Iltalehti 12.9.
Kukaan ei luovuttanut istumapaikkaa presidentti Mauno Koivistolle ja hänen puolisolleen Tellervo Koivistolle, jotka matkustivat täpötäydessä raitiovaunussa. Koivistot joutuivat seisomaan koko matkan.
Koivistot nousivat raitiovaunuun Katajanokan pysäkiltä aamupäivällä tiistaina. Vaunu oli tupaten täynnä Ruotsin-laivalta saapuneita matkustajia.
Tunnen valtaisaa myötähäpeää.
Olemme epäonnistuneet pahasti. Kodeissa ja kouluissa olemme kasvattavinamme omia lapsiamme. Tulos on tässä.
Ystäväni soitti minulle kiihtyneenä keskellä kesää. Hän oli lukenut kirjan "Liberalismin petos" (Melender Tommi - Hännikäinen Timo). Ystäväni suositteli kirjaa minulle voimakkaasti. Minun ei auttanut muu kuin mennä mökiltäni Lapinjärveltä Kouvolaan kirjakauppaan.
Kirjassa käsitellään mm. itsekkyyttä ja paljon muuta, vaikka kirja on ohut läpyskä. Myös minä suosittelen kirjan lukemista.
Teen luokkani kanssa paljon opintoretkiä Helsinkiin, menemme sinne bussilla tai junalla. Yksi opintoretkien tavoitteista on opettaa lapsia käyttäytymään julkisissa liikennevälineissä. Noustaan ylös ja tarjotaan paikkaa vanhukselle tai raskaana olevalle naiselle. Pojat ottavat pipot päästään. Ei mölytä. Hyvin yksinkertaisia asioita.
Nykyihminen on hyvin itsekeskeinen. Kaksi tositarinaa:
Esim. 1.
Nykyihminen: "Ei mun jumala oo tollanen, mun jumala on sellanen ja sellanen."
Minä: "Ai, jaa."
Esim. 2.
Oppilaan äiti: "Lapseltani on viety identiteetti pois, koska hän ei saa luokassa pitää pipoa päässään."
Opettaja: "Ai, jaa."
Yllä olevien esimerkkien kaltaisiin asioihin ei ole yhtään mitään lisättävää.
Koivistot nousivat raitiovaunuun Katajanokan pysäkiltä aamupäivällä tiistaina. Vaunu oli tupaten täynnä Ruotsin-laivalta saapuneita matkustajia.
Tunnen valtaisaa myötähäpeää.
Olemme epäonnistuneet pahasti. Kodeissa ja kouluissa olemme kasvattavinamme omia lapsiamme. Tulos on tässä.
Ystäväni soitti minulle kiihtyneenä keskellä kesää. Hän oli lukenut kirjan "Liberalismin petos" (Melender Tommi - Hännikäinen Timo). Ystäväni suositteli kirjaa minulle voimakkaasti. Minun ei auttanut muu kuin mennä mökiltäni Lapinjärveltä Kouvolaan kirjakauppaan.
Kirjassa käsitellään mm. itsekkyyttä ja paljon muuta, vaikka kirja on ohut läpyskä. Myös minä suosittelen kirjan lukemista.
Teen luokkani kanssa paljon opintoretkiä Helsinkiin, menemme sinne bussilla tai junalla. Yksi opintoretkien tavoitteista on opettaa lapsia käyttäytymään julkisissa liikennevälineissä. Noustaan ylös ja tarjotaan paikkaa vanhukselle tai raskaana olevalle naiselle. Pojat ottavat pipot päästään. Ei mölytä. Hyvin yksinkertaisia asioita.
Nykyihminen on hyvin itsekeskeinen. Kaksi tositarinaa:
Esim. 1.
Nykyihminen: "Ei mun jumala oo tollanen, mun jumala on sellanen ja sellanen."
Minä: "Ai, jaa."
Esim. 2.
Oppilaan äiti: "Lapseltani on viety identiteetti pois, koska hän ei saa luokassa pitää pipoa päässään."
Opettaja: "Ai, jaa."
Yllä olevien esimerkkien kaltaisiin asioihin ei ole yhtään mitään lisättävää.
Tekstit
Menen kauppaan. Mihin tahansa. Kassalla viimeistään tapaan yleensä nuoren naisen, joskus miehen. "Moi" taikka "terve", ensitervehdys. Vastaan ajankohdasta riippuen joko "huomenta" taikka "päivää", "joskus hyvää päivää". Saan pitkän katseen. Kassa sinuttelee minua, samoin sitä ennen kaikki myyjät. Minä teitittelen, enhän ole tehnyt sinunkauppoja.
VastaaPoistaOstoksiani kerätessäni epäilyttää ovatka ostokseni enää puhtaita, kun niitä on siirtänyt ruma tatuoitu käsi. Joskus kassan taikka myyjän niskassa on viivakoodilta näyttävä tatuointi.
Myyjiä ei näköjään enää voi valita?
Voi teitä, voi teidän tapojanne...
VastaaPoistaIkävää, jos opettajatkin opettavat lapsilleen ennakkoluuloja, epätasa-arvoa ja menneisiin aikoihin takertumista sen sijaan, että opettaisivat kaikkien ihmisten huomioimista, hyvin kohtelemista ja nykyajassa pärjäämistä.
