Ehkä kaikkien aikojen kouluruokasuosikki - lihapullat ja perunamuusi.
Hellanlettas sentään, kyllä se sittenkin on niin, että monipuoliseen ruokailuun kasvatetaan kotona. Kaikkea ei sentään voi ulkoistaa koulun kontolle.
Opettaja ei voi eikä saa väkisin lusikkaa lapsen suuhun tunkea. Muistan hyvin, kun ensimmäisellä luokalla en syönyt etikkapunajuuria, en pystynyt, olisin oksentanut. Opettaja huusi vieressä, ja en syönyt. Ensimmäinen jälki-istuntoni siitä tuli.
Pitää myös muistaa, että opettajat eivät valitse kouluissa tarjottavia ruokalajeja, vaan päätökset tehdään aivan muualla kuin koulussa. Jostain syystä tarjotaan joitakin ruokia, jotka eivät maistu lapsille. Silloin ruokalistaa on syytä kehittää.
Yleensä tavallinen suomalainen arkiruoka maistuu lapsille melko hyvin, myös pasta- ja riisiruuat maistuvat.
Olen samaa mieltä siitä, että opettajien ainakin alakoulussa olisi hyvä syödä oppilaidensa kanssa ja yrittää kasvattaa oppilaita hyviin ruokailutapoihin ja monipuoliseen ruokavalioon. Sitä on tehty iät ja ajat, mutta nyt näyttää siltä, että koulu ei pystykään oikomaan vääriä ruokatottumuksia.
Yläkoulussa ruuasta kieltäytyminen ei aina edes liity itse ruokaan, vaan aivan muuhun, minkä kaikki joskus yläkoulua käyneet tajuavat. Alakouluissa syödään paljon paremmin, harva jättää ruokansa kokonaan syömättä, mutta nykynirsoilua on.
Ruokaillessa on hyvä keskustella oppilaiden kanssa muistakin asioista kuin kouluasioista. Oppilaantuntemuksen kannalta ruokailu oppilaiden kanssa on helmipaikka.
Kouluruuan ruoka-aineisiin ei aina sijoiteta riittävästi. Esim. kotikaupungissani Vantaalla ruoka-aineisiin laitetaan 0,69 euroa per annos. Jos annosraha nostettaisiin euroon, laatu paranisi ja välipalaakin voitaisiin lapsille tarjota.
Kyse on aina arvovalinnoista.
School meals in Finland -blogini
* * *
10.12. Yle
Kouluruokanirsoilijoiden käytökseen halutaan puuttua kovilla keinoilla: Ministeri velvoittaisi opettajat aterioimaan oppilaiden kanssa
"Tuore kouluterveyskysely pysäytti minut henkilökohtaisesti", sanoo maatalousministeri Jari Leppä. Paikoin 60 prosenttia koululaisista jättää kouluruoan syömättä kerran tai useammin viikossa.
– Tarvitsemme myös opettajien täydennyskoulutusta kouluruokailun pedagogisesta merkityksestä ja ruokatajun kasvattamisesta. Opetussuunnitelmien perusteet tulee entistä enemmän jalkauttaa opetustyöhön, Leppä vaatii.
– Laissa voisi lukea päivittämisen jälkeen, että terveellinen välipala on tarjottava kerran päivässä, oppilaat vaikuttavat ruokalistojen sisältöön, ruokailulle on varattu riittävästi aikaa, ja ruokailu tapahtuu tiettyyn ikään asti aikuisten johdolla.
Menee liian hyvin kun kakarat jättää ruuat syömättä..
VastaaPoista