perjantai 16. joulukuuta 2011

Kytätäänkö sinua?


Löysin googlettamalla äärimmäisen hauskan kuvan. Toivottavasti kuvan mies ei ole ammatiltaan opettaja. Jos kyseessä on opettaja, pitää vain toivoa, ettei hän ole sammunut lähikuppilan pisuaariin.

Opettaja 13.12.

Yksityisyys on itseisarvo

Opettaja joutuu omasta mielestään etenkin pienellä paikkakunnalla silmätikuksi, jonka yksityiselämää tarkkaillaan. Jos käytös ei ole oletetun mukaista, siihen helposti puututaan. Lähes 60 prosenttia opettajista sanoo Opettaja-lehden kyselyssä, että heillä on ammattinsa vuoksi rajoitteita yksityiselämässään. Opettajat kokevat, että he ovat koko ajan eräänlaisessa juorupeilissä. Erityisesti heidän alkoholinkäyttöään vahditaan, mutta valvonta ulottuu myös apteekki-, intiimitavara- ja vaateostoksiin sekä esimerkiksi siihen, miten pukeutuneena he esiintyvät uimahallissa tai -rannalla.

Joka viides opettaja sanoo välttelevänsä käymistä Alkossa tai ravintolassa, koska niissä saattaa kohdata oppilaiden vanhempia tai omia opiskelijoita. Yhtä moni sanoo saaneensa oppilaiden vanhemmilta vähintäänkin ihmetteleviä katseita mutta jopa huomautuksia, jos nämä ovat kohdanneet hänet Alkossa, ravintolassa tai yökerhossa. Osa opettajista tekee tämän vuoksi alkoholiostoksensa aina naapurikaupungissa tai -kunnassa asti. Lisäksi opettajat nauttivat alkoholinsa usein vierailta katseilta piilossa. Tutkimuksen mukaan opettajista istuu terasseilla ja yökerhoissa 7 prosenttia vähemmän kuin valtaväestöstä yleensä. Alkoholin käytön määrä ei opettajilla kuitenkaan poikkea muusta väestöstä.

Opettaja ei ole tilivelvollinen oppilaittensa vanhemmille tai työnantajalle toimistaan vapaa-aikana, elleivät nuo toimet heijastu työhön ja haittaa itse työntekoa. Kyttäysmentaliteetin uhriksi joutuminen on väärin, mutta silmätikkuna olemista tuskin pystytään vastaisuudessakaan välttämään. Sitä voidaan kuitenkin vähentää, jos asiasta puhutaan avoimesti. Opettajan ammatti on yksi ammatti muiden joukossa ja yksityisyys on opettajallekin itseisarvo.

Tietenkin kyttäysmentaliteetin uhriksi joutuminen on väärin.

Olen eri mieltä Opettaja-lehden päätoimittajan Hannu Laaksolan kanssa, opettajan ammatti ei ole ammatti muiden joukossa.

Opettajan ei pidä örveltää räkä poskella lähikuppilassa. En koskaan mene kouluni lähikuppiloihin edes yhdelle oluelle. Jos haluan nähdä kavereitani, hyppään bussiin ja matkaan Helsinkiin. Siellä kehtaan istua terassillakin.

Olen toista kertaa aviossa. Erottuani jouduin hilppaamaan silloin tällöin yökerhoissa. Aina ei ollut aikaa tai rahaa mennä Helsinkiin. Paikallisessa yökerhossa piti olla tarkkaa poikaa. Koskaan ei tiennyt tanssittiko sitä entistä oppilasta tai oppilaan äitiä. Puheissa piti olla äärimmäisen tarkka.

ks. Opettajien ammattietiikka

Opiskelin opettajaksi Jyväskylän yliopistossa. Kurssillani oli 80 opiskelijaa, suurin osa meistä alkoi opettaa maaseudun pikkukouluissa. He elävät jatkuvasti suurennuslasin alla. Osa opiskelukavereistani joutui puoliväkisin esim. kunnan luottamuselimiin tai vaikkapa nuorisoseuran teatterin ohjaajaksi. "Kun se edellinenkin opettaja oli."

Alkoholin ostaminen lähi-Alkosta on ongelma. Varmasti kytätään. En käy lähi-Alkossa ollenkaan. Vaimoni hankkii tarvittavat ruokaviinit ostosreissuillaan. Muut alkoholijuomat ostan ulkomaanretkilläni taxfreeshopeista.

Taannoin vantaalainen opettaja joutui kovan painostuksen uhriksi Tallinnan matkan jälkeen. Opettaja oli tuonut "twelve packin" virolaista vodkaa isänsä merkkipäiville. Kyläseuran kotisivujen keskustelupalstoilla alkoi varsinainen noitavaino. Opettaja kivitettiin symbolisesti hengiltä.

Laaksola: Opettaja ei ole tilivelvollinen oppilaittensa vanhemmille tai työnantajalle toimistaan vapaa-aikana, elleivät nuo toimet heijastu työhön ja haittaa itse työntekoa.

Näin on.

Mutta aina pitää muistaa, että opettajan ammatti on puolijulkinen ammatti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti