvoa parempi. Erikoissairaanhoito on tehokasta ja rintasyöpien seulontaohjelma sekä pienten lasten rokotekattavuus on huippuluokkaa.
- Bruttokorvaustaso on viimeisen työansion ja vanhuuseläkkeen suhdeluku. Suomen bruttokorvaustaso on OECD:n laskelmien mukaan 56,2 % joka on hieman vähemmän kuin OECD-maissa keskimäärin (59,0 %).
- Suomalaisten osaaminen oli PISA 2003 -tutkimuksen huipputasoa kaikilla tutkituilla alueilla eli matematiikassa, lukutaidossa, luonnontieteissä ja ongelmanratkaisussa. Huipputulos perustui erityisesti suomalaisten heikoimpien ja keskitason oppilaiden erittäin hyviin suorituksiin.
OECD:n keskiarvoilla pelataan kovaa peliä. Tyypillisiä pelureita ovat EK ja Veronmaksajien Keskusliitto. OECD:n tilastoja luetaan kuin piru raamattua ja hyvin tarkoitushakuisesti.
Koulutusjärjestelmien tehoa mittaavissa PISA-tutkimuksissa suomalaiset peruskoululaiset ovat pärjänneet niin ylimaallisesen hyvin, ettei asiaa ole täällä kotosuomessa kaikissa piireissä hyväksytty tai asiaa on vähätelty.
OECD:n perustajamaat (1961):
Belgia
Espanja
Alankomaat
Irlanti
Itävalta
Islanti
Yhdistynyt kuningaskunta
Italia
Kanada
Kreikka
Luxemburg
Norja
Portugali
Ranska
Ruotsi
Saksa
Sveitsi
Tanska
Turkki
Yhdysvallat
Myöhemmin liittyneet maat:
Japani (1964)
Suomi (1969)
Australia (1971)
Uusi-Seelanti (1973)
Meksiko (1994)
Tšekin tasavalta (1995)
Unkari (1995)
Puola (1995)
Etelä-Korea (1996)
Slovakia (2000)
Chile (2010)
Slovenia (2010)
Israel (2010)
OECD-maissa on muutamia mielenkiintoisia maita kuten Kreikka, Portugali, Turkki, Meksiko, Slovakia ja Chile.
Perusväittämäni on: OECD:n keskiarvo ei ole yhtään mitään. Suomen viiteryhmä on Pohjoismaat, Saksa, Itävalta, Sveitsi ja Alankomaat.
Meksikoon ja Turkkiin vertaaminen ei ole kovin tavoitehakuista. Ainoa oikea paikka Suomelle on kolmen parhaan sakki, mieluummin se kärkitila.
- Vuonna 2008 yhteensä 43 prosenttia 20-29-vuotiaista suomalaisista oli tutkintoon johtavassa koulutuksessa. OECD:n keskiarvo oli 25 prosenttia.
- Lääkekustannusten osuus kansantuotteesta oli vuonna 2007 OECD-maissa keskimäärin 1,5 prosenttia, kun se Suomessa on 1,2 prosenttia.
- Suomalaisten perusopetuksen päättövaiheessa olevien 15 -vuotiaiden nuorten matematiikan osaaminen on OECD-maiden parasta.
- Suomalaisnuorten lukutaito on OECD-maiden paras. Myös matematiikan sekä luonnontieteiden taidot ovat kansainvälistä huippua.
- Korkeakoulutuksesta suomalainen yhteiskunta hyötyy OECD:n keskiarvoa enemmän eli 84 400 euroa (miehet), kun OECD:n vastaava summa on 67 800 euroa. Naisten korkeakoulutuksessa Suomi (32 700 euroa) jää jopa alle OECD:n keskiarvon (41 200 euroa).
- Suomen bruttokansantuote asukasta kohti on seitsemän prosenttia OECD-maiden keskiarvoa korkeampi. Sen sijaan todellinen yksilöllinen kulutus jäi Suomessa seitsemän prosenttia alhaisemmaksi kuin OECD-maissa keskimäärin.
- Suomen terveydenhuollon laatu on monilla mittareilla mitattuna OECD-maiden keskiarvoa parempi. Erikoissairaanhoito on tehokasta ja rintasyöpien seulontaohjelma sekä pienten lasten rokotekattavuus on huippuluokkaa.
- Bruttokorvaustaso on viimeisen työansion ja vanhuuseläkkeen suhdeluku. Suomen bruttokorvaustaso on OECD:n laskelmien mukaan 56,2 % joka on hieman vähemmän kuin OECD-maissa keskimäärin (59,0 %).
- Suomalaisten osaaminen oli PISA 2003 -tutkimuksen huipputasoa kaikilla tutkituilla alueilla eli matematiikassa, lukutaidossa, luonnontieteissä ja ongelmanratkaisussa. Huipputulos perustui erityisesti suomalaisten heikoimpien ja keskitason oppilaiden erittäin hyviin suorituksiin.
OECD:n keskiarvoilla pelataan kovaa peliä. Tyypillisiä pelureita ovat EK ja Veronmaksajien Keskusliitto. OECD:n tilastoja luetaan kuin piru raamattua ja hyvin tarkoitushakuisesti.
Koulutusjärjestelmien tehoa mittaavissa PISA-tutkimuksissa suomalaiset peruskoululaiset ovat pärjänneet niin ylimaallisesen hyvin, ettei asiaa ole täällä kotosuomessa kaikissa piireissä hyväksytty tai asiaa on vähätelty.
OECD:n perustajamaat (1961):
Belgia
Espanja
Alankomaat
Irlanti
Itävalta
Islanti
Yhdistynyt kuningaskunta
Italia
Kanada
Kreikka
Luxemburg
Norja
Portugali
Ranska
Ruotsi
Saksa
Sveitsi
Tanska
Turkki
Yhdysvallat
Myöhemmin liittyneet maat:
Japani (1964)
Suomi (1969)
Australia (1971)
Uusi-Seelanti (1973)
Meksiko (1994)
Tšekin tasavalta (1995)
Unkari (1995)
Puola (1995)
Etelä-Korea (1996)
Slovakia (2000)
Chile (2010)
Slovenia (2010)
Israel (2010)
OECD-maissa on muutamia mielenkiintoisia maita kuten Kreikka, Portugali, Turkki, Meksiko, Slovakia ja Chile.
Perusväittämäni on: OECD:n keskiarvo ei ole yhtään mitään. Suomen viiteryhmä on Pohjoismaat, Saksa, Itävalta, Sveitsi ja Alankomaat.
Meksikoon ja Turkkiin vertaaminen ei ole kovin tavoitehakuista. Ainoa oikea paikka Suomelle on kolmen parhaan sakki, mieluummin se kärkitila.
Tekstit
Viiteryhmän suhteen olet mielestäni aivan oikeassa. Mielenkiinnosta lisäisin siihen kuitenkin yhden eteläisen pallonpuoliskon maan, nimittäin Uuden Seelannin.
VastaaPoistaMinua on suunnattomasti ärsyttänyt ensin Pisa- ja sitten Newsweek-tutkimuksiin liittynyt aggressivinen suomalainen "vaatimattomuus". "Suomi / koulu on syvältä" huutavat yhdet. Suomalainen sanomalehti vetosi Newsweekiin jotta se korjaisi mahdollisia laskuvirheitä...
Asia mikä minua tässä eniten huolestuttaa on "Mouhijärvi-syndroomaksi" kutsumani ilmiö. Aamulehti julkaisi näet joskus 90-luvulla tilaston Pirkanmaan parhaista kirjastoista. Kirjojen määrä väkimäärään suhteutettuna oli paras Mouhijärvellä, toiseksi tuli Valkeakoski. Lainausmäärät saattoivat olla laskuissa myös mukana. Kun Mouhijärven kunnanisät lukivat uutisen, he päättivät että kunnalle kyllä kelpaa keskitasonkin kirjasto, ja leikkasivat määrärahoja rajusti.
Olen jo kuullut puheita, että koska Pisa-tulokset ovat niin hyviä, meillä kyllä on varaa leikata koulutuskustannuksista...
Pääkaupunkiseudulla on harrastettu mouhijärveä myös.
VastaaPoistaSivukirjastoja on hivutettu kuoliaaksi. Paras tapa on vähentää aukioloaikoja, jotta ihmiset eivät pääse kirjatoon. Lainaajamäärien vähenemiseen vedoten voidaan sitten perustella sivukirjaston lopettaminen.
En yhtään ihmettele sitä, että jotkut piirit ovat valmiita leikkauksiin Pisa-tuloksiin vedoten.