Kuinka leivotaan hyviä ylioppilaita?

HS 25.8.

Ylioppilaskirjoituksissa parhaiten menestyneet lukiot eivät olekaan niin hyviä, kun arvosanojen arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan aiempi peruskoulumenestys ja perhetausta. Valtaosa parhaiten menestyneitä lukioista putoaa silloin keskinkertaisten joukkoon. Tämä käy ilmi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ekonomistin Tanja Kirjavaisen lukioiden tehokkuutta tarkastelevasta väitöskirjasta.

Tärkein yksittäinen tekijä, joka selittää opiskelijoiden menestystä ylioppilaskirjoituksissa, on väitöskirjan mukaan oppilaan peruskoulumenestys. Myös perhetaustalla ja vanhempien koulutuksella on voimakas vaikutus, mikä tuntuu aiemmassakin koulumenestyksessä.

Tanja Kirjavainen pääsi samaan loppupäätelmään, joka on aina kaikille opettajille ollut itsestään selvää.

Sykkeihin ja muihin ns. huippulukioihin pyritään korkeilla keskiarvoilla, ja oppilaat ovat huippumotivoituneita opiskelemaan. Tulos on silloin lähes aina jo etukäteen taattu.

Olen itse aina huumorimielessä sanonut, että ns. huippulukion opettaja vaikka "räkisi tunneilla ajankulukseen kattoon, eikä opettaisi juuri mitään, niin siinä sitä samalla laudatureja leivotaan".

Ne parhaat lukiot ovat aivan toisenlaisia. Vantaalta lopetettiin muutama vuosi sitten lukio, johon pääsi myös "alemman kerrroksen väkeä" eli oppilaita, joilla oli matala keskiarvo peruskoulun päästötodistuksessa. Heistä leivottiin kunnon ylioppilaita hyvillä arvosanoilla.

Tämä lukio ei heilunut rankinglistojen kärkipäässä, vaikka tehty tulos oli huippuluokkaa.

Koulujen vertailu ylipäätään on lähes turhaa. Oleellista on aina oppilaiden lähtötaso.