Iltasanomat 9.4.
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan rikollisuus kasaantuu heikosti koulutetuille, jotka ovat hätkähdyttävästi muita useammin sekä vakavan väkivallan tekijöitä että uhreja.
Nuorten pitäminen koulussa voi olla tehokas keino ehkäistä rikoksia.
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan rikollisuus kasaantuu heikosti koulutetuille, jotka ovat hätkähdyttävästi muita useammin sekä vakavan väkivallan tekijöitä että uhreja.
Tutkimuksen mukaan pelkän peruskoulun varassa oleville kertyy 25 kertaa enemmän väkivaltarikoksia kuin lukion käyneille. Omaisuusrikoksissa ero on vielä selvempi: peruskoulupohjalta rikosten määrä on yli 200-kertainen.
Koulutuksen puute kumpuaa usein siitä, että asiat menevät pieleen jo ennen kuin koulutusvalintoja tehdään. Lapsuudenkodin valtava merkitys korostuu monissa tutkimuksissa.
Toisaalta on viitteitä siitä, että kierre voidaan katkaista. Tutkija Mikko Aaltosen mukaan näyttää siltä, että esimerkiksi työvoimapoliittiseen koulutukseen osallistuminen auttaa, vaikkei koulutus toisikaan vakituista ammattia.
– Alustavaa näyttöä on, että aktivointitoimien piirissä olevilla olisi vähemmän rikoksia kuin passiivisen tuen piirissä olevilla, hän kertoo.
Oman onnen varaan ei saa jättää.
Jos asiat menevät pieleen jo ennen kuin koulutusvalintoja tehdään, asioihin on puututtava varhain. Peruskoulu on varhaisen puuttumisen paikka, sillä käytännössä kaikki lapset käyvät peruskoulua. Voimakas tuki pitää suunnata heti peruskoulun ensimmäisille luokille, koska silloin tuen hyöty lapselle on suurin. Koulun aloituksen merkitys on suuri, on hyvin vaikeaa, jos lapsi putoaa kyydistä heti alkuun.
Kaikki kasvatusalan ihmiset ilman tutkimuksiakin ovat aina tienneet, että koulutuksen suhteen lapsen perheen merkitys on valtaisa. Ongelma on, kuinka perheeseen voidaan vaikuttaa. 1990-luvun aikana ja sen jälkeen joissakin kunnissa alettiin purkaa neuvolajärjestelmää, neuvolaverkkoa harvennettiin ja keskitettiin, mikä oli suuri virhe.
Opettajan kannalta on todella surullista kuulla, kun jollakin entisellä koulun oppilaalla menee huonosti. Peruskoulun opettajan ei ole järin vaikeaa ennustaa, kuka ei tule pärjäämään elämässään. Kun opettaja pyytää oppilaalleen tukea, sitä on annettava. Koulut ovat kuntien suurimpia todellisia asiantuntijayksiköitä. Harvaan työpaikkaan on ahtautunut vastaava määrä akateemisesti koulutettuja ihmisiä kuin kouluun.
Sitäpaitsi, varhainen puuttuminen tuo säästöä.
Laitoskierre maksaa yhteiskunnalle 1,5 miljonaa euroa ennen kuin lapsi on täysi-ikäinen. Aikuinen vanki maksaa yhteiskunnalle noin 50 000 euroa vuodessa. Summat ovat järkyttäviä. Inhimillistä hätää ei rahalla voida edes mitata. Väkivaltarikoksissa seuraukset voivat olla uhrille kohtalokkaita.
Olen käyttänyt paljon sanaparia julkinen heitteillejättö.
Joskus tuntuu, että toiminta on tahallista. Ei halutakaan tehdä mitään. Kyse on aina yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta. Joillekin annetaan, joillekin ei.
Heitänpä tässä kerettiläisen ajatusleikin. Entäpä jos koulun kesken jättäminen ja rikollisuus eivät olekaan keskenään syy-seuraussuhteessa vaan aiheutuvat esimerkiksi jostakin kolmannesta tekijästä? Klassinen esimerkki tilastotieteissähän on se, että vaikka jäätelönkulutus ja hukkumisluvut korreloivat nätisti kuukausittain, ei jäätelönsyöminen lisää hukkumisriskiä vaan molempien kasvu aiheutuu lämpötilasta.
VastaaPoistaJos näin olisi, niin eikö silloin ole päinvastoin parempi että tulevat rikolliset jättävät koulunsa kesken? Kai sitä on parempi että rikollisuus on hölmöjen kännistä toistensa puukottamista kuin pitkälle koulutettujen huolella suunniteltua ammattimaista toimintaa.
Toki olisi hienoa, että koulutuksella voitaisiin rikollisuutta ehkäistä ja toivottavasti näin onkin. Kaikissa tapauksissa ei kuitenkaan ole, kysymys onkin siitä kuinka paljon koulutuksella on vaikutusta asiaan ja voiko tätä oikeasti mitenkään tutkia.
Itse olen ajatellut, että peruskoulun pitäisi olla kuin seula, johon apua tarvitsevat lapset jäävät. Usein pelkkä perinteinen koulutus ei riitä ongelmissa, vaan tarvitaan kättä pidempää. Kun ongelmat on tunnistettu, pitää iskeä, resurssit kannattaa suunnata tähän kohtaan.
PoistaUsein yksittäinen opettaja ei voi kuin levitellä käsiään, kun apua ei tule. Esim. sairaalapaikkojen vähyys on tyypillinen ongelma, on oppilaita, joita pitää auttaa muualla kuin koulussa.
Moi, turenkilainen talonpoika Kustaa Paturi (1812-1868) totesi pitkälti ennen kansakoulua, että kolutus, eritoen kansakoulu, on ratkaisu suureen osaa yhteiskunnallisia ongelmia. Siksi hän ajoi eteenpäin Janakkalan kansakoulua, joka aloitti yleisenä oppilaitoksena syksyllä 1861 Siis jo ennen asetuksen antamista.
VastaaPoistaOikeastaan suomalaisilla on ollut aina melkoinen kunnioitus koulutusta kohtaa ja varsinkin sen myönteisistä vaikutuksista ollaan ollut tietoisia. Ei aina ihan itsestään selvästi, mutta ainakin niitä on oletettu olevan.