Yle 6.11.Brittilapsillla hatarat tiedot historiasta
Koululaisten hatarat tiedot järkyttävät brittejä. Tutkimuksen mukaan joka 20. skottilapsi uskoo, että Adolf Hitler oli saksalainen jalkapallovalmentaja. Joka viides tutkimukseen osallistunut 9 - 15-vuotias puolestaan arvelee, että natsi-Saksan propagandaministeri Joseph Goebbels oli tunnettu juutalainen, joka asui ullakolla ja piti päiväkirjaa.
Ei ole Suomessakaan hääviä.
Minua on huolestuttanut kovasti suomalaisten yleissivistyksen tason laskeminen. Opiskelu ja elämä on hyvin suorituspainotteista, aikaa ajattelulle ja lukemiselle ei juuri jää, koulussakaan, ikävä kyllä. Jos englantilaisilta tai suomalaisilta aikuisilta kysyttäisiin, kuka oli Joseph Göbbels, luulen, että noin puolet selviytyisi kysymyksestä edes välttävästi.
Alakoulussa, ainakin Vantaalla, historiaa viidennellä ja kuudennella luokalla on enää yhteensä kolme tuntia! Jossain vaiheessa historiaa ko. luokilla oli jopa viisi viikkotuntia, kaksi viidennellä ja kolme kuudennella. Tilalle on tullut kaikenmaailman tt- ja vavatunteja.
On tärkeää, etä elämä on kivaa. Kiva, kiva, kiva.
Toinen oppiaine, jonka osuus on vähentynyt, on maantieto. Olen ratkaissut ongelman sillä tavalla, kun otan oppilaat vastaan viidennellä luokalla, pidän heti alkuun rajun maantiedon kurssin. Opetan Euroopan valtiot pääkaupunkeineen, Euroopan rajat, vesistöt ja vuoristot. Pidän tylyjä läpimenokokeita, esim. kahdestakymmenestä kysymyksestä pitää saada läpi 18. Ja junnaan, kunnes kaikki oppilaat läpäisevät testin. Aikaa menee noin kaksi viikkoa. Vähät välitän siitä, mitä opetussuunnitelmat sanovat.
Kokonaisuudessaan säästän aikaa, koska näin minun ei tarvitse turata vähiä historian tai uskonnon tunteja maantiedon perusasioiden opettamiseen. Maantieto on hyvin oleellinen oppiaine ko. oppiaineiden suhteen.
Ajatelkaapa asiaa tarkemmin, kansalaisten pitkin Eurooppaa pitäisi ymmärtää, mitä esim. Euroopan unionin perussopimusten uudistaminen merkitsee. Joissain maissa jopa äänestetttiin asiasta. Tosiasiassa juuri kukaan ei tiennyt, mistä oli oikein kysymys, kun asiaa toimittajat kaduilla utelivat. Äänestettiin "hoomoilasena".
Se siitä demokratiasta.
Yleissivistyksen taso on laskenut järkyttävästi, ja tulee vielä rajummin laskemaan, kun pleikkarisukupolvi tästä vielä vähän kasvaa. On hälyttävää ajatella, mihin tämä johtaa. Mistä löytyy tulevaisuuden laaja-alaisesti ajattelevat johtajat, joilla on syvällistä tietoa monelta elämänalueelta? Mistä löytyy meidän tulevaisuuden Max Jakobsonit?
Tätä rataa eurooppalaisia kansoja, myös suomalaisia, voidaan höynäyttää aivan miten halutaan. Kovin kaukana ei ole skenaario siitä, että demokraattisten johtajien tilalle tulee valistuneita yksinvaltiaita tai despoottisia diktaattoreita. Moni suomalainen itkee vahvan johtajan perään, vrt. kekkossyndrooma. Tutkimusten mukaan suomalaiset eivät halua eurooppalaistua, vaan haluavat edelleen vahvaa presidenttiä, mikä heikentää parlamentarismia. Parlamentarismi edustaa demokratiaa puhtaimmillaan.
Oikeasti pelkään, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Ei maailmaa pyöritetä pleikkaria pelaamalla, ihmisen täytyy tietää.
Tekstit
Netin myötä menetimme pelin.
VastaaPoistaEnsin näytti että ko. välineen kautta saadaan tieto ja klassisen sivistyksen alkeet laajasti ja esteettä kaikille, mutta täysin toisin kävi.
Netti sirpaleisuudessaan levittää vain tietämättömyyttä....
Netti ja sen "tiedon"hakukoneet todellakin tyhmistävät kansakuntaa.
