perjantai 13. syyskuuta 2013

Työhyvinvointiviikonloppu


Koulu on loppunut ja odottelen kaveriani, jonka kanssa menemme viettämään Vantaan opettajien yhdistyksen perinteistä työhyvinvointiviikonloppua Siuntion kylpylään.

Perinteen laittoi alulle yhdistyksen liikunnan grand old man Jukka Vartianen, joka on nyt ollut muutaman vuoden jo eläkkeellä. Vartianen sai arvokkaan Kansainvälisen olympiakomitean palkinnon koululiikunnan saralla tehdystä työstä.

Minä olen nyt yhdistyksen liikuntavastaava ja järjestelen Jukan sijaan tyhyä joka syksy. Työ on antoisaa.

Työhyvinvointiviikonloppu on yhdistykselle melkoinen satsaus. Nytkin Siuntioon on ilmoittautunut noin 50 jäsentä, jokainen maksaa muutaman kympin omavastuuosuuden, loput maksaa yhdistys. Viikonloppu on jonkinlainen pay back yhdistykseltä jäsenistölle.

Siuntiossa jäsenet saavat toimia omaehtoisesti. Opettajien viikonloppuun eivät lukujärjestykset sovi. Jos joku ei halua liikkua, vaan pelkästään levätä hiljaisuudessa, sekin sopii. Yleensä kaikki saunovat ja uivat, jotkut menevät kuntosaliin. Naiset hankkiutuvat mielellään erilaisiin maksullisiin hoitoihin.

Alueella on upea luontoreitti, jota on hauska kävellä. Lintutorniin kiipeäminen on aina elämys, sinne kannattaa kavuta, vaikkei näe linnun lintua, koska tornista avautuu upea maisema länsiuusmaalaiseen maalaismaisemaan.

Joka kerta kaverini kanssa olemme varanneet molemmiksi päiviksi kahdeksi tunniksi tenniskentän. Hakkaamme palloa hullun lailla verissäpäin kilpaillen. Hyvinvointi lisääntyy kohisten.

Illalla kokoonnutaan illalliselle, jonka jälkeen alkaa useinmiten karaoketanssit. Hyvin harva ehtii laulamaan, sillä on hauska tavata muiden koulun maikkoja ja kuulla heidän kuulumisiaan.


Tämän vuoden tyhystä:

Omalta osaltani reissun kohokohta oli tennis. Molempina päivinä sää oli ihanteellinen, ei tuullut ja aurinko paistoi. Kentän pinnalle ei ollut vielä pudonnut syysroskia, jotka haittaavat pelaamista. Siuntion kentän pinta on loistava, hiekkatekonurmi, jossa pallo pompii hienosti. Kentään pintaa pitkin voi myös liukua, ja pohja joustaa kuten pitääkin, jalat eivät rasitu liikaa. Pelaaminen oli nautinnollista.

Illallisella näimme kaikki toisemme. Pidin pienen nostattavan maljapuheen, samalla kyselin oliko moni Siuntiossa ensimmäistä kertaa. Useimmat olivat olleet ennenkin tyhyssä.

Sivusilmällä tarkkailin, mitä liikuntaa osallistujat harrastivat - laidasta laitaan. Suurin osa osallistujista kiersi jossain vaiheessa luontoreitin, koska ilma oli täydellinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti