lauantai 21. marraskuuta 2009

Koulupäivät pidemmiksi

Viime viikolla opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen täytti 50-vuotta. Onneksi olkoon. Hesarin haastattelussa hän sanoi, että suomalaiskoululaisten koulupäivä olisi saatava pidemmäksi. Koulupäivän pituus Suomessa on kansainvälisessä vertailuissa niitä lyhyimpiä.

Olen miettinyt koulupäivän pituusasiaa jo tovin aikaa. Esim. viides-kuudesluokkalaisten päivä on ällistyttävän lyhyt, keskinmäärin viisi oppituntia päivässä, viikossa 25 oppituntia.

Kyllä 11-13-vuotiaan lapsen pitäisi jaksaa käydä koulua kuusi tuntia päivässä, mikä tekisi viikkoa kohden yhteensä 30 oppituntia. Samalla lyhennettäisiin lasten iltapäivien tyhjiä luppoaikoja.

Paraikaa pohditaan kovasti, miten eri oppiaineitten tuntijako pitäisi uudistaa. Viidellä lisäviikkotunnilla saataisiin paljon liikkumavaraa.

Jos minä saisin päätttää, niin kaksi tuntia menisi ehdottomasti liikuntaan, silloin lapsilla olisi neljä tuntia viikossa liikuntaa. Kolmasosa alakoulun yläluokkalaisista on rapakunnossa. Liikuntatunnit voitaisiin jaotella tyyliin 2, 1, 1. Yksittäiset liikuntatunnit käytettäisiin ulkona suoritettavaan perusliikuntaan: kävelyyn, juoksuun, retkeilyyn ja hiihtoon.

Yhden viikkotunnin laittaisin historiaan. Yksi tunti historiaa viidennnellä luokalla on liian vähän, mikä on käytäntönä kotikunnassani. Opetus on melkoista karsimista ja hosumista.

Sitten yllätys monelle: kolmannesta yhdeksänteen luokkaan pitäisi opettaa kaksi tuntia viikossa shakkia. Nykylasten ja -nuorten suurimpia ongelmia ovat keskittymiskyvyn ja pitkäjännitteisyyden puutteet. Rauhallisella ja kärsivällisellä shakin opettamisella ja peluulla saataisiin varmasti parannettua asiaa.

Shakin hyödyt ovat välillisesti valtaisia. Shakin peluu lisää suunnnitelmallisuutta. Nöyryys kasvaa, kun lapsi oppii sekä voittamaan että häviämään. Toisten ihmisten luonnollinen kunnioitus palaa arvoonsa.

Lainaus Lankisen haastattelusta:

Nyt koulutuksen asiatuntijaviraston pääjohtaja on sitä mieltä, ettei valtion otetta ole enää varaa höllentää: "Koulutus on kansallinen kysymys. Jokaiselle on turvattava yhdenvertaiset koulupalvelut."

Olen ollut jo pidemmän aikaa täysin samaa mieltä. Itseasiassa valtion roolia pitäisi lisätä, sillä sellainen on tämä nykykuntien koululaitosten tila. Viidakon lait ovat vallalla, kaikenmaailman isännät huseeraa, eikä asiantuntijoita kuunnella.

Lankinen haluaisi seurata opetusryhmien kokoa koulukohtaisesti.

Minä kysyn, miksi vain seurata? Luokkien ryhmäkoot on suitsittava lailla. Jos ei lakia noudatettaisi, niin valtiolta tulisi kovat rahalliset sanktiot.

Annan Lankiselle isot pisteet näistä ajatuksista. Käsittääkseni samasta suunnasta on tullut eriävä mielipide uuteen valmisteilla olevaan inkluusiolakiin.

8 kommenttia:

  1. Shakkia... hmmm, kävisikö Warhammer, canasta tai bridge?

    VastaaPoista
  2. Ugh. Veli todistaa viisaasti. Tietäis vaan, mistä otettaisiin rahat tähän fiksuun uudistukseen.

    Liikunta on kaiken a ja o. Mitä helkutin iloa on osata neljää vierasta kieltä ja integraalilaskentaa, jos ei nelikymppisenä jaksa nousta sohvalta ylös ja on valmis sairauseläkkeelle?

    Lukuaineista tärkein on historia. Kaikki koulunkäynti tähtää tulevaisuuteen. Kuinka kukaan voisi edes kuvitella suunnittelevansa tulevaisuutta, jos ei tunne menneisyyttä?

