Painotetaanko Helsingissä jotkut koulut hengiltä?

HS 12.12.

Helsinki tarkastaa painotetun opetuksen tarjontaansa

Painotettua opetusta halutaan kehittää tasapuolisesti niin, että opetuksen tarjonta jakautuu tasaisesti eri alueiden välillä. Tämä voi johtaa myöhemmin esimerkiksi painotetun opetuksen vähentämiseen joissain kouluissa.

Painotetun opetuksen tarjonnassa on suuria eroja kaupunginosien välillä. Painotetussa opetuksessa tietyn oppiaineen opetusta on viikottain joitain tunteja enemmän kuin tavallisesti.

Painotettua opetusta tarjotaan Helsingissä kieliopetuksen lisäksi noin kymmenessä aineessa kuten liikunnassa, matematiikassa, ilmaisutaiteessa, musiikissa ja tanssissa. Koulussa voi olla enintään kaksi painotusainetta. Oppilaat valitaan soveltuvuuskokeella.

Painotetussa opetuksessa on Helsingissä noin viisi prosenttia ala-asteikäisistä oppilaista. Yläasteikäisistä painotetussa opetuksessa on kaupungin omistamissa peruskopuluissa 20 prosenttia ja yksityisissä sopimuskouluissa 26,5 prosenttia oppilaista.

Vieraskielinen opetus, kielikylpyopetus sekä harvinaisten a-kielten opetus eivät ole luvuissa mukana.


Peruskoulun luonteeseen ei kuulu erikoistuminen. Peruskoulussa opetetaan kaikille kaikkea. Painottuminen ja erikoistuminen kuuluvat peruskoulun jälkeiseen aikaan.

Skidi-tutkimus kertoi tylyä kieltä helsinkiläiskoulujen tasosta.

Vantaan sanomat 16.11: Kun Helsingin ja Espoon tietyissä kouluissa menestytään muita paremmin, niiden lähialueet alkavat vetää puoleensa perheitä, jotka haluavat lapsensa ”parempaan” kouluun. Lopulta koulujen ja asuinalueiden erot kasvavat entisestään.

Yhtenä syynä ilmiölle ovat erikoiskoulut ja mahdollisuus hakea soveltuvuuskokeilla muualle kuin oman alueen kouluun. (Skidi-tutkimusohjelma)

ks. Properuskoulu: Helsingin ja Espoon koulut jakavat lapset jyviin ja akanoihin?

Julkisuudessa on puhuttu paljon kaksikielisistä kouluista. Halutaan kouluja, joissa opiskellaan sekä suomen että ruotsin kielellä.

Kaksikieliset koulut lisäisivät koulujen kasvavaa eriarvoisuuttta entisestään. On helppo kuvitella, ketkä lähettäisivät lapsensa kaksikielisiin kouluihin ja ketkä eivät.

Kaksikieliset koulut ovat myös selkeä uhka ruotsinkielisille kouluille. Ruotsinkieltä puhuville lapsille on taattava omaa äidinkieltä tukeva oppimisympäristö. On aivan varmaa, että kaksikielisissä kouluissa pihapuheen vallitsevaksi kieleksi tulisi suomi.

En ymmärrä, miksi pitää tehdä tiettyihin kieliin erikoistuneita luokkia tai kouluja. Parempi olisi, että kaikille oppilaille joka koulussa tarjottaisiin kunnollinen kielipaletti.

"Parempi koulu" -ajattelu ei sovi peruskouluun. Suomalaisen koulujärjestelmään vahvuus on perustunut koulutuksellisen tasa-arvon ideaan. Kaikille tarjotaan parasta.

Suomi ei ole enää tasa-arvon onnela. Olemme hylänneet pohjoismaisen yhteiskuntamallin kunniakkaat perinteet. Olemme jakautuneet ylä- ja alakerran väkeen.

ks. Taloussanomat 6.12: Näin Suomi jakautuu kahtia

Peruskoulu ei saa missään nimessä syventää kuilua. Kaikille on annettava mahdollisuus.