maanantai 19. elokuuta 2013

Kun ei enää mistään muusta voida säästää

19.8. Vantaan Sanomat


Vantaa suunnittelee lakkauttavansa kaksi koulua ja luopuvansa kolmesta kouluparakista.
Perusopetuksen suunnitelman mukaan hakunilalainen Hevoshaan koulu ja hämeenkyläläinen Tuomelan koulu lakkautettaisiin elokuun alussa 2016.
Lisäksi Vantaa luopuisi Viertolan koulun paviljongista 1. tammikuuta 2014 ja Kulomäen koulun kahdesta parakista 1. elokuuta 2014.
Lopettamisaikeiden taustalla on kaupungin tiukka taloustilanne: perusopetuksen säästötarve vuosille 2014–2016 on noin viisi miljoonaa euroa.
Ensisijaiseksi säästökeinoksi esitetään kouluverkon tiivistämistä: muutamasta koulutilasta luopuminen pienentää vuokrakustannuksia ja vähentää investointikuluja, kun huonokuntoisia tiloja ei kunnosteta.


Odotettuja uutisia, kun opetuksesta ei voida säästää, säästetään rakennuksista.

Viime keväänä torpattiin koulunkäyntiavustajien joukkoirtisanominen. Oli pakko keksiä jotain muuta.

Todettiin: 

Toisena säästövaihtoehtona on opettajien ja avustajien määrän vähentäminen, mutta tätä Vantaa ei tahdo tehdä: opetuksen määrä ja laatu halutaan turvata kaikille oppilaille siten, että luokkakoot voidaan pitää pieninä ja avustajamäärää ei tarvitse supistaa. (Vantaan Sanomat 19.8.)


Luokkakokoon ei tulla koskemaan. Ei ole mitään järkeä suurentaa opetusryhmiä, koska silloin Vantaan kaupunki menettää luokkakokojen pienentämisiin suunnatut valtion rahat. Säästöä ei syntyisi.

Avustajien joukkoirtisanomisissa ei ole mitään järkeä, sillä Vantaa siirtyi vuosi sitten noudattamaan lähikouluperiaatetta eli lähes kaikki oppilaat tulevat portaittain opiskelemaan omassa lähikoulussaan, myös erityisoppilaat. Nyt jos koskaan koulunkäyntiavustajia tarvitaan.

Lähikouluperiaatteen kannalta tuntuu oudolta, kun lähikouluja lopetetaan.

Suurin haloo tullee nousemaan Tuomelan koulun lakkauttamisesta. Tuomela on vanha perinteinen koulu keskellä kylää, opetusta on annettu vuodesta 1906. Alueen pientalorakentamiselle koulu on ollut myyntivaltti. Moni on muuttanut Hämeenkylään pienen ja turvallisen kyläkoulun takia.

Hämeenkylän vanhemmat ovat Vantaan koulutetuimpaa ja hyvätuloisinta väkeä, vastarinta tulee olemaan kovaa.

Tänään koulussani käytiin esittelemässä suunnnitelmaa. Alueen yläkoulusta, Hämeenkylän koulusta, tehdään yhtenäiskoulu, samaa koulua käydään ensimmäisestä yhdeksänteen luokkaan. Tuomelan koulun  oppilaat menisivät Askiston ja Pähkinärinteen kouluun, 5. ja 6. luokkalaiset siirtyisivät yläkoulun puolelle. Variston koulurakennuksen, joka kuuluu nykyään Rajatorpan kouluun, tilat palautettaisiin opetuskäyttöön.

On pidettävä huoli, että luokanopettaja siirtyy oppilaidensa mukana yläkouluun.

Todella mielenkiintoiseksi koulupalapelin tekee, kun todetaan:

...vähentää investointikuluja, kun huonokuntoisia tiloja ei kunnosteta. (Vantaan Sanomat 19.8.)

Vantaan lounaisnurkan isoista kouluista sekä Pähkinärinteen koulu että Rajatorpan koulu ovat huonokuntoisia kouluja. Yli 30-vuotista Pähkinärinteen koulua ei ole peruskorjattu kertaakaan, Rajatorpan koulu koostuu neljästä epäkäytännöllisestä ja huonokuntoisesta eri rakennuksesta. Pähkiksen ja Rajiksen yhteisoppilasmäärä on suurinpiirtein 700 oppilasta.

Kouluja tuskin tullaan peruskorjaamaan, koska korjaaminen tulee kalliiksi. Kannattanee mieluummiin rakentaa yksi toimiva ja ajanmukainen suuri alakoulu?

Ylipäätään niin Vantaan kuten muunkin pääkaupunkiseudun koulurakennuskanta on erittäin huonokuntoista. Remontteja on viivätelty rahapulatuskissa vuositolkulla, hometta löytyy monesta koulusta.

On varmaa, että "kouluverkon tarkastelu" ei jää tähän. Kun vanhoja kouluja puretaan, ja uusia, ehompia kouluja aletaan rakentaa, on pidettävä huoli koulurakentamisen hyvästä tasosta.

Kyllä koulurakennuksen pitää kestää yli kolmekymmentä vuotta.

Lisäys:

Suunnitelma tulee opetuslautakuntaan lokakuussa. Nuijitaan varmaan läpi, koska mitään muuta säästettävää koulutoimesta tuskin löytyy.

Kaupungin sivuilta:

http://www.vantaa.fi/fi/ajankohtaista-arkistot/etusivun_arkisto/101/0/kouluverkko_2014-16_101

6 kommenttia:

  1. Meillä Vantaan Mikkolassa on noita uusia säästökeinoja jo kokeiltu käytännössä, ja hyviksi havaittu.
    Joitakin vuosia sitten (oisko ollut n. 2005-2007) Mikkolan koulusta tehtiin 1.-9,-luokkainen yhtenäiskoulu. Uusi lisärakennus ei ehtinyt valmiiksi, kun toiminta jo alkoi, ja samaan aikaan vanhassa koulurakennuksessa piti tehdä kosteusremontti.
    Niinpä koulutilat tulivat tehokäyttöön. Alakoululaiset tulivat kouluun klo 8-9, yläkoululaiset klo 10-11. Näin saatiin tilat täyteen käyttöön klo 8-16. Yläkoululaiset olivat onnessaan, kun saivat nukkua vähän myöhempään. Alakoululaisilla kaikki jatkui kuten ennenkin. Paitsi sitten kun tuli aika siirtyä yläkouluun kesken pahimman murrosiän, niin ei tarvinnutkaan mennä uuteen kouluun elvistelemään ja roolia vetämään. Vaan sai jäädä omien vanhojen kavereiden kanssa tuttuun kouluun. Ja jos ei halunnut jatkaa samassa luokassa, sai siinä nivelkohdassa vaihtaa. Isossa koulussa kun on monta luokkaa, niin on valinnanvaraa myös kavereissa. Jokaiselle löytyy se oma porukka.
    Meidän perheen kokemukset tuosta ovat pelkästään positiiviset (lapset -94 ja -98)

    VastaaPoista
  2. Hyvä Vaula Norrena,
    kävivätkö lapsesi asemakaavasäädöksin suojeltua koulua? Koulua, joka on Vantaan kaupungin oma suojelukohde? Koulua, jonka tonttimaat lahjoitettiin aikoinaan kaupungille nimenomaan alueen lasten sivistys- ja opetuskäyttöön? Koulua, jossa ei ole todettu homeongelmaa (harvinaista!). Joka on eteläisen Suomen vanhimpia suomenkielistä opetusta antavia kouluja? Jonka oppilaaksiottoalueelle on jo kaavoitettu usean sadan hengen pientalo- ja kerrostaloalue (mm. Ainontie, entinen Anttilan/Keskon varasto)?

    VastaaPoista
  3. Tuomelan koulun puolesta siis oli tuo kommentti, jossa puhuttiin suojellusta rakennuksesta ja joka oli osoitettu Vaula Norrenalle. Ylläpitäjä, yst.lisäätkö tämän "Tuomelan koulun puolesta" otsikoksi tai nimimerkiksi. Kiitos!

    VastaaPoista
  4. Silloin kun tehdään "säästöjä", joista kuka hyvänsä osaa sanoa sen, että mitään säästöjä ei saada aikaiseksi, ollaan jo syvällä suossa. Tuo logiikka, että ei remontteja, tarkoittaa sitä, että kohta meillä ei ole enää mitään. Taitaa Vaulalla olla oma lehmä ojassa?

    VastaaPoista
  5. Kun on pakko tehdä jotain, niin päätetään tehdä jotakin, joka jollain tavalla edes VAIKUTTAA säästöltä. Se, että säästöä ei tule, realisoituu vasta 2016. Ja silloin tilanne on aivan eri. Sääli vain, että lapset ovat siinä vaihessa kärsineet päätöksestä jo kolme vuotta.

    VastaaPoista
  6. Tietääkö kukaan millainen yhtenäiskoulu tulisi, ja vaatisiko se rakentamista, ja miten nykyiset rakennukset (joissa monia huonokuntoisia) istuvat suunnitelmissa?

    Mitä tapahtuu jos oppilasennusteet eivät pidä paikkaansa, vaan uudet asuinalueet tuovat mukanaan myös lapsia?

    VastaaPoista