lauantai 14. tammikuuta 2023

Syitä oppimistulosten heikentymiseen


Oppimistulokset romahtavat, eikä kukaan tunnu tietävän miksi – Mitä kouluissa on tapahtunut? (HS 13.1.2023)


Oppimistulokset huononevat, mutta kukaan ei oikein tunnu tietävän miksi. Tämä tuli jälleen kerran todettua tuoreessa opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) sivistyskatsauksessa.

Tulokset ovat huonontuneet jo vuosia. On puhuttu myös Suomen Pisa-ihmeen hiipumisesta. Pisa-tulokset selvittävät peruskoulun päättövaiheessa olevien tai peruskoulun juuri päättäneiden 15-vuotiaiden nuorten taitoja lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä. Suomi sai parhaat Pisa-pisteensä vuonna 2006, ja sen jälkeen tulokset ovat luisuneet tasaisesti alaspäin.

OKM:n katsauksessa todetaan, että mahdollisia selityksiä voivat olla ainakin 1990-luvulla alkanut koulutuksen rahoituksen vähentyminen ja sosioekonomisten erojen kasvu.

* * *

Kaivoin Properuskoulun naftaliinista. Kirjoittelen harvakseen, koska en tee opettajan töitä enää vakituisesti, koska olen eläkkeellä. Teen kyllä jatkuvasti sijaisuuksia.

Hesarin otsikossa todetaan, että kukaan ei tunnu tietävän, miksi oppimistulokset ovat romahtaneet.

Opettajilta olisi voitu kysyä. He kyllä tietävät. 

Suomalainen koulutusjärjestelmä oli oikealla tiellä aina vuoteen 2006, Pisa-tulosten mukaan olimme silloin ykkösiä. Jos kerran olimme ykkösiä, olisi pitänyt opetusta ja järjestelmää kehittää valitulla tiellä.

Sen sijaan alkoi hämmentävä uudistuskierre. Kaikkihan ymmärtävät, että kaikki uudistukset eivät aina onnistu. Ne voivat mennä pieleenkin.

Koska asiantuntijoiden on vaikea arvioida, mistä oppimisen tason romahtaminen voisi johtua, listasin vauhdilla erilaisia mahdollisia syitä. Ikään kuin vinkiksi.

Varmaan syitä löytyy muitakin.

Poimi listasta vaikka oma Top Tenisi.

     X Pisan jälkeinen ylimielisyys 

     X Koulujärjestelmän sisäsiittoisuus

     X Huono ja ei ohjaava OPS 

     X Sokea usko lasten itseohjautuvuuteen 

     X Opettajista tehtiin oppimisen ohjaajia 

     X Opettajista tehtiin nössöjä sätkynukkeja

     X Opettajienkoulutuksen fokus karkasi vallitsevasta todellisuudesta

     X Opettamisesta tehtiin kirosana 

     X Uudistustahdin kiivas sykli

     X Arvioinnin ylikorostaminen

     X Rehtoreiden ylityöllistäminen

     X Opettajien väsyminen

     X Koronavaje oppimisessa

     X Rahoitusvaje 

     X Oppimisteknologian ylikorostaminen

     X Jatkuva suorittaminen

     X Suorituspaineiden kasvu

     X Kiire

     X Aikapulan illuusio

     X Koulun kerhotoiminnan puute

     X Priorisoimisen uskallus

     X Kova kilpailu jatkopaikoista 

     X Koulujen väliset erot ovat revähtäneet

     X Luokkien väliset erot koulujen sisällä ovat revähtäneet

     X Maaseudun pojat ovat pudonneet kyydistä

     X Epäonnistunut kolmiportainen tuki 

     X Inkluusio

     X Erityisosaamiskeskusten lopettaminen 

     X Erityisopettajista tehtiin hanttiopettajia

     X Liian suuri luokkakoko

     X Unohdettiin pojat 

     X Liian vähän miesopettajia 

     X Hyljeksittiin oppikirjoja 

     X Kaikissa oppiaineissa oppilailla ei ole omia kirjoja

     X Ulkoaluku laitettiin pannaan 

     X Työkirjojen puute

     X Käsin kirjoittamista vähennettiin 

     X Käsialakirjoituksen opettaminen lopetettiin 

     X Ei opeteta lukemaan kunnolla

     X Kaunokirjallisuuden lukeminen on vähäistä

     X Teknisen- ja tekstiiliopetuksen sisällöt sekoitettiin 

     X Vieraskielisten ja kantaväestön PISA-tulosten ero OECD:n suurin 

     X Uusi oppimiskäsitys

     X Oppiaineiden rajat häivytettiin 

     X Opiskelun systemaattisuus hukattiin 

     X Vaatimustason lasku 

     X Ei saada ehtoja, ei jätetä luokalle 

     X Ei sijoituspaikkoja lapsille, jotka eivät pysty käymään koulua

     X Lastensuojelun kankeus

     X Tarkkailuluokkien lopettaminen

     X Liian vähän koulupsykologeja - ja kuraattoreita

     X Lapsi ei pääse tutkimuksiin ajoissa

     X Opettajien auktoriteetin heikentyminen 

     X Poikien holtiton tietokonepelaaminen kodeissa 

     X Kännyköiden luvaton käyttö kouluissa

     X Uusi oppimisympäristö

     X Lasten kunnon heikentyminen

     X Huonot ruokailutottumukset

     X Kodin tuen puute

     X Lasten ja nuorten unenpuute

     X Sosioekonomisten erojen kasvu

     X Maahanmuuttajalapsi liian vähän aikaa valmistavassa opetuksessa

12 kommenttia:

  1. Täyttä asiaa,Kaitsu !

    VastaaPoista
  2. Johan löytyi asiaa, joita opettajat kyllä tiesivät jo aloittaessa nämä ”uudistukset”, mutta opettajia ei kuunneltu eikä kuultu.
    Uudistusta pukattiin yksi toisensa jälkeen komiteoiden siivittämänä, hoh.

    VastaaPoista
  3. Tuntuipa hyvältä lukea tämä juttu. Kyllä opettajat tietävät, mutta meitä ei kuunnella!
    t: luokanopettaja

    VastaaPoista
  4. Tässä listassa unohdettiin itse opettajat. Olisiko syytä katsoa peiliin? Työhyvinvointi? Valmentaako opettajankoulutus riittävästi vastaamaan nykykoulun vaatimuksia? Syitä etsitään kaikkialta muualta, mutta omaa toimintaa ja valmiuksia ei laisinkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkoitus ei ollut, suollin kaikkia mahdollisia syitä inspiraatioksi esim. tutkijoille tai seuraavan opsin suunnittelijoille. Olet oikeassa, oppimisen tason laskuun syypäänä on koko suomalainen koulutusjärjestelmä opettajineen karvoineen, mutta nyt kärki on suunnattava ylätasolle päättäjiin ja Opetushallitukseen.

      Poista
    2. Jostain syystä nyt ja edellisessä kommentissa ei näy nimeni. K-A.L.

      Poista
  5. Itse kouluelämässä viimeiset 35 työskennelleenä voisin kiteyttää, että edellisen listan asioista suurin osa johtuu siitä, että alettiin "ulkoistaa" kaikkea, ajattelu mukaan lukien.
    Usko siihen, ettei tekijä itse tietää parhaiten , miten asioita voisi parantaa, siirrettiin historiaan ja alkoi kehittäjien, suunnittelijoiden ja konsulttien aikakausi.
    Kun ihmisen on palkkansa edestä suunniteltava ja kehitettävä, niin muutoksia ja uudistuksia tuotetaan jatkuvasti eikä tarpeesta, niin kuin viisasta olisi. Jokainen turha muutos, pienikin, vie ruohonjuuritasolla työskenteleviltä ylimääräistä aikaa, siitä johtuu nykyinen hektinen kaiken muun tekeminen, se syö suoraan aikaa oppilaan ja opettajan kohtaamisesta.
    Mitä tulee itseohjautuvuuteen, se nähtiin 90- luvulla tavoitteena, johon koulussa opetetaan ja ohjataan, niin että nuori myöhemmin olisi valmis toimimaan muuttuvassa maailmassa, eikä niin, että lapsi jätetään heitteille.
    Avoimet oppimisympäristöt....90- luvun lopulla puhuttiin paljon OPPIMISEN avaamisesta, siitä, että oppia voi monikanavaisesti, monin tavoin ja monissa eri paikoissa...lieneekö joku koulujen tekemiseen tylsistynyt arkkitehti kuullut tuon sanan AVOIN...ja innostunut aiheesta, ymmärtämättä, ettei keskustelulla tarkoitettu seinien kaatamista, vaan mielen avaamista erilaisille oppimisen tavoille.
    Nyt olisi ihan viimeinen aika ottaa pieni heiluriliike taaksepäin, arvostaa oppimista ja opettamista, mikä sen mahdollistaa. Oppilaat tarvitsevat, ehkä enemmän kuin koskaan aikuista, aikaa pysähtyä, kohdata, keskustella ja pohtia muuttuvaa maailmaa ja omaa osaansa siinä turvallisessa , kiireettömässä ympäristössä.

    VastaaPoista
  6. Älyttömän suuret ryhmät. Ei auta, jos 60 oppilaan ryhmässä on 3 opettajaa. Kukaan ei ehdi keskittyä oppilaaseen, kun yhteistä opetusta ei useinkaan ole. Olisipa edes KOKO ryhmän yhteinen opetushetki! Harva aikuinen rakastaa suuria avokonttoreita, koska niissä on aina taustalla häiriöääniä. Miten voimme kuvitella, että nuoret pitäisivät niistä,?

    VastaaPoista
  7. Voi apua mikä lista mutta surullisen totta! Aloittavana opettajana haluaisin palata ajassa sen 20 vuotta taaksepäin ja siihen koulumaailmaan. Toivottavasti päättäjät huomaavat nämä asiat!

    VastaaPoista
  8. Lisäys listaan:
    X Pienten koulujen lopettaminen
    X Koulumatkojen ja kyydityksen odotusaikojen pidentyminen.

    VastaaPoista
  9. Muistelisin, että kun nykyinen ops oli kuulemiskierroksella, ehdotti joku ruotsalainen kasvatustieteen ammattilainen, että Suomen vanha ops voitaisiin vaihtokaupassa ottaa Ruotsiin, jos kerran Suomi haluaa matkia Ruotsin silloista oppimisnäkemystä.

    VastaaPoista