lauantai 4. syyskuuta 2010

Vuoden 1918 museo Suomenlinnaan

Hesarissa Jaakko Numminen vaatii Suomeen historiallista museota, jossa historianopettaja voisi kertoa luokalleen Suomen kansakunnan ja sen valtion ja instituutioiden muodostumisesta.

Meillä on Suomen Kansallismuseo, käyn siellä aina kuudetta luokkaa opettaessani. Museossa saa kohtuullisen kuvan Nummisen esittämistä asioista, mutta jonkinlaiden multivisioesitystä itsenäisen Suomen ajasta olen aina kaivannut.

Vieressä on upea eduskuntatalo, jonka kierto antaa hyvän kuvan suomalaisesta edustuksellisesta demokratiasta. Eduskuntakierros on tehokas, se alkaa hyvällä videoelokuvalla, oppilaat viedään lehtereille ja valtiosaliin.

Suomenlinna on luokkaretkien ykköspaikka. Suomen historia on Viaporissa johdonmukaisessa pähkinänkuoressa. Yksi paikka sieltä puuttuu. Suomenlinna olisi loistava paikka vuoden 1918 museolle.

Sisällissodan tapahtumat ovat jo niin kaukana, että museon perustamista voitaisiin vakavasti alkaa pohtia. Museon nimeksi sopisi Suomen sisällissotamuseo. Suomenlinnan vankileiristä luulisi löytyvän paljon materiaalia.

3 kommenttia:

  1. Sisällissodasta keskusteltaessa törmää usein siihen, että asiasta puhuminen "vain repii auki vanhoja haavoja". Olen myös törmännyt siihen, että väitetään sisällissotaa käsiteltävän kouluissa milloin mitenkin "väärin", ja sivuutetaan vanhempien paineessa sen tarkempi opettaminen.

    Asuinpaikkakuntani hämäläiset ovat vasta palailemassa siitä sodasta, ja pelkään pahoin että he tätä menoa myöhästyvät talvisodasta...

    VastaaPoista
  2. Sisällisota, punakapina, vapaussota, kansalaissota, luokkasota. Sisällisota on tietenkin se harmain ja turvallisin termi. Mutta kun eipä taida vastata todellisuutta. Mukana bolsevikit, mukana Saksan armeija.

    Homma meni näin: Suomen radikalisoitunut vasemmisto liittoutui bolsevikkien kanssa tavoitteenaan kommunistinen Suomi vaikka edellisellä vuosikymmenellä oli maahan saatu vallankumouksellisen edistyksellinen parlamentarismi. Tässä mielessä kysymyksessä oli kamala maanpetos. Bolsevikkien kannatus oli Venäjällä n. 5-7 prosenttia, kannattajissa ei juurikaan työäläisiä.

    Punakapinaan osallistuneet olivat järkyttävällä tavalla höynäytettyjä poliittisesti opportunististen ammattivallankumouksellisten toimesta. Punakapinassa petettiin siis myös työväki, sen aate ja oikeutetut vaatimukset.

    Vihollismaan kanssa liittoutuneen väkivaltaisen opposition kukistamisen nimenä ei voida käyttää mitään muuta kuin Vapaussotaa. Termi ei ole oikeistolainen vaikka sellaisena sitä pidetään. Maanpetoksen kukistamisen yhteydessä maamme itsenäisyys taattiin. Vapaussota siis.

    Niin ja muuten: kaikki punakapinan/maanpetoksen vaatimukset menivät läpi seuraavalla vuosikymmenellä maltillisen vasemmiston avulla ( Väinö Tanner) parlamentarismin keinoin. Siis sen valtiomuodon keinoin jota punakapinassa haluttiin vaihtaan toiseen valtiomuotoon, bolsevismiin.


    Out

    Uskaltakaamme olla historiassa rehellisiä. Punavankien kohtalo oli karmea. Siellä meni minunkin sukulaisia. Kuitenkaan heitä - kyynisten valtapelureiden hämäämiä - ei kunnioiteta puhumalla maanpetoksesta muuna kuin maanpetoksena. 1917 Suomi oli yksi maailman kolmesta, viidestä demokraattisimmasta maasta !!Punaiset halusivat tilalle yhden puolueen vallan ja proletariaatin diktatuurin. Luojan kiitos se ei onnistunut. Vapauden puolustaminen on vapaussotaa, jopa minun kaltaiselleni punikille.

    VastaaPoista
  3. Olet oikeassa Out.

    Esitin museon nimeksi Suomen sisällissotamuseota, koska silloin ulkomaalaisetkin vieraat tajuavat, mistä on kysymys.

    Toisaalta, jos halutaan museota, niin neutraali nimi on ainoa oikea. Muuten hanke ei kertakaikkiaan etene.

    Vaasalaiset voivat perustaa oman Vapaussota-museonsa ja tamperelaiset oman Kansalaissota-museonsa. Saataisiinpahan kaksi erilaista näkökulmaa.

    Suomelinnaan sopii ainoastaan Suomen sisällissotamuseo. Lisäksi museon yhteyteen sopisi erillinen vankileiriosasto.

    Suomen 1918 tapahtumat ovat ainutlaatuisia, ainoat vastaavanlaiset edellisvuosisadan sodat olivat Venäjällä ja Espanjassa. Hajoavan Jugoslavian sodat olivat lähinnä iljettävää etnistä puhdistusta.

    VastaaPoista