Aina on päivitelty aikoja ja tapoja. Myös te olisitte vaikuttaneet epäkohteliailta jonkin ajan standardein. Mutta onneksi ajat ja tavat muuttuvat, ja me muutumme niiden mukana. Nuoret ovat niitä, jotka määräävät kehityksen suunnan. Meidän vanhusten tehtävänä on vain opastaa ja tukea heitä.
Olen samaa mieltä siitä, että kelle tahansa vanhukselle tulisi antaa paikka raitiovaunussa. Sen sijaan presidentti ei mielestäni ansaitse sen kummempaa kohtelua kuin kukaan muukaan. En itsekään varmaan olisi edes tunnistanut Koivistoja ruuhkaratikassa. Tunnen valtaisaa myötähäpeää siitä, että tämä on uutinen vasta kun näin tapahtuu presidenttiparille.
Sen sijaan se, että vaatii pojilta erilaista käytöstä kuin tytöiltä, on sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Sitä on myös se, että tekee toisen hygienian tasosta päätelmiä tämän ulkonäön perusteella, ja kokee vielä oikeudekseen haukkua tietyn näköisiä ihmisiä julkisesti ilman perusteltua syytä. Se on myös hyvin epäkohteliasta, eikä siinä enää hyvän huomenen toivottaminenkaan auta.
Ano...niin, sitähän en tiedä, olivatko presidenttiparin kanssamatkustajat nuoria ollenkaan.
VastaaPoista"Nuoret ovat niitä, jotka määräävät kehityksen suunnan. Meidän vanhusten tehtävänä on vain opastaa ja tukea heitä."
Näin on. Siitähän tässä on juuri kyse.
"Olen samaa mieltä siitä, että kelle tahansa vanhukselle tulisi antaa paikka raitiovaunussa."
Olen samaa mieltä.
"Sen sijaan presidentti ei mielestäni ansaitse sen kummempaa kohtelua kuin kukaan muukaan."
Olen eri mieltä.
"Sen sijaan se, että vaatii pojilta erilaista käytöstä kuin tytöiltä, on sukupuoleen perustuvaa syrjintää."
Yleensä pojat niitä pipoja sisällä pitävät. Samat on säännöt koulussa. Mutta esim. bussiin mennessä luokan tytöt menevät aina ensin. Perinteistä kohteliaisuutta.
"Sitä on myös se, että tekee toisen hygienian tasosta päätelmiä tämän ulkonäön perusteella, ja kokee vielä oikeudekseen haukkua tietyn näköisiä ihmisiä julkisesti ilman perusteltua syytä."
Lapset voivat olla toisilleen julmia.
Luen paljon iltalehtien nettiversioita. Ne eroavat jonkinverran paperiversioistaan. Netissä on hyvin paljon julkkisten ulkonäköön puuttuvaa kirjoittelua, usein negatiivista. Varsinkin naisten pukeutumiseen tai vatsoihin ja rintoihin kiinnitetään ylenmääräistä huomiota.
Suomessa oikeastaan ensimmäisen kerran huomasin vastaavaa, kun julkisesti pilkattiin presidentti Martti Ahtisaaren kävelytapaa. Ahtisaarella on lonkkavika, pilkattiin toisen sairautta.
Ano taisi vastata edelliselle Anolle, joka teki kovin ennakkoluuloisia kommentteja tatuoiduista ihmisistä.
PoistaJoskus tosin tulee pohdittua milloin perinteinen kohteliaisuus lakkaa olemasta kohteliasta. Raskaana oleville naisille ja vanhuksille paikan tarjoaminen ratikassa on järjellä perusteltavissa, mutta kerran eräs puolituttu feministi suuttui minulle kun avasin hänelle oven.
"Ettekö te sadassa vuodessa opi että nainen ei ole mikään heikko astia joka ei itse ovea aukaista?"
Asuinpaikkaan liittyvän sattuman vuoksi olen nähnyt jutussa mainitun ex-presidenttimme usein ratikassa. Istumapaikan hän on tällöin saanut ja näky on aina vaikuttava: tumma pitkä ja kumara mies, edelleen täynnä karismaa, elävää historiaa. Mutta sen olen ihmeekseni huomannut, ettei häntä tunnista juuri kukaan. Tilanne menee ohi ihmisiltä. Olisi tilaisuus todistaa pohjoismaista demokratiaa uljaimmillaan: matkustaa presidentin kanssa ratikassa. Ei tapahdu juurikaan muualla. Mutta ei. Näen ihmisten ilmeistä ettei huomata. Pitäisi sen sijaan tarjota istumapaikkaa sanoilla: Herra, presidentti, olkaa hyvä ja istukaa. Tiedän että Koivisto naurahtaisi ja viittaisi kintaalla, että mitäs sinä tuollaisia puhut, mutta hän oli sentään 12 vuotta maamme peräsimessä.
VastaaPoistaNo, tuntemisesta sen verran ja kansan köyhtymisestä päässään eräs esimerkki. Juttelin toimittajan kanssa taannoin sanotaan