HS 17.11.Suositus: Opetusryhmässä enintään 20-25 oppilasta
Vastakin opetusryhmien koosta päättää opetuksen järjestäjä, sillä kyseessä ovat suositukset. Opetusministeri Henna Virkkusen (kok) mukaan laatukriteerien käyttöönottoa tuetaan vuosina 2009–2011 valtion erityisavustuksilla, yhteensä noin kolmella miljoonalla eurolla.
Koulutuksen järjestäjän taloudellinen tilanne tai opettajien lomauttaminen ei saa vaarantaa oppilaan oikeutta opetukseen, kriteereissä tähdennetään.
Niin, mitä tästäkin sanoisi. Todetaan nyt, että Henna Virkkusen esitys sisältää melkoista toiveajattelua. Vai kunnat oikein ihan itsestään supistavat luokkakokoja kouluissa? Että oikein opettajien lomautukset eivät saa vaarantaa lapsen oikeutta opetukseen?
Alkaa naurattaa.
Taitaa mennä se kolme miljardia euroa niille pikkukunnille, joissa on luonnostaan pikkuluokkia. Varmaan pääkaupunkiseudun kunnat innosta puhkuen alkavat noudattaa Virkkusen luokkakokosuositusta.
Kyllä se on niin, että opetuksen järjestäjä päättää luokkakoot, ellei valtion taholta esitetä kunnon sanktioita. Luokkien enimmäiskoot on määriteltävä selkeällä lailla. Opettajien lomautukset on estettävä samalla tavalla.
Aina ei pelkkä hyvä tahto riitä, valitettavasti.
Kunnollinen perusopetus kuuluu jokaisen lapsen perusoikeuksiin riiippumatta, missä hän asuu. Olen blogikirjoituksissani jo moneen kertaan todennut, että Suomessa ei enää vallitse koulutuksellinen tasa-arvo.
Jotkin ryhmät jääräpäisesti ajavat erilliskoulujärjestelmää Suomeen rapauttamalla julkista perusopetusta. Halutaan hyvät koulut rikkaille omakustannushintaan, ja oppilasvarastoja muille. Vastaavaan tilanteeseen on jo ajauduttu terveydenhoidossa, rikkaat hoitavat itsensä itse, muille jää mureneva julkinen terveydenhoito.
Tietyt ryhmät ajavat tasaverotusta kuin pyssyn suusta, valtionverot minimiin ja kunnallisverotusta ylös. Kunnallisvero on tasaveron luonteinen.
Näin se käy. Hoh, hoijaa...
Tekstit
Hei, kerrankin ihminen, jolla on sama visio siitä, mihin tällä menolla päädytään, erilliskoulujärjestelmään.
VastaaPoistaEn tiedä mistä silloin säästettiin, kun luokkakoko oli lailla määrätty, mutta silloin se onnistui - on se kumma ettei samaan voi palata.
Meillä täällä ollaan kuin herran kukkarossa kyllä - Helsingin seudulta tuli toppuluokalle oppilas, jonka vanhemmat sanoivat, että siellä oli luokassa saman verran oppilaita kuin täällä koko koulussa8|
En valita omasta puolestani, mutta säälin lapsia muualla ja toivon tosiaan, että tässä asiassa palaa maahan järki!
Lasten kokoaminen suuriksi massoiksi ei ole oikein - lapsi ei pysty hallitsemaan sellaista sosiaalisten suhteitten verkkoa eikä häneltä pitäisi sitä vaatia. Ei sitä pysty hallitsemaan aikuisetkaan... Jos asuisin Helsingissä vaatisin jo kovaan ääneen yksityiskoulun mahdollisuutta ellei toimintamalleja muuteta.
Lapset ja vanhukset laitamme massalaitoksiin ja sitten ihmettelemme mistä tulevat itsekkäät omaa etuaan ajavat aikuiset. Eihän tuollaisessa massassa selviä kuin puolustamalla itseyttään vaikka kyynärpäin varsinkin jos kotonakin aikuiset ovat kiireisiä ja poissaolevia.
Vanhempien pitäisi herätä suurissa kaupungeissa ja alkaa pontevammin puolustaa pieniä koululaisiaan. Olemme oppineet liian hyvälle ja luottamaan, että kaikki tulee ilman omaa vaivannäköä.
Meiltä oltiin lopettamassa kyläkoulut ja nousimme yhtenä puolustamaan niitä - työtä se teetti virkamiesten salaillessa asioita, mutta niin vaan saatiin ne vielä säilytettyä.
Yksityiskoulut eivät tule toimimaan nekään ilman vanhempien vaivannäköä vaan yleensä niissä vaaditaan aktiivisuutta - miksemme tekisi tästä olemassaolevasta yhdessä hyvää?
Olin tilaisuudessa jossa Opetushallituksen korkea virkamies esitti tutkittua tietoa, että luokkakoilla ei (?) ole suurta merkitystä oppimistuloksiin.
VastaaPoistaOpettajat siinä ympärillä (minäkin lammas!) kuuntelivat tämän "totuuden" hiljaa.
Tuossa on (osa)syy, miksi luokkakoot paisuvat.
Me emme näille opetusalan virkamiesloisille lyö luuta kurkkuun edes silloin, kun on tilaisuus.
Keskenämme ja yleisönosastoissa valitamme, mutta emme jaksa käydä vastarintaan luokkakokojen ja inkluusioiden suhteen, koska pelkäämme jotain. Mitä?
Kun vähän harrastaa keittiöpsykoanalyysiä, niin muistatteko, kun jossain vaiheessa käytettiin sanaa m u u t o s v a s t a r i n t a leimaamaan suoria ja klassisia opettajia, kun heistä tehtiin kaiken uudistavan tukkeita.
Silloin oli myös lama ja pelko työpaikan pysyvyydestä. Muutosvastarintainen yleistyi tarkoittamaan laiskaa ja kangistunutta opettajaa.
Väitän että tuon leiman pelko on mennyt niin syvälle, jopa alitajuntaan, että vain yksi sadasta opettajasta uskaltaa vastustaa yhtään mitään avoimesti enää, kun näitä virastojen ja op.hallituksen "tutkijoita" on paikalla. Ja se on taas valitettavaa, koska polittiset päättäjät perustuvat ratakaisunsa näiden alan loisten eivätkä varsinaisten opettajien kokemuksiin.
Isot luokkakoot ja inkluusion perkele. Minäkin näistä olen jauhanut ja tuomio tulee minulle aina ja varmasti: "Miksi sä näät vain uhkakuvia etkä mahdollisuuksia ?" Eli suu kiinni...
Viva la resistance!
Out