HS 24.5.
Suomalaisteinit koulukuritutkimuksen häntäpäässä
Suomalaiskoululaisten hyvä koulumenestys Pisa-tutkimuksessa ei rauhoita maan luokkahuoneita. 15-vuotiaiden koululaisten käyttäytymistä selvittänyt tutkimus nimittäin sijoitti suomalaisoppilaat häntäpäähän 38 maan koulukurivertailussa. Suomalaisteinejä enemmän häiriöitä oppitunneilla aiheuttivat ainoastaan argentiinalais- ja kreikkalaisnuoret, kertoo BBC.
Teollisuusmaiden järjestö OECD selvitti tutkimuksessaan sitä, miten kauan opettajilta kuluu luokassa aikaa 15-vuotiaiden oppilaiden rauhoittamiseen.
Parhaiten oppitunneilla käyttäytyvät tutkimuksen mukaan Aasian maiden oppilaat. Kärkisijalla komeilee Japani. Myös Kiinan Shanghain ja Hong Kongin koulujärjestelmät saivat kiitosta oppilaiden käytöksestä. Kärkikymmenikköön nousivat Euroopasta ainoastaan Romania ja Venäjä.
OECD:n selvitys tyrmää yleisen käsityksen siitä, että uudet sukupolvet käyttäytyvät aina aiempia huonommin. Koulukuri nimittäin parani useimmissa maissa vuosien 2000 ja 2009 välillä.
Pakko ottaa kantaa, vaikka ollaan jo puoliksi kesälaitumilla.
Tämä uutinen ei yllätä ammattilaisia.
Oppilaat osaavat käyttäytyä suhteellisen asiallisesti vielä alakoulussa. Mitä pilteille tapahtuu yläkoulussa? Annammeko teineillemme liikaa vapauksia myös kotona? Joskus minusta tuntuu, että annamme heille yksinkertaisesti - vain periksi.
Selvää on, että aasialaiset pärjäävät tässä sarjassa hyvin. Heille on opetettu itsekuria pienestä pitäen. Mikään ihme ei ole, että koulukurivertailussa entisen Itäblokin maat ovat kärjessä. Itäblokkia pidettiin kurissa voimalla.
Voidaan myös kysyä oikeutetusti, onko meidän yläkoulujärjestelmässämme vikaa? Onko mitään järkeä "kurssittaa" oppilaiden päät sekaisin? Olisiko järkevää palata "vanhaan selkeään lukujärjestykseen".
Pitää ottaa huomioon, että yläkoulujen luokkakoot ovat olleet pieniä. Muistan hyvin, kun opetin 30:n oppilaan 5.-6. luokkia aivan yksin, luokanopettajana, ja silti luokissa säilyi tyydyttävä järjestys.
Miksi yläkoulujen pieniä luokkia ei saada järjestykseen? Murrosikä ei ole mikään selitys.
Kerron yhden tapauksen tosikouluelämästä. Olin leirikoulussa, oli lounashetki. Luokkani söi rauhallisesti. Samaan tilaan pölähti yllättäen yläkoulun luokka syömään. Pojilla oli hatut päässä ja oppilaat mölysivät. Yläkoulun opettaja istui ja hymyili vain mielistelevästi, ei tehnyt yhtään mitään. Menin poikien luo ja sanoin, että "eiköhän oteta pojat hatut pois päästä". Pojat ottivat hattunsa pois ja alkoivat syödä asiallisesti.
Olemmeko antaneet teineillemme periksi?
Tekstit
Minulla on kokemuksia kyllä toiseenkin suuntaan. Yläkoulussa ongelma tuntui olevan nimenomaan oppilaiden poissaolo, sekä fyysinen että henkinen, evvk, väsymys, osallistumattomuus kun alakoulussa taas melu ja sählääminen.
VastaaPoistaKoulussa jossa nykyään työskentelen on 7 miesopettajasta ( kaksi sm-tason urheilijaa, kaksi reservin upseeria, yksi sissi) huolimatta isoja kuriongelmia. Demokraattisia opet eivät ole. Ja silti näin. Vaikka oppilaita pidetään kurissa virkavirheen rajamailla.
Kysymyksessä onkin suomalaisen yhteiskunnan etulinja: Itä-Helsinki. Tilanne on se että täällä yhteiskunta suorastaan romahtaa hitaasti niskaan, tv ja nettimaailma on nykyään niin pimeä, että ei ihme jos lapset eivät tajua missä mennään ja missä on todellinen maailma.
Huvittavinta on median epätoivoiset selitykset asialle: vanhemmuus ja yhteisöllisyys ovat "kadoksissa."
Tosiasia on että kunnon selkeät arvot ja siitä seuraavat syy- ja seuraussuhteet ovat kadoksissa. Lapset on heitetty sekavaan peilisaliin jossa he eivät tiedä mikä on totta ja mikä ei, koska aikuisetkaan ( nämä nykyiset) eivät tiedä.
Olen samalla kannalla kuin Tapani Kansa: tulkaa tytöt ( lue = arvot, pojat, isät, äidit, koko tunnistettavissa oleva maailma) takaisin ja olkaa niin kuin ennenkin.
Out
1. Hieno aihe.
VastaaPoista2. Time-On-Task on mainio työkalu. Kuinka monta minuttia tunnista käytetään opiskeluun.
3. Suomi on ainoita maita, joissa nuorilla suvaitaan rajaton murrosikä.
4. Yläkoulujen luokanopettajajärjestelmä on uusittava.
Turhaa lätinää! Todellakaan mitään armeijakuria ei tarvitse ihannoida. Yläkouluissa huono työrauha johtuu pääosin huonosta opetuksesta.
VastaaPoistaAnonyymi n:o 2. Mitä tarkoitat huonolla opetuksella? Opettajan työssä on se hyvä puoli, että siinä ei pääse helposti leipiytymään. Mikäli haluaa selviytyä opetusurakastaan kunnialla, opettajan pitää mukauttaa opetustyylinsä opetusryhmän mukaan.
VastaaPoistaIkävä sanoa, mutta jotkut opetusryhmäni saavat "huonompaa opetusta" kuin toiset, ainakin mitä tulee opetuksen monipuolisuuteen. Joidenkin ryhmien kanssa nimittäin syntyy välillä hienoja oivaltavia keskusteluja ja niiden pohjalta saatan seuraavalle tunnille keksiä jonkin hienon idean, jota oppilaat voivat alkaa työstää.
Joidenkin ryhmien kohdalla eteneminen tuntuu kivireen vetämiseltä. Oppilaita ei kiinnosta ja he osoittavat sen erittäin selvästi. Ja vaikka yrittän tehdä tunneista mielenkiintoisempia, vastaanotto ei muutu yhtään positiivisemmaksi. Siinä vaiheessa minunkin intoni hiipuu vähitellen ja tunnit tulee vietyä läpi väkinäisesti ja silloin tunnen antavani huonoa opetusta.
Mutta yksi temppu tepsii näihin ns. mahdottomiinkin luokkiin. Ainoat kerrat, kun olen niiltä saanut jakamattoman huomion osakseni, ovat ne, jolloin olen joko kertonut suullisesti esim. Kalevalan tarinoita tai lukenut heille nuorten omasta elämästä kertovaa tarinaa.
Toinenkin temppu on olemassa. Rauhattomat pojat saa hyvin ruotuun, kun käyttää hyväkseen heidän loputonta kilpailuviettiään. Vanha kunnon tietokilpailu silloin tällöin on poikaa. Sen varjolla voi opetella ihan mitä vain. Ja se sopii ihan yhtä hyvin myös tytöille.