tiistai 31. tammikuuta 2012

Lähes rikollisia kuntia

YLE 30.1.

Oikeuskansleri: Kunnilla ei halua laittaa oppilashuoltoa kuntoon

Oikeuskansleri Jaakko Jonkan mukaan koulujen oppilashuoltoa ei ole vieläkään saatu kuntoon kaikissa kunnissa. Jonkka arvosteli oppilashuollon puutteita kovin sanoin jo pari vuotta sitten. Hän vaatii nyt, että oppilashuollon järjestämiseksi on laadittava nykyistä velvoittavammat ja täsmällisemmät säädökset.

Lisäksi hän vaatii, että oppilashuoltoon on annettava riittävästi varoja ja säädösten noudattamisen valvontaa on kiristettävä.

Jonkka sanoo, että koulukuraattoreita ja -psykologeja on edelleen liian vähän, ja puutteista kärsii jopa viidesosa kouluista.

Oppilashuoltoon kuuluvat muun muassa terveydenhuolto, koulukuraattorit ja ruoka.

Oikeuskansleri epäilee kuntien halua korjata koululaisten palveluiden puutteita. Hänen mukaansa merkittävä osa kunnista on jo pitkään hoitanut oppilashuoltoa ilman riittävää henkilökuntaa. Valtio on antanut kunnille lisää rahaa lääkärintarkastuksiin, mutta lähes kolmasosa kunnista käytti toimintaan saadut rahat johonkin muuhun kuin lailla säädettyihin, asianmukaisiin koululaisten terveystarkastuksiin.

Jonkan mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö ei ole pystynyt kertomaan, milloin lapsille tarjotaan koko maassa yhdenvertaiset palvelut.


Oikeuskansleri Jaakko Jonkan huoli on aiheellinen.

Joskus tuntuu siltä, että kuntien annetaan elää kuin pellossa.

Kun valtio ohjaa rahojaan tiettyihin kohteisiin, jotkut kunnat suuntaavat rahat milloin mihinkin. Tyypillinen esimerkki viime vuosilta on ollut luokkakokojen pienentämisiin suunnatut rahat. Ensimmäisenä vuonna suuri osa kunnista käytti valtion rahat aivan muihin tarkoituksiin kuin luokkakokojen pienentämisiin.

Kolmasosa Suomen kunnista laistaa lakisääteisistä velvollisuuksistaan, joidenkin holtittomien kuntien lapset eivät pääse säännöllisesti terveystarkastuksiin. Ei välitetä edes omista lapsista! Säännölliset terveystarkastukset ovat mitä parhainta ennaltaehkäisevää toimintaa.

Ei ole kauaa siitä, kun koululääkäri oli tavattavissa koululla viikottain. Oppilas tai vanhemmat saivat varata ajan koululääkäriltä. Koululääkäri tavoitti kaikki lapset. Nyt täytyy hilpata terveyskeskuksiin joka vaivaan. Myös neuvolapalveluja on ajettu alas. Neuvolaverkkoa on harvennettu. Arvo Ylppö varmaan kääntyilee haudassaan.

Joissain kunnissa on miltei mahdotonta saada oppilaille kunnollisia psykologi- tai kuraattoripalveluita.

Kaikki tietävät, että kouluruokailun taso vaihtelee suuresti ympäri maata. Joskus minua ihmetyttää, äskettäin Vantaalla tarjottiin soijaruokaa kolmesti viikon sisällä. Ilmeisesti kunta oli hankkinut halvalla säkeittäin soijaa. Ei maistunut ollenkaan, ei minulle, ei oppilaille.

Eilen Jaakko Jonkka tv-uutisissa ehdotti, että niskuroiville kunnille olisi langetettava uhkasakkoja. Jotain on tehtävä. Niskuroiville kunnille ei pidä tukirahoja seuraavana vuonna antaa. Annetaan rahat niihin kuntiin, jotka suuntaavat rahat oikein.

Onko Suomessa menty liian pitkälle kunnallisen itsemääräämisoikeuden suhteen?

Suomessa on liikaa kuntia. Valtio ei pysty ohjaamaan tai valvomaan kunnolla. Luulisi valvonnan helpottavan tulevaisuudessa, kun kuntien määrä vähenee merkittävästi. Kun kuntia on vähän, kuntien johtoon saadaan osaavaa väkeä.

3 kommenttia:

  1. Tuskinpa liikaa kuntia, vaan pikemminkin liian vähän läänejä. Takkirauta-blogissa oli juttua säätösilmukoiden koosta, ja sanoisin, että entiset 13 lääniä pystyivät valvomaan kuntia alueillaan aika tehokkaasti. Nyt on vain 5 suurlääniä ja läänien tasolla hallintoa on erityisen paljon kevennetty. Kuntien ja valtiotason välillä ei ole sopivaa valvontaporrasta toppuuttelemaan kuntien väärinkäytöksiä. Säätösilmukat ovat päässeet venähtämään liian pitkiksi ja tehottomiksi tekemään oikea-aikaisia ja toimivia korjauksia järjestelmähäiriöihin.

    VastaaPoista
  2. Valvonta ei ongelmaa poista, jos säädöksiin ei liity sanktioita.

    VastaaPoista