Ihminen joka ei tiedä
-historian
-filosofian
-kirjallisuuden ja taiteen
-luonnontieteiden, erityisesti fysiikan ja kosmologian PERUStietoja ei voi olla vakavasti otettava toimija, keskustelukumppani ja kriittinen länsimaiden perintöä kantava kansalainen.
Olen ihan tosissani. Niin on blogistikin.
Tarkoitan edellä mainitulla ihan perusperustietoja. En sen enempää.
Täytyy olla jotakin mihin oman mielipiteensä linkittää. Jos ei ole, ei ihmisen ääni eroa muulin hirnahduksesta tai sammakon kurnutuksesta.
Out
"Toinen oppiaine, jonka osuus on vähentynyt, on maantieto. Olen ratkaissut ongelman sillä tavalla, kun otan oppilaat vastaan viidennellä luokalla, pidän heti alkuun rajun maantiedon kurssin. Opetan Euroopan valtiot pääkaupunkeineen, Euroopan rajat, vesistöt ja vuoristot. Pidän tylyjä läpimenokokeita, esim. kahdestakymmenestä kysymyksestä pitää saada läpi 18. Ja junnaan, kunnes kaikki oppilaat läpäisevät testin. Aikaa menee noin kaksi viikkoa. Vähät välitän siitä, mitä opetussuunnitelmat sanovat."
VastaaPoistaNäin blogisti.
Minä sanon että tehkää perässä! Tuo mies on jumala.
Viime vuonna minun kaikki kutoset opettelivat laittamaan blanco-kartalle kaikki Euroopan maat paikalleen. Joku opettaja arvosteli että mitä järkeä on tuollaista nippelitietoa opettaaa, sillä eihän nykyään opeteta enää tietoja vaan taitoja.
Huh huh.
Luulenkin että me opettajat olemme itse romahduttamassa yleissivistystä, kun emme uskalla opettaa oikeaa ja todellista tietoa maailmasta, koska kaikesta tehdään "yhteistoiminnallista prosessointia."
Out
Ja tiedoksi: lapset rakastavat oikeiden asioiden, kuten maantiedon faktojen, ulkoaoppimista. Ja he eivät kestä, sen enempää kuin minäkään, reflektoivaa prosessointia = aikuisen kehittämää paskaa.
Out...
VastaaPoista"...koska kaikesta tehdään "yhteistoiminnallista prosessointia."
Meillä on vallalla aina yksi mantra kerrallaan. Opetuksessa näyttää nyt olevan vallalla yllä kuvaamasi suuntaus.
Tosiasia on, että alakoululaisen muisti on mahtava. Miksi emme käyttäisi tätä tietoa hyväksi?
Oppimiseen tulee tehoja ja ja aikaa jää muuhunkin.
Just näin. Kokonaiskuva muodostuu yksityiskohdista, millä ihmeellä ihmisellä voisi olla mistään asiasta käsitys, ellei hän tunne perusteita? Onhan pelkkien ”isojen kokonaisuuksien” opettelussa tietysti se hyvä puoli, että kun kaikki annetaan valmiiksi pureskeltuna, tulee kiltimpiä ja kuuliaisempia ihmisiä, jotka eivät kyseenalaista asioita eivätkä vaivaudu selvittämään perusteita.
VastaaPoistaLapset haluavat oppia yksityiskohdat ja heidän oppimiskykynsä on valtava. Sen sijaan suurten kokonaisuuksien hahmottamiskyky kehittyy vasta aikuisena. Jos tuolloin on hallussa riittävä määrä perustietoa, kokonaisuus rakentuu järkevästi. Jos on tottunut saamaan kaiken valmiina, ei osaa itse katsoa mikä on oleellista ja mikä ei.
Vaihtoehtoja ovat siis tiedon rakentaminen pala palalta tai valmiiksi valetun kokonaisuuden ja johtopäätösten antaminen. Hakematta tulee vertaus mieleen: kumpi on arvokkaampi, paikan päällä perusteista rakennettu 20-luvun kivitalo vai tehtaalta tuoduista elementeistä koottu 70-luvun betonirötiskö?
Historian tunnit olisivat mielenkiintoisempia, jos siellä pohdittaisiin vaihtoehtohistoria-skenaarioita...
VastaaPoistahttp://www.alternatehistory.com/
...sekä sitä, kuinka vaikeaa ylipäätänsä on ennustaa tulevaisuutta:
http://paleofuture.com/blog/tag/education