Suomi vs USA 7 - 0

Suomalaisittain hauska uutinen Iltalehdestä, googlailin hakusanalla Finland USA, muutama parilippukuva, mutta pääosin jääkiekkoa pukkasi. 

Simeoni herneet keittää,
Timo sekaan rasvat heittää,
patahan kuohuvaan sylkee.

Enkeliporsas räkäisee hernesoppaan oman kommenttinsa jokaisen Vox.comin väittämän perään.

22.2. Iltalehti

8 syytä: Tämän takia koulut ovat parempia Suomessa kuin Amerikassa

Yhdysvaltalainen Vox.com-sivusto listasi yhdeksän syytä sille, miksi suomalainen koulujärjestelmä on parempi kuin amerikkalainen.

Vaikka Suomi menettikin kärkipaikkansa PISA-tutkimuksessa vuonna 2012, kiinnostus koulujärjestelmäämme kohtaan ei ole hiipunut.

Suomalaisen korvaan amerikkalaislehden nostamat asiat kuulostavat itsestäänselvyyksiltä, mutta rapakon takana käytännöt ovat erilaiset.


1. Opettajilla on hyvä asema ja heitä tuetaan

Enkeliporsas:

Suomalaisen opettajan asema ei ole enää järin hyvä, mutta varmaan parempi amerikkalaisen opettajan asemaan nähden. Yhdysvalloissa usein todetaan those, who can't do, teach. Varmaan se siellä sitten on niin. 

Yleisesti ottaen Suomessa vielä opettajia arvostetaan, vaikka viime vuosina opettajien arvostusta on nakerrettu kaikin tavoin. Oppitunteja on leikattu kuin sormia, mikä on merkinnyt opettajille palkan alennusta.

Suomessakaan opettajia ei juuri enää tueta. Täydennyskoulutusta ei enää anneta. 

Kun omassa kaupungissani siirryttiin tablettiaikaan, opettajat jätettiin oman onnensa nojaan sanomalla, että opettajat saavat pääosin tutustustua laitteisiin itse. Kunnollista oppimateriaalia ei vielä juuri ole, vaan todettiin, että laittakaa omaa materiaalia educloudiin.

Kun lähikouluperiaatteeseen siirryttiin (erityiskouluja lopetettiin ja erityisoppilaita jalkautettiin normiluokkiin) opettajat vasta tunsivatkin jääneensä yksin.

2. Opettajat valitaan tiukan seulan läpi

Enkeliporsas: 

Näin on. Suomessa opettajan ammatti houkuttaa yhä. Suomessa suuret joukot hyviä nuoria pyrkii joka vuosi yliopistoihin opiskelemaan opettajaksi, harva pääsee.

Kun Yhdysvalloissa opettajan ammatti koetaan hanttihommana tai tilapäisratkaisuna, meillä opettajat ovat ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita asiantuntijoita.

3. Suomessa on vähän valtakunnallisia testejä

Enkeliporsas:

Pitää paikkansa, merkittävin valtakunnallinen testi on ylioppilaskirjoitukset.

Meillä peruskoulun arviointi ei ole yhtenäistä, mikä panee oppilaat peruskoulun lopussa eriarvoiseen asemaan, kun he hakevat jatkopaikkoja.

Olen sitä mieltä, että peruskoulun päättövaiheessa arviointiohjeita pitäisi yhtenäistää entistä tiukemmin, jotta ysiluokan todistukset olisivat vertailukelpoisia. 

Varsinaisia valtakunnallisia tasokokeita peruskoulun loppuun en esitä. 

Yhdysvalloissa tehdään paljon standardikokeita. Jos koulu ei pärjää, koulu voidaan jopa lopettaa ja opettajat potkia pellolle. Yhdysvalloissa kova kilpailu voi ehkäistä koulun pitkäjänteistä kehittämistä, valmistaudutaan vain standardikokeisiin.

4. Välitunnit ja pakollinen käsityö

Enkeliporsas: 

Ensimmäistä kertaa luin, että Yhdysvalloissa on välitunteja vain puoli tuntia päivässä. Typerää, eivät lapset jaksa paahtaa ja opiskella putkeen kuin pienet häkkieläimet. Lasten pitää välillä liikkua ja saada happea päähän.

