HS 8.2.
Erityispedagogiigan professori Timo Saloviita esitteli aivan käsittämättömiä ajatuksia Hesarin mielipidesivulla. Saloviidan mielestä Suomessa luokkakoot ovat jo nyt tarpeeksi pieniä. Hän perustelee väittämäänsä peruskoulujen luokkien keskikoolla, joka on alle 20 oppilasta. Hän toteaa, että luokkakokojen pienentämisiin suunnatut rahat menevät Kankkulan kaivoon.
Saloviidan mukaan on turha suunnata rahoja luokkakokojen pienentämisiin. Hänen mielestään täksi vuodeksi annetut 30 miljoonaa euroa olisi syytä suunnata parempaan käyttöön, kohdetta hän ei kirjoituksessaan tarkemmin määritellyt.
Saloviita on käsitykseni mukaan erityisluokkien lopettamisen kannalla, http://www.nkl.fi/airut/airu0813/airu134.htm:
"Erityispedagogiikan professori Timo Saloviidan mukaan erityisoppilaat kuuluvat tavalliselle luokalle muiden ikäistensä seuraan. Kouluintegraatio on toteutunut vasta, kun erityisluokkia ei enää ole tai niitä on vain hyvin vähän, hän sanoo."
Kun Saloviidan ajatuksia karkeasti summaa yhteen, hän kannattaa samaan aikaan suurehkoja luokkia ja inkluusiota. Melkoinen on yhtälö.
Jotenkin minusta tuntuu, että professorismies on liikaa istuskellut kammiossaan ja eriytynyt vallitsevasta kasvatustodellisuudesta. Vantaa sai sitä luokkakokojen pienentämiseen suunnattua rahaa, ja täällä ollaan tyytyväisiä. Vantaalta saa etsiä niitä Saloviidan esittämiä selvästi alle 20 oppilaan peruskoululuokkia luokkatasoilta 3.-6.
Saloviita mielipidekirjoituksessaan kumoaa lähes tyystin Duodecimin äsken lääketieteelliseen tutkimusnäyttöön perustuvan yksimielisen suosituksen ryhmäkoosta, sen mukaan luokkakoko on keskeinen hyvinvoinnin elementti, ja koulumenestys turvataan enintään 20 oppilaan luokissa.
Saloviita kumoaa suosituksen toteamalla, että luokkakoon merkitys oppimistuloksiin on mitättömän vähäinen. Hän ei kirjoituksessaan pane mitään arvoa oppilaiden hyvinvoinnille, mikä tuntuu kummalliselta, onhan Saloviita perehtynyt erityispedagogiikkaan.
Suurissa yksiköissä, luokissa ja kouluissa, oppilas jää helposti ilman kaipaamansa huomiota ja tukea. Kolmenkymmenen oppilaan luokassa oppilas saa paljon vähemmän huomiota kuin kahdenkymmenen oppilaan luokassa, sen tiedän kolmenkymmenen vuoden opetuskokemuksella. Pystyn opettamaan isoa luokkaa kyllä tehokkaasti, mutta silloin uhraan jotain muuta.
Nykykoulu on paljon muutakin kuin oppimistuloksia. Oppilas, jolla on ongelmia, tarvitsee opettajan aikaa enemmän kuin muut.
Tekstit
Sosiaalinen käyttäytyminen opitaan myös paremmin pienissä ja turvallisissa yhteisöissä, jossa aikuisen osuus on riittävän suuri. Suurissa luokissa ja kouluissa sosiaalisuus vääristyy helposti "Kärpästen herran" tasolle, kun aikuisten esimerkki ja ohjaus jää vähäiseksi, kuten sanoitkin.
