keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Kouluruuan Top Ten

Kouluruaan Number One
2.9. IS

2. Lihapullat
3. Lasagne
4. Täytetty tortilla
5. Kalapuikot, perunasose
6. Uunimakkara, perunasose
7. Pinaattiletut
8. Pitsa
9. Broilerinugetit
10. Broilerikastike ja riisi


Kouluruuat on mitä mehevin puheenaihe, ja jokaisella on aiheeseen jotain sanottavaa. Hienoa, että kouluruokailuun kiinnitetään huomiota muuallakin kuin kouluissa ja kodeissa. 

Ilta-Sanomat listasi kymmenen suosituinta kouluruokaa. Hyvin tutulta näyttää, ruuat ovat pääosin hyvin perinteisiä kouluruokia. Ainoat uudet tulokkaat ovat Täytetty tortilla ja Pitsa.

Huomionarvoista on, että listasta puuttuvat sekä quorn- että soijaruuat, joita esim. Vantaalla tuputetaan oppilaille viikottain. Quorn ja soija ovat jonkinlaista korvikeruokaa kunnon kasvisruualle. Quorn- ja soijapäivinä paljon ruokaa kipataan biojäteaastiaan.

Kouluissa tarjotaan korvikeruokaa (Properuskoulu 11.4.2014)

Näyttää vahvasti siltä, että lapset suosivat tavallista ruokaa, mitä kotonakin tehdään. Opettajat pitävät kovin paljon muistakin kalaruuista kuin Kalapuikot. Kirjolohi eri muodoissaan on hyvää.

Kouluruuan yksi tavoite on totuttaa lapset terveelliseen ja monipuoliseen ruokavalioon. 

Suurin osa lapsista (62 %) on sitä mieltä, että oman koulun ruoka on hyvää. Yhdyn lasten mielipiteeseen. Harvassa kodissa tehdään yhtä hyvää ruokaa yhtä säännöllisesti. 

Mutta kouluruuan suhteen pääasia on, että lapset syövät. Huolestuttavaa on, että Ilta-Sanomien mukaan ruokaa ei saada riittävästi:


Äkkiseltään kyselyn tulos ruuan riittävyydestä tuntuu oudolta. Pikemminkin vaikuttaa siltä, että ruokaa ei syödä riittävästi.

Syy voi olla kiire, sillä 51 % lapsista ilmoitti, että lounasaika ei riitä syömiseen. Pahimmillaan aikaa ruokailuun on vain 15 minuuttia, silloin syöminen menee hotkimiseksi. Lapsilla on kiire välitunnille.

Isossa koulussa kuten omassa koulussani ruokailuaika on porrastettu turhan jonoissa seisoskelun ehkäisemiseksi. Tarkistin oman luokkani ruokailuajat, 15, 25, 25, 15 ja 20 minuuttia.

Koulussani opettajat syövät oppilaitten pöydissä, valvotaan ruokailua siihen asti, kunnes viimeiset oppilaat ovat syöneet. Alakoululaiset syövät nopeasti, harvoin edes vartin ruokatunneilla joudutaan oppilaita hoputtamaan.

Tilanne on varmasti erilainen yläkoulussa, koska lapset ovat murrosiässä ja tarvitsevat paljon ruokaa:

- Miettikää itseänne nuorina, joilla on nälkä, erään nuoren kommentti kuului. (IS 2.9)

On varmaa, että etenkin 13-15 -vuotiailla pojilla on jatkuva sudennälkä. Murrosiässä lapset kasvavat rohisten.

Alueeni yläkoulussa näyttää aikaa ruokailuun olevan, kysyin asiasta ko. koulua käyvältä kasiluokkalaiselta pojaltani:

- Kauan teillä on koulussa aikaa ruokailuun?

- Emmä tiiä.

- Miten niin et tiedä? Syöt siellä viisi kertaa viikossa.

- No, puoli tuntia.

- Tulihan se sieltä.

Olen jo aikaisemmin kirjoittanut, että joskus kymmenisen vuotta sitten yhdysvaltalaiselta tutkijalta kysyttiin suomalaisen tasa-arvon syitä. Ykköseksi tutkija rankkasi kouluruokailun. Kakkoseksi tutkija rankkasi julkisen terveydenhoidon, kolmoseksi ilmaisen ja yhtäläisen koulutuksen. 

Toivottavasti koulutukseen kohdistuva krooninen säästövimma säästää edes kouluruokailun. Suomalainen yhteiskunta on revennyt ja on eriarvoinen, aivan kaikkien lasten vanhemmat eivät enää pysty tarjoamaan päivittäin riittävästi riittävän ravitsevaa ruokaa. 

4 kommenttia:

  1. Riittävän ravitsevan ruoan koko perheelle saa kylläkin pienemmälläkin summalla. On valittava ruoka viimeisimpien älypuhelimien, tietokoneiden, padien yms. yms. tilalle. Kouluruoankin ongelma on yhteiskunnan kaupallisten muotivirtausten perässä juoksemisyritys.
    Suomalaista ruokaa, lihaa, kalaa, juureksia tutuilla resepteillä ilman epätoivoista vaihtelua niin ruoka maistuu nuorille varmasti.
    Jos taas ajattelemme ekologiaa, ihmettelen vuodesta toiseen mikseivät ympäristöpoliitkot ole tehneet ehdotusta kouluruoan valmistamisesta vain kotimaisista aineksista. Soija, riisi, brassiliha ja varsinkin se laboratoriosieni, quorn, boikottiin ja lautasille fennoruokaa, suomiekoa. Sellaiseksi lasken melkein kaiken Suomessa kasvatetun ja jalostetun ruoan. Jos kotimaisen ruoan käyttövoluumi kasvaa, laskevat myös kustannukset. Tämä olisi velvollisuus jo senkin puolesta mihin taloutemme on menossa. Maailmalta ei kannata eikä pidä ostaa halvinta mahdollista valtamerellä liikuteltavaa lihakonttia tai riisilastia. Pistäpä blogisti aloite tästä Vantaalla eteenpäin. Katsotaan ketkä kannattavat.

    t. vihreä varavaltuutettu

    VastaaPoista
  2. VV...

    Nimenomaan noin. Laitan aloitteen korvan taakse.

    VastaaPoista
  3. Ehdotusta ei luultavasti ole tehty siitä syytä, että kotimainen ruoka ei ole erityisen ekologista. Kuljetus on marginaalinen osa ruoan ekologista jalanjälkeä.

    Hyvä tietoisku: http://biologi-jari.blogspot.fi/2009/03/vaikeat-ekologiset-ruokavalinnat.html

    VastaaPoista
  4. Kyllä todellisuudessa suomalainen ruoka on huippuekologista. Luomu erityisen, ja muukin riittävän tutkitusti. Olet varmaan kuullut lähiruoasta? Kumpi on järkevämpi ruokasi tuotannon paikka, Etelä-Häme vai Brasilia? Vietnamista rahdattua riisiä tai Afrikasta tuotua soijaa ei saa ekologiseksi millään, vaikka ko. maan asukkaille toivoisi tietenkin markkinoita. Mutta merillä polttoainetta palaa miljoonia tonneja yhden päivän aikana. Maailman merillä on tälläkin hetkellä kymmeniätuhansia rahtialuksia. Vilkaisepa reaaliaikaista meriliikenne-ohjelmaa. Se on uskomatonta. Ruoan(kin) ristiin rastiin rahtaaminen ympäri maapalloa on järjetöntä ja epäloogista millä logiikalla tahansa. Omassa maassamme ruontuotannon kasvattamista pitäisi tukea. Maamme pinta-alasta on todella pieni osuus tuotannossa. Käytännössä olemme metsäreservaatti. Elämme maassa jota ei juurikaan viljellä. Mutta kaukoruokaa ostetaan kansainvälisistä raaka-aine pörsseistä. Ei ekologista vaikka onkin lyhytjännitteisen ekonomista.

    Eli onnea fennovegaanit ja fennoruokailijat muutenkin. Te olette luonnon asialla. Koulut voisivat aloittaa heti. Suomalaista lihaa, kalaa, kasviksia.

    v.v.v

    VastaaPoista