Käsityöt ja taideaineet antavat lapsille mukavia hengähdystaukoja koulun arkeen, ne takuulla kehittävät.

Vox.comilta unohtui merkittävä tekijä oppimisen suhteen, kouluruokailu. Suomessa ainakin toistaiseksi lapsille tarjotaan päivittäinen koululounas. Yhdysvalloissa oppilaat pänttäävät yleensä kotieväiden varassa tai sitten koulun lounasravintolasta ostetaan kokista ja hampurilaisaterioita.

Nälkäinen lapsi ei jaksa opiskella ja keskittyä.

5. Tiukka valvonta on historiaa

Enkeliporsas:

Näin on. Suomalaiset opettajat amerikkalaisiin kollegoihinsa ovat melko vapaita toteuttamaan opetustaan. Suomalainen opettaja on yhä edelleen itsenäisten talonpoikien perillinen, ei opetussuunnitelman orja.

Suomessa luotetaan opettajien asiantuntijuuteen.

6. Kielierot

Enkeliporsas:

En usko.

Englannin kielen oikeinkirjoituksesta vastaavan English Spelling Societyn varapuheenjohtaja Masha Bell väittää, että suomen kieli olisi foneettisesti paljon yksinkertaisempi kuin englanti. (Iltalehti)

Suomen kieli sijamuotoineen ja muina kieliopin kommervenkkeineen on sata kertaa vaikeampi kieli kuin simppeli englannin kieli. Lukeminen on paljon muutakin kuin tavaamisen pänttäämistä. 

Suomalaisessa koulussa on yhä edelleen vaativa lukemisen kulttuuri. Lapset opetetaan lukemaan vaikka puoliväkisin, kun taas Yhdysvalloissa luku- ja kirjoitustaidottomuus rehottaa. Yhdysvalloissa luku- ja kirjoitustaidottomia on lähes kolmaosa väestöstä, mikä on järkyttävää.

Vaikka Suomessakin tuloerot ovat kansainvälisesti ajatellen vieläkin matalia, Yhdysvalloissa erot ovat valtaisia ja köyhiä perheitä on paljon.

7. Perheitä tuetaan

Enkeliporsas:

Näin jossain määrin varmaan on.

Suomessa lapsiköyhyysaste on yksi maailman alhaisimpia, noin viisi prosenttia. Yhdysvalloissa vastaava osuus on 20 prosenttia. (Iltalehti)

Mutta kyllä Suomessa köyhienkin perheiden lapset on kouluissa aina opetettu esim. kunnolla lukemaan ja kirjoittamaan. 

Itse asiassa suomalainen koulutus on lähes tähän päivään asti kyennyt nostamaan ihmisiä köyhyydestä. Hälyyttävä on, että Suomessakin köyhyydestä on tehty periytyvää, eikä koulutus enää pystykään aina tasoittamaan kaikkien köyhien lasten elämän tietä kuten ennen.

Perheet Suomessakin on jätetty ongelmineen aika lailla yksin. Lähineuvolaverkkoa on harvennettu, kodinhoitoapua ei enää juuri saa ja kaupungeissa puistotätien perään saa huuhailla.

Ennaltaehkäisyyn pitäisi panostaa lujemmin, perheisiin, esikouluun ja peruskoulun alimmille luokille. Jokainen ennaltaehkäisyyn sijoitettu euro sataa myöhemmin laariin moninkertaisena.

8. Suomen koulut ovat homogeenisiä

Enkeliporsas:

Näin on. Suomessa ei ole kalliita yksityiskouluja eikä toistaiseksi ole valtaisia ghettokoulujakaan. Suomessa suurin osa kansasta uskoo koulutuksellisen tasa-arvon sanomaan.

Jos suomalaisesta koulusta ei haluta pitää hyvää huolta, suomalaisen koulun tulevaisuuden kuva voi olla tyystin erilainen. 

Suomi on vielä toistaiseksi melko homogeeninen maa, mutta suomalaisuudestakin on pidettävä hyvää huolta. Surkeita malleja ei tarvitse kaukaa hakea.