VastaaPoistaSaloviidan ehdotusten pohjalta on helppo päätellä, että poliittinen paine yksityiskoulujen laajempaan sallimiseen kasvaa. Enpä jaksa uskoa, että suurissa kaupungeissa, joissa alle 20 oppilaan luokkia tuskin juurikaan löytyy, valistuneet vanhemmat haluavat tärvellä lastensa tulevaisuuden suurissa luokissa, joissa erityisoppilaiden inkluusion vuoksi on myös paljon häiriökäyttäytymistä. Vähintään seurauksena on, että vaikeilla sosiaalisilla asuinalueilla vaikeudet lisääntyvät ja opettajakunnan sitoutuminen on heikkoa ja henkilökunnan vaihtuvuus suurta. Esimerkkejä löytyy vaikkapa Ruotsista.
VastaaPoistaLukematta Saloviidan tutkimuksia on vaikea päätellä kuinka hän luokkakokotulkintaansa on päätynyt. Kuitenkin isojen kaupunkien isot luokat ja kehitysalueiden pienet luokat eivät perustellusti ole oppimistulosvertailuissa suoraan vertailukelpoisia. Isoissa kaupungeissa opetukselta ja oppimistuloksilta odotetaan enemmän. Esimerkiksi vanhenpien korkeampi koulutustaso vaikuttaa merkitsevästi lasten oppimistuloksiin ja kompensoi vaatimattomampien kuntien pienien luokkien ja oppimistulosten välistä eroa.
Vaskitsa
Näitä opetusalan loisia elää tämän alan kyljessä ja mahassa aina vaan.
VastaaPoistaItse ne eivät omaa asemaansa tajua, koska aina istuu meidän omaa jengiä näitä kuuntelemassa ja käymässä niiden kanssa "dialogia".
Missä yliopistossa tuo feikkiprofessori istuu, niin laitetaan sille vähän postia! Tai muilutetaan se sijaiseksi lähiökouluun, jossa luokalla 30 oppilasta ja integroidaan sinne muutama esy sekaan. Ja sanotaan, että näytä eteen!
Out
Käykääpä katsomassa tuon "professorin" kotisivua. Partaturilaalla on aikaa ja halua luetteloida kaikkien luettavaksi, mitä sillä on "työpöytänsä ylälaatikossa". Ja se luulee että se kiinnostaa?!
VastaaPoistaJ-lavit jos tällaisia villapaitamiehiä politiikot kuuntelevat erityisopetus- tai luokkakokoasiassa.
Onko meidän alan "asiantuntijat" todellakin tällaisia eristyneitä peräkammarin joko-onoja?
Ja palkka juoksee tuosta ajanvietteestä....
Out
Onpa vaikea aihe tämä. Lynkkausmielialan takia taidan tällä kertaa kirjoittaa nimimerkillä. Jos nyt joku jaksaa kiihtymykseltään mitään eriävää kantaa edes lukea...yritän silti. Kannatan siis vanhemman ja uudemman tutkimustiedon valossa sekä oman vaikeavammaisen lapsen yleisopetukseen tehdyn erittäin onnistuneen integroinnin perusteella ajatusta siitä, että jokaisen tai lähes jokaisen lapsen tulisi saada käydä koulua oman lähikoulunsa tavallisella luokalla.
VastaaPoistaPerusopetuksessa luokkakoko on siis keskimäärin hieman alle 20 oppilasta. Tämä tarkoittaa keskimääräistä kokoa kun erityisluokatkin otetaan mukaan. Ne kun ovat huomattavan pieniä. Jos erityisluokat tosiaan kaikki lakkautettaisiin riittäisi jokaiselle tavalliselle luokalle vain 1 - 2 erityistarpeista oppilasta. Heidän määränsä ei sentään paisumisesta huolimatta ole tämän isompi. Jos samalla siirrettäisiin erityisluokkien opettaja- ja avustajaresurssit yleisopetukseen saataisiin huomattavat lisävoimavarat luokanopettajien tueksi.
Sisäasianministeriön julkaiseman tuoreen tutkimuksen mukaan erityisluokat tuottavat puuttellisia valmiuksia jatko-opintoihin, rajaavat ammatillisten opintojen valinnanvaihtoehtoja ja sulkevat lukiovaihtoehdon lähes kokonaan pois oppilaan ulottuvilta.
Vaikka kokemukset erityisluokalla opiskelusta olivat pääosin hyviä ja niiden sosiaalinen ilmapiiri onnistunut, ne tuottivat samalla ulkopuolisuuden ja poikkeavuuden kokemuksia suhteessa tavallisiin oppilaisiin. Tutkimuksessa erityisluokat näyttäytyivät sosiaalisesti sisäänsäsulkevana järjestelmänä, joihin kuuluvilla ei ollut suhteita yleisopetuksen oppilaisiin. Erityisoppilaita kiusattiin ja suljettiin ulos, mikä tuotti ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta. Erityisluokalla opiskelu näytti ruokkivan näiden luokkien oppilaisiin kohdistuvaa syrjintää ja kiusaamista.
Erityisopetus näyttäytyy tutkimuksessä pääsääntöisesti pysyvänä järjestelmänä, joka ei johtanut valtaväestöön sulautumiseen ja piti oppilaan erityispolulla.
Tutkimus on tehty vammaisten, maahanmuuttaja- ja romaninuorten kokemusten perustella ja se löytyy linkin takaa.
http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/FC1F24F08EF08290C22576C00048F0FF/$file/012010.pdf
Miten ihmeessä ja millä matemaattisella vitsillä erityisopettajia riittää jokaiseen yleisopetuksen luokkiin tuomaan pedagogista ammattimaisuutta?
VastaaPoistaJos koulussa on kaksi er.opea ja viisitoista yleisopetuksen luokkaa, mistä er.ope sitten tulee opeksi niille kolmelletoista muulle luokalle?
Voi voi hyvät opet, kun meitä tyhminä pidetään.
Vai onko siis "tuki" inkluusiossa keskusteluapua ja "konsultaatiota?"
Herätys nyt OAJ:n yhdysopet ja kysykää kunnissa miten tuo em. matemaattinen kömmähdys tässä kafkalaisessa keskustelussa selitetään?
Ai niin, kuntapolitikothan (ja pian rehtorit) puhuvatkin "lapsen parhaasta". Silloinhan mitään ei tarvitse perustella millään järkisyyllä. Perusteeksi riittää kyselytutkimus, hah.
OUT
"Tutkimus on tehty vammaisten, maahanmuuttaja- ja romaninuorten kokemusten perustella ja se löytyy linkin takaa."
VastaaPoistaErityisoppilaita on niin monenlaisia, se pitää muistaa. Vammaisten integrointi ei välttämättä ole kovinkaan vaikeaa, mikäli saadaan luokkaan mukaan avustaja. Riippuu tietenkin vamman laadusta.
Toisaalta on pahoja oppimisvaikeuksista kärsiviä oppilaita, jotka jäävät kuin nalli kalliolle, jos ei erityisopettajaa saada mukaan oppilasta intgroitaessa.
Vaikein ryhmä on tietysti suurista käyttäytmisongelmista ja väkivaltaisuudesta kärsivät oppilaat, he tarvitsevat varmasti pienen erityisryhmänsä. Kolmenkymmenen oppilaan ryhmässä heille ei ole sijaa.
Yksi iso kysymys, mistä aina vaietaan, on kustannukset. Mistä rahat niin moniin erityisoppilaisiin, jotka vaativat integroidessa sen oman erityisopettajansa?
Luokan- tai aineenopettaja ei ole taikuri eikä lääkäri.
Rakas enkeliporsas!
VastaaPoistaKäypä tutustumassa Liisa Keltikangas-Järvisen ajatuksiin / tutkimustuloksiin luokkakoosta. Hänen mukaansa ihanteellinen luokkakoko on 20. Hän esittää hyvät perustelut asialle. Kirjoita tästä asiasta blgikirjoitus!