99 kunnanjohtajaa 178:sta haluaa suurentaa opetusryhmiä

Koulukeskustelua on käyty joululomallakin, ja hienoa on, että valtio osallistuu opetusryhmien pienentämiseen 50,5 miljoonalla eurolla. Valtio tuplaa opetusryhmien pienennysrahansa pariin edellisvuoteen verrattuna.

YLE 30.12.

MTV3: Opetusryhmien pienentämiseen 50 miljoonaa

Opetusryhmien pienentämiseen satsataan ensi vuonna 50,5 miljoonaa euroa, kertoi opetus- ja kulttuuriministeriön valtiosihteeri Tapio Kosunen MTV3:lle perjantaina. Aiempina vuosina valtion tuki on ollut vuodessa parikymmentä miljoonaa euroa.

Asia ilmeni, kun MTV3 kysyi Kosusen mielipidettä kyselyyn, jossa 99 kunnanjohtajaa 178:sta nimesi perusopetuksen kolmen tärkeimmän säästökohteen joukkoon.

Kosunen yllättyi MTV3:n kyselyn tuloksista, koska perusopetuksen säästöt pakottavat kouluja isontamaan luokkakokoja, ja valtio on pyrkinyt vaikuttamaan kehityskulkuun tarjoamalla rahaa.

Kosusen mukaan ensi vuonna alkaa selvitys myös siitä, tarvitseeko perusopetuksen ryhmäkokoja kirjata lakiin. Tällä hetkellä koulut päättävät ryhmäkoot suositusten ja kustannusten perusteella.

Kunnilla on tammikuun puoliväliin asti aikaa hakea tukea ensi vuoden opetustoimintaansa.

Järkyttävää on, että yli puolet kuntajohtajista pitää perusopetusta kolmen tärkeimmän säästökohteen joukossa.

Perusopetus on ollut jatkuvan säästämisen kohde jo vuosikausia. Näyttää siltä, että tiettyjen vastuuttomien kuntien isännille mikään ei riitä. Kohta vanhempien pitänee rientää kirjakauppoihin ja tiimareihin ostamaan lapsilleen kyniä ja kumeja.

Opetusryhmien pienennysrahat pitää ehdottomasti korvamerkitä ja rahojen käyttöä pitää valvoa. Muuten rahat upotetaan kuntatalouden pohjattomaan kaivoon.

Niille kunnille, jotka ovat käyttäneet ryhmäkokojen pienentämisrahaa vääriin tarkoituksiin, rahaa ei tule jakaa.

On hyvä, että vihdoinkin alkaa selvitys siitä, tarvitseeko perusopetuksen ryhmäkokoja kirjata lakiin. Lukijani tietävät tarkkaan, että olen ko. lain ankara kannattaja. Ryhmäkokojen maksimikoot on kirjattava lakiin mahdollisimman yksiselitteisesti, ettei minkäänlaista venkoilun mahdollisuutta anneta.

Olen aikaisemmissa blogikirjoituksissani esittänyt, että realistiset maksimiluokkakoot peruskoulussa olisivat:

- 1.-3. luokat 20 oppilasta
- 4.-9. luokat 24 oppilasta

Alarajaa en asettaisi.

Paina sivun vasemman laidan tunnisteista sanaa luokkakoko, niin löydät aikaisempia kirjoituksiani asiasta.

Kunta- ja valtionverotuksen tuloverotuksen suhde on väärä. Tasaveroluonteisen kuntaveron tasoa pitäisi laskea ja vastaavasti progressiivisen valtion tuloveron tasoa pitäisi nostaa. Loppuisi hölmönpuoleinen kuntahiekkalaatikkoleikki. Veronmaksajien rahat saataisiin suunnattua oikeisiin kohteisiin kuten perusopetukseen ja terveydenhoitoon.

Kunnat ovat kuntalaisia varten.

Kunta ei ole mikään yksityisyritys, eivätkä kunnanjohtajat ole yritysjohtajia. Kaikki kuntatyöntekijät ovat kuntalaistensa palvelijoita. Me kaikki saamme palkkamme kuntalaisten verorahoista.

Ollaanko kunnallisessa itsemääräysoikeudessa menty jo liian pitkälle?

99 kunnanjohtajaa 178:sta pitäisi laittaa takaisin koulun penkille. Heille olisi rautalangasta väännettavä ja havainnollistettava, mikä on kunnan perustehtävä ja mihin kuntalaisten verorahat on suunnattava.

Pikkuhiljaa minäkin olen tullut sille kannalle, että Suomessa on aivan liian monta kuntaa.

Joka kuntaan ei riitä tarpeeksi pätevää ja asiantuntevaa kunnanjohtajaa muista päättäjistä puhumattakaan. Jopa Vantaan kokoisella isolla kaupungilla on suuria vaikeuksia löytää pätevää johtoa kaupungin ylimpiin virkoihin.