Pähkinärinteen koulu remonttiin - viimeinen vuosi evakossa

Piirtäjä Irene Merilahti

19.2. Vantaan Sanomat

Pähkinärinteen koulun remontin laajuus yllätti kaupungin – lisärahaa tarvitaan 4 miljoonaa

Pähkinärinteen 35-vuotiaan koulurakennuksen tekniseen peruskorjaukseen on varattu tälle vuodelle 500 000 euroa ja saman verran ensi vuodelle. Rahat eivät kuitenkaan riitä, sillä koulu tarvitsee paljon laajemman remontin kuin aiemmin on arvioitu.

Remonttiin tarvitaan rahaa arvonlisäveroineen yhteensä yli viisi miljoonaa euroa, joten lisärahan tarve onkin noin neljä miljoonaa euroa vuosille 2015–16.

Pähkinärinteen koulussa on ollut ongelmia vuosikausia. Koulun märkätilojen pinnat, julkisivu ja ilmanvaihto ovat huonossa kunnossa. Myös sisäilmassa on vikaa ja koulussa on ollut kosteusvaurioita. Lisäksi rakennuksen tiilipintaiset elementtijulkisivut kaipaavat kunnostusta.

Perusparannustöiden suunnittelu alkaa tänä keväänä ja korjaukset on taloussuunnitelmassa suunniteltu tehtäväksi 2015-2016.

Pähkinärinteen koulun 1.–6.-luokan oppilaat on tarkoitus siirtää paviljonkirakennukseen Rajatorpan koulun pihalle remontin ajaksi. Paviljonki toimisi sen jälkeen väistötilana, kun Rajatorpan koulu remontoidaan.

Tekninen lautakunta käsittelee perusparannuksen tarveselvitys-hankesuunnitelmaa tiistaina. Sen jälkeen asiaa käsittelee kaupunginhallitus.

Jos Pähkiksen koulun remontin laajuus yllätti kaupungin, yllätti se koulun opettajatkin. Yllätys oli tiedotuskanavakin, saimme lukea remontista paikallislehdestä. 

Hiihtoloman jälkeen rehtori pitää koulun henkilökunnalle asiasta tiedotustilaisuuden. Jännittää kovasti, mitä uutta saamme maanantaina tietää. Myös rehtorille tulevan remontin laajuus tuli yllätyksenä. Odotettiin kevyttä pintaremonttia, katsotaan nyt, riittääkö tuo neljän miljoonan euron lisäraha.

Nopea on nykykoulujen kierto, tehdään kertakäyttökouluja. 35-vuotias koulu ei ole edes koulujen keski-iässä. Muuttoliike Vantaalle 1970-80 -luvuilla oli niin rajua, että tasakattoisia kouluja jouduttiin rakentamaan liukuhihnalla.

Nyt samoja kouluja peruskorjataan urakalla, joistain kouluista on remontoitu homekouluja. Pelkään pahinta Pähkinärinteen koulun osalta. Moni koulu on peruskorjauksen jälkeen joutunut korjauskierteeseen.

Heti Pähkiksen koulun jälkeen peruskorjataan naapurikoulu, Rajatorpan koulu.

Jos minusta olisi kiinni, lanaisin varmuuden vuoksi molemmat koulut maan tasalle ja rakentaisin molemmat koulut uudelleen samoille sijoille. Samalla modernisoitaisiin koulut nykyajan vaatimusten mukaisiksi.

Länsi-Vantaan koulutilanne alkaa olla shokeeraava. 

Tervettä koulua saa etsiä, äkkiseltään mieleen ei tule kuin Kilterin ja Tuomelan koulut. Huomionarvoista on, että molemmat koulut on tehty paikan päällä muuraamaalla. Ilmeisesti perinteisellä tavalla muuratut tiilitalot hengittävät. Olisiko huterien elementtirakenteisten koulujen taru lopussa?

Pähkinärinteen koulu evakuoidaan Rajatorpan pihapaviljonkiin sekä Kilterin ja Kivimäen kouluhin. Kummallisinta on, että lähellä olevaa takuulla tervettä Tuomelan koulua ei oteta käyttöön. Päinvastoin, lopetettavasta Tuomelan koulusta nykysuunnitelmien mukaan rahdataan oppilaita evakuoitavaan Pähkinärinteen kouluun.