    Shakin käyttö keskittymisen ja pitkäjänteisyyden opettamiseen on mielenkiintoinen idea. Itse kannattaisin kahden shakkitunnin sijaan yhtä tuntia shakkia ja yhtä lisätuntia matematiikkaan.

    Lisäresursseja tähän saataisiin irrotettua esimerkiksi muuttamalla pakollinen ruåtsin kieli vapaavalintaiseksi vieraaksi kieleksi, jolloin ns. C-kieliä (en ole varma onko tämä enää nykyinen termi) ei enää tarvittaisi. Toki tuo vapaavalintainen B-kieli voisi olla myös tämä pohjoismaisessa yhteistyössä niin kovin tarpeellinen skandinaaviskan murre.

    Koulujen saattaminen valtion valvontaan on järkevää jo sen takia, että kunnissa on alettu tajuta koulutuksen olevan kuin ajaisi paskaa naapurin pellolle; aika harva ihminen nyky-yhteiskunnassa pitää kunnan häneen satsaamat koulutusresurssit kotikuntansa alueelle, vaan muuttaa muualle. Joillakin kunnilla on jo selvästi ajatuksena se, että koulutukseen ei tarvitse satsata, koska pois ne muuttavat kuitenkin.

    VastaaPoista
  3. Koulupäivän pidennys ihan välttämätön olisi. Mutta tuskin tulossa, koska nykyään tämä iltapäivätoiminta pyörii avustajille maksetulla kiinalaisella palkalla.

    Oma lapsi aloittaa ensi vuonna koulun. Tunnit loppuvat jopa yhdeltätoista! Mahdoton yhtälö meidän perheelle.

    En tajua mitä järkeä on opettaa supermotivoituneita kouluinnokkaita ykkösiä kolme (!) tuntia päivässä ja pistää sitten kerhovarastoon tai lähettää kotiin.

    Olen KA:n kanssa täysin samaa mieltä koulupäivän reilusta pidentämisestä, mutta mitäpä nämä mielipiteet ketään auttavat.

    Myös koulun yleissivistävää ainesta, kuten historiaa ja maantiedettä ( myöhemmin myös kulttuurihistoriaa ja filosofiaa ja luonnontieteistä kaiken olemassaolevan lähtökohtaa: fysiikka/kosmologiaa) pitäisi tuntimäärissä kunnolla kasvattaa.

    Pennut rakastavat oppimista, jopa ulkoaoppimista. Aivot prosessoivat kyllä itsekin - siitä opettajan ei kannata huolissaan olla, kunhan siellä päässä on tietoa ja kysymyksiä riittävästi polttoaineeksi.

    Eli koulua, tietoa ja koulutunteja lisää. Ja jos ei näin, niin mikä on vaihtoehto lapsille: lisää tietokonepelejä, lohtusyömistä ja tv-roskaa.

    Out

    VastaaPoista
  4. Jaska...

    kannatan vahvasti ruotsin kielen valinnaisuutta. Kyllä meillä tarvitaan venäjän, skasan, ranskan tai espanjan osaajia.

    VastaaPoista
  5. Out...

    maantiedon osaaminen on todella heikentynyt. Jos 5-6:lle lisättäisiin historian osuutta, niin vaikka 3-4:lle voisi lisätä maantiedon osuutta.

    3-4:sten ulkomuistin taso on jotain niin suurta, että sitä pitäisi käyttää hyväksi tehokkaammin.

    VastaaPoista
  6. Myönnetään, vuodatukseni perustuu toisen käden tietoon. Itse haastattelua en ole lukenut. Mutta...

    Veikkaanpa, että monessakaan kunnassa ei löydy halukkuutta koulupäivien pidentämiseen, kun katse on enemmänkin säästöissä. Sinänsä ajatus on kannatettava.

    Opetushallituksen pääjohtajan suusta vaatimus koulupäivien pidentämisestä on kuitenkin tyylipuhdasta populismia. Liekö kohtuuton vaatimus edellyttää pääjohtajalta edes hiukan johdonmukaisuutta lausunnoissaan. Vuosi takaperin presidentti Halonen lasketteli visioitaan lauantaikoulusta.

    Valitettavasti aina löytyy niitä jotka ottavat päättäjien visiot todesta ja saadaan aikaiseksi hassun hauskoja sovellutuksia kentällä.

    VastaaPoista
  7. Vaskitsa...

    kunnat rahoittaa, se on arkipäivän inhorealismia .

    VastaaPoista
  8. Kysykää oppilailta jotakin.

    VastaaPoista