Pähkistä on korjattu tipottain, pikkuhiljaa. Katto on uusittu, ikkunoita on vaihdettu, sali on korjattu jne. Pahin rumba oli, kun alakerrassa muutama vuosi sitten korjatessa heilahti vesijohtonippu ja vesi valui alakerran lattialle. Kun vahinko sattui kesällä, vesi valui valtoimenaan. Lattia kuivattiin ja korjattiin.

Peruskorjauksessa minua arveluttaa, kuinka korjataan rapautuvat elementtiulkoseinät ja katon räystäät. Katolta valuessaan vesi rapauttaa ulkoseiniä. Sisätiloiltaan koulu vaikuttaa olevan kohtuullisessa kunnossa.

Menen eläkkeelle seuraavan lukuvuoden jälkeen, joten viimeinen työvuoteni menee evakossa.

Muuten, köyhän ei kannata ostaa huonoa.

Lähikouluista on pidettävä huolta

Tuomelan koulu, Vantaa

15.2. Ilkka

Luokanopettajat älähti kouluvalinnoista

Suomen Luokanopettajat kummastelee koulunvalintoja. Järjestön mielestä koulunvalinnassa tärkeintä pitäisi olla lapsi, mutta tuntuu, että koulunvalinta on tärkeämpää oppilaan huoltajalle.

– Pääsääntöisesti jokaisessa alakoulussa on kelpoinen luokanopettaja, joka korkealla ammatti-identiteetillä ja tunnollisuudella hoitaa opetustaan. Voidaan siis sanoa kaikkien suomalaisten alakoulujen olevan huippuluokkaa, järjestö perustelee tiedotteessaan kantaansa.

Suomen Luokanopettajien mielestä koulunvalinnassa tulee ajatella lapsen parasta.

– Lähikoulu on tuttu ja turvallinen. Oppilaiden huoltajien tulisi jopa aiempaa enemmän taistella oman lähikoulun ja sen resurssien puolesta.

Suomen Luokanopettajien puheenjohtaja on seinäjokelainen Matti Sippola.

Koskaan ei ole lähikouluja lopetettu sellaiseen tahtiin sen jälkeen, kun lanseerattiin käsite lähikouluperiaate. 

Suomessa oli vuonna 2005 yhteensä 3579 peruskoulua, mutta vuonna 2014 niitä oli jäljellä 2633 kappaletta. Suuri osa pikkukouluista lakkautettiin jo ennen vuotta 2005.

Lähikouluperiaate tarkoittaa sitä, että oppilas voi käydä lähikouluaan eli sitä koulua, jonka oppilaaksi hän asuinpaikkansa perusteella kuuluu. (OPH)

Kuinka lapsi voi käydä lähikoulua, jos lähikoulua ei ole?

1. Maaseudulla suuri osa toimivista lähikouluista on lopetettu, ja oppilaita kuskataan kilometrikaupalla kirkonkylien suuriin koulukeskuksiin. 

Koululakkautukset voivat rikkoa perustuslakia (Properuskoulu 2.12.2015)

Usein pienten lasten koulumatkat ovat laillisuuden rajamailla, oppilaan päivittäinen koulumatka saa kestää korkeintaan 2,5 tuntia. Ylärajasta on monessa paikassa tullut normi. Kaksi ja puoli tuntia koulutaksissa päivittäin on pienen lapsen järjetöntä kidutusta.

2. Suurissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, kaupunki on suunniteltu niin, että koulut alkavat eriytyä luonnostaan vuohiin ja lampaisiin, vaikka opetuksen tasoissa ei ole  eroja eri koulujen välillä.

Keskiluokka liikehtii jo (Properuskoulu 5.12.2014)

Vanhemmat kokevat, että lähikoulu ei olekaan hyväksi omille lapsille. Silloin lähikoulu ei kelpaakaan, vaan etsitään sitä parempaa muualta.

On selvää, että rikkaat pystyvät valitsemaan asuinalueensa. Pian tulemme näkemään muureilla eroteltuja ja turvakameroin varustettuja rikkaiden asuinalueita.

Vähitellen Helsinkiin alkaa muodostua köyhien, yksinhuoltajien ja maahanmuuttajien reservaatteja. Malleja ei tarvitse kaukaa etsiä, lautalla yli Ruotsiin vaan, jo löytyy. 

Lopuksi aletaan itkeä yksityiskoulujen perään.

3. Kaiken kukkuraksi lähikouluperiaatteeseen ideologista syistä sotkettiin myös inkluusio. Asiantuntijakeskuksia, erityiskouluja lopetettiin, ja erityisoppilaita siirrettiin normiluokkiin.

Kunnat pelaavat kovaa peliä erityisoppilailla (Properuskoulu 2.2.2014)

Luokan- ja aineenopettajat ovat ihmeissään. Aina ei voidakaan opettaa sillä tasolla kuin pitäisi, kun aika menee levottomien oppilaiden kaitsemiseen. 

Pikkuhiljaa opetuksen yleinen taso alkaa laskea.

Ensimmäisen luokan opettajat ja erityisopettajat alkavat väsyä.

Kaikki on sen varassa, mitä minä jaksan (Properuskoulu 8.12.2014)

Vanhemmat ovat ihmeissään. Yhä useammin koteihin alkaa kuulua ihmeellisiä asioita. Tulee sellainen olo, että lapsi ei olekaan enää turvassa omassa luokassaan. Joitain oppilaita pitää rauhoitella tavan takaa, joskus turvaudutaan jopa houldaamiseen.

Suomen Luokanopettajien puheenjohtaja Matti Sippola puhuu selkokieltä:

– Lähikoulu on tuttu ja turvallinen. Oppilaiden huoltajien tulisi jopa aiempaa enemmän taistella oman lähikoulun ja sen resurssien puolesta. (Ilkka)

Eivät päättäjät asiantuntijoita kuuntele. Opettajat kokevat olevansa paarialuokkaa.

Vanhempia kuunnellaan, koska heillä on äänestysvoimaa.

Kamaa naamaan

10.2. Yle

Nuuska syrjäytti tupakan –takavarikkoja pohjoisen peruskouluissa

Nuuskaa takavarikoidaan yläkoululaisilta yhä useammin. Rovaniemeläisen Ounasvaaran peruskoulun rehtori kertoo, että tavaroiden tarkastuksia tehdään heidän koulussaan kuukausittain, usein nuuskaepäilyn vuoksi. Kari Ollilan mukaan myös esimerkiksi Kempeleessä on havaittu, että nuuska on nuorison keskuudessa suositumpaa kuin tupakka.

12.2. Yle

Yläkoululaiset kokeilevat kannabista kotibileissä ja osa jää koukkuun – "Joillekin on tullutaistiharhoja ja mielenterveysongelmia"

Kannabiksen käyttö on lisääntynyt nuorten keskuudessa. Imatralla kouluterveydenhoitajat tapaavat viikoittain oppilaita, jotka kertovat kokeilleensa tai käyttävänsä kannabista. Tapaukset ovat lisääntyneet vuoden sisällä. Nuorimmat kannabiksen käytöstä kertoneet ovat olleet vain 13-vuotiaita.

Kaksi lasten päihteiden käyttöä koskevaa uutista pistää miehen miettimään. Lasten päihteiden käyttö on aina surullista.

Nuuskassa on enemmän nikotiinia kuin tupakassa ja on oletettavaa, että nuuska aiheuttaa tiukan riippuvuuden. Nuuska pilaa limakalvoja ja ikeniä sekä tuhoaa hampaita, kun se aiheuttta ienpakoa. Nuuska voi aiheuttaa syöpää siinä missä tupakkakin.

Moni nuuskan käyttäjä siirtyy tupakkaan. Nuuskan käyttäminen tuntuu ulkopuolisten silmissä iljettävältä ja sottaiselta.

Kannabis on huomattavasti vaarallisempaa kuin nuuska. Se voi aiheuttaa aistiharhoja ja mielenterveysongelmia. Kannabis voi edesauttaa skitsofrenian puhkeamista. Se on monelle käyttäjälle portti koviin huumeisiin.

Ikävintä on, että kannabiksen käytöstä on tehty muodikasta. Lukiolaisille kannabista mainostetaan sanomalla, että kannabis ei lihota eikä siitä tulee krapulaa. Haittavaikutuksista ei puhuta mitään.

Silloin tällöin päihteet aiheuttavat paikallisia käyttöepidemioita. Joskus jonkun aivan pienenkin kunnan lapset voivat joukolla joutua jonkun päihteen koukkuun.

Myös yksittäiset koulut voivat joutua päihde-epidemian valtaan. Omassa koulussani oli 1980-luvun puolessa välissä joissain porukoissa muodikasta impata, mikä on todella vaarallista puuhaa. Imppaaminen alkaa tuhota aivosoluja heti ensimmäisestä käyttökerrasta lähtien.

Muutamat kouluni pojat imppasivat mopojen bensatankista sekä muita liuottimia. Pururadan telineiden viereisestä pusikosta löytyi kaikenlaista purkkia ja purnukkaa. Olisi mielenkiintoista tietää, mitä pojille kävi. Myöhemmin impaajia ei ole havaittu.

Muistan omalta kouluajaltani reippaan urheilijapojan, joka alkoi impata. Syksyllä poika käveli kouluun kyyryssä käsi suun edessä, ennen joulua poika jo kuoli.

Onneksi yleisesti ottaen suomalaisten nuorten sekä tupakan että alkoholin käyttö on selvässä laskussa, niitä ei koeta kovin muodikkaina päihteinä.

Vanhemmille lasten päihteiden käyttö tulee aina yllätyksenä. Lasten murrosiän takia asia on hyvin räjähdysherkkä, huudetaan ja ovet paukkuvat. Tarvitaan ulkopuolista apua.

Koulussa on nykyään hyvin vähän päihdevalistusta. Ennen oli kansalaistaitoa kerran viikossa, joissa käsiteltiin kunnolla myös tupakka, alkoholi ja huumeet. Kansalaistaito oli hieno oppiaine. 

Me tyhmenemme

Yle 9.2.

Älykkyystason kasvu tyssäsi monissa länsimaissa – Suomalaiset tyhmentyneet vuodesta 1997 lähtien

Ihmisten älykkyysosamäärä kohosi vuosikymmenien ajan esimerkiksi ravinnon, koulutustason ja terveydenhuollon parantumisen takia. Tätä niin kutsuttua Flynnin ilmiötä vähemmän tunnettu tieto on se, että useissa länsimaissa älykkyyden kehitys on jo kääntynyt laskusuuntaan.

Vuonna 2013 tehdyn tutkimuksen mukaan Suomessa keskimääräisen älykkyysosamäärän nousu tyssäsi vuoteen 1997.

– Väestön keskimääräisen älykkyysosamäärän lasku on havaittu esimerkiksi useimmissa Pohjoismaissa, Australiassa, Iso-Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Hollannissa, kertoo Helsingin yliopiston apulaisprofessori Markus Jokela Ylen aamu-tv:n haastattelussa.

Jokela painottaa, että keskimääräisen älykkyystason lasku ei ole ollut dramaattisen jyrkkä, vaan väestötasolla näkyvä lasku on maltillista. 

Tutkijat eivät ole vielä pystyneet antamaan pitävää selitystä, mistä älykkyysosamäärän taantuminen johtuu. Vastausta on etsitty erityisesti nuorison elämäntavoista, terveydestä ja kulttuurista.

Kylläpäs on mielenkiintoinen uutinen. Älykkyysosamäärän nousu tyssäsi vuoteen 1997?

Hmm...

Pitänee veivata väheneviä älynnystyröitäni. Aivosolujeni nopeatahtinen kuolema taitaa kylläkin liittyä enemmin vanhenemiseen kuin yleiseen länsimaiseen tyhmenemiseen.

On hyvin vaikea löytää mitään syytä länsimaisen älykkyyden laskuun. Onneksi lasku ei tutkijoitten mukaan ole merkittävä, mutta oleellista on, että suunta sojottaa alaspäin, laskeva käyrä.

Yritetään kumminkin, ehdotan kahta syytä:

1. Länsimainen elämäntyyli on liian helppoa.

Me olemme jo oppineet kävelemään kahdella jalalla, karvapeitteemme vähenee entisestään ja meidän ei tarvitse keksiä uudelleen maanviljelyä tai kirjoitustaitoa. 

Enää emme raivaa suota kuokalla ja jussilla. 

Kaikki on pedattu meille valmiiksi. Ruuan eteen ei tarvitse enää taistella. 

Länsimaiset yhteiskunnat ovat veltostuneet. Me olemme velttoja.

2. Me emme lue enää kirjoja.

Lukeminen kehittää älykkyyttä.

Lukemisen sijaan me leikimme kännyköillä ja tietokoneilla, makoilemme sohvilla ja pelailemme pelikonsoleilla. Katselemme telkkarista reality-ohjelmia illat alvariinsa.

Kaikille kotiin ei tule edes sanomalehteä, vaan netistä lueskellaan iltalehtien pikauutisia.

Antakaa meille meidän jokapäiväinen Kim Kardashianimme. 

Googlasin äsken naisen nimen varmistaakseni nimen kirjoitusasun, laitoin koneeseen pelkän etunimen Kim. Ja totinen tosi, Kardashania pukkasi kärkeen, koko sivun verran.

On tunnustettava, että en tiedä, mitä ko. nainen tekee ollakseen noin kuuluisa. En ole nähnyt häneltä mitään paitsi kropan, mutta en leffan leffaa. Nimi viittaa Armeniaan.

Kim Kardashian on länsimaisen maailman ehdoton veltto symboli. 

Ennen vastaavat tähdet osasivat tehdä jotain, laulaa, tanssia tai näytellä, mutta Kardashian vain esittelee itseään.

No filter: An afternoon with Kim Kardashian (Papermag)

Kuvat ovat hienoja. Kapea on uuma ja muhkea peffa.

Jotenkin minulla on sellainen tunne, että peruskoulun oppimistuloksetkin tulevat laskemaan uuden opetussuunnitelman OPS:n myötä kuin lehmän häntä, kun opettajista ollaan tekemässä pelkkiä oppimisen ohjaajia.

Tokaluokkalainen eksyi pornosivuille, kun tabletissa ei ollut esto-ohjelmaa

10.2. Vantaan Sanomat

Vantaan koululaisten tableteissa ei ole esto-ohjelmia - kahdeksanvuotias surffaili pornosivuilla

Lähes kaikki Vantaan kaupungin ostamat 16 000 tablettia on saatu toimitettua kouluihin. Suomen suurin tablettikokeilu on tuonut mukanaan paitsi uusia tapoja oppia, myös uusia haasteita opetukseen.

Vanhemmille ja opettajille hämmennystä on aiheuttanut se, että tällä hetkellä tableteissa ei ole mitään esto-ohjelmia. Kaikki oppilaat eskarilaisista lukiolaisiin voivat opettajan silmän välttäessä mennä vaikkapa pornosivuille tai ladata pelejä.

Vantaan kaupungin mukaan yleisiä estoja ei suunnitella tulevaisuudessakaan.

– Suojauksessa ja estoissa mennään pedagogiikka edellä. Kouluissa on tärkeää käydä keskusteluja verkkomateriaalista, joka ei ole tarkoitettu lapsille. Lapsille täytyy opettaa netikettiä, sanoo Vantaan kaupungin kehittämispäällikkö Paula Järnefelt .

Eräässä vantaalaisessa koulussa kahdeksanvuotias surffaili pornosivuille oppitunnin aikana. Vanhemmat saivat tietää asiasta, kun hämmentynyt lapsi itse kertoi asiasta heille.

Vantaan kaupungin mukaan esto- tai suojausohjelmien asentaminen on koulun atk-vastaavan päätettävissä. Yleisiä ohjeita ei ole, vaan jokainen koulu päättää rajoituksista itse.

Olen eri mieltä Vantaan kaupungin kaupungin kehittämispäällikkö Paula Järnefeltin kanssa. Ehkä nyt mennään pedagogiikka edellä puuhun. 

Vaikka luokissa opetetaan lapsille netikettiä, kyllä suojausten suhteen kaupungilla pitäisi olla yleiset ohjeet. Esto-ohjelmat olisi pitänyt olla ladattuina ennen kuin koneet toimitettiin kouluihin.

On selvää, että epävarmat murrosikäiset yläkoululaiset menevät joskus pornosivuille, kun opettajan valvova silmä välttää. Koulu ei ole vankila. Ja vaikka tableteissa olisi esto-ohjelmat, varmaan jotkut oppilaat pystyvät kiertämään nekin.

Mutta ei tietenkään ole mistään kotoisin, että kahdeksanvuotias lapsi eksyy pornosivuille tapahtui se sitten vahingossa tai tahallaan. Kahdeksanvuotiaille tokaluokkalaisille pitää lukea vielä satuja.

On kummallista, että jokainen koulu päättää rajoituksista itse. Vastuu vieritetään taas kerran yksittäisten opettajien niskaan. Yleensä kouluissa on vain yksi atk-vastaava. Kaupungin linjauksen mukaan hänen pitäisi yksin asentaa muutamaan sataan tablettiin suojausohjelma varsinaisen opetustyön ohessa, jos hän niin päättää.

Ongelmia on aiheuttanut myös, että aina opetusverkko ei toimi. Opettaja on suunnitellut oppitunnin, ja kun koneet avataan, kaikki menee pipariksi.

Kaiken huipuksi kaupungin verkkoon kohdistettiin vähän aikaa sitten laajamittainen verkkohyökkäys, joka lamautti verkon pätkittäin. Edes Wilmaan ei päässyt ja kommunikointi vanhempien kanssa vaikeutui. Myös joidenkin koulujen kotisivuja yritettiin kaataa.

Harmittaa.

Kokoomus-Vihreät akseli kurittaa Helsingin koululaisia

4.2. HS

Koulusäästöt nostavat kapinaa Helsingin vihreissä – "Jos riita näkyy ulos, sitä pitää käsitellä"

Kouluverkon karsinta repii Helsingin toiseksi suurinta poliittista ryhmää vihreitä. Erimielisyys kiteytyy opetuslautakuntaan ja sen puheenjohtajaan Minerva Krohniin (vihr), joka ajaa säästöjen nimissä pienten koulujen yhdistämistä suurkouluiksi. Tämä on vastoin monen vihreän valtuutetun kantaa.

Vihreät haluavat viedä valtuuston päätettäväksi koulujen yhdistämisen vähintään 500 oppilaan kouluiksi. Jos lautakunta ehtisi tehdä päätöksen, asiaan ei enää voisi puuttua.

Tammikuussa Krohn osallistui sosiaali- ja terveysministeri Laura Rädyn (kok) Facebookissa aloittamaan keskusteluun, joka koski kouluun ilmoittautumista: "Koulujen nimiä vaan tähän niin pistetään ne lakkautuslistalle."

Suomessa on siirrytty ns. lähikouluperiaatteeseen. 

Alkaa vihastuttaa, maalla lapset voivat istua bussissa päivittäin melkein kolme tuntia päästäkseen kouluun ja takaisin. Kolme tuntia bussissa joka päivä on melkoinen suoritus kelle tahansa. Bussin penkillä lapsen on vaikea keskittyä läksyjen lukuun saatika harrastamiseen tai ulkoiluun, taitaa aika mennä kännykällä näpräilyyn.

Rikas Helsinki aikoo rakentaa kalliin Keskustakirjaston, kovasti kohkataan myös Guggenheimin taidemuseon rakentamisesta suurelta osin kaupunkilaisten rahoilla.

Onko näin, että Helsingin mustavihreäakseli haluaa rahoittaa elitistiset hankkeensa kaupungin lasten kustannuksella? Lopetetaan säädyllisen kokoiset koulut ja tehdään massiivisia yli 500 lapsen suurkouluja?

Silloin osa kaupungin lapsista tungetaan busseihin tai ratikoihin ja laitetaan kouluun omasta kaupunginosasta toiseen.

Kokonaissäästö on kyseenalainen. Peruskoulu on kaupungin peruspalvelu. 

Luulisi, että Helsingin koululaisten vanhemmat nousisivat vähitellen barrikadeille puolustamaan lähikouluja, ettei lasten tarvitse sukkuloida ympäri kaupunkia oppia hakemaan. Toivottavasti vanhempia ei ole väsytetty homekoulutaisteluissa.

Minerva Krohn vastaa arvosteluun, että muutosjohtaminen on vaikeaa. Sanalla muutos on ikävä kaiku, yleensä nykymuutoksessa mennään takapakkia.

Olen niin skeptinen, etten usko Krohnin heiton, "Koulujen nimiä vaan tähän niin pistetään ne lakkautuslistalle", olevan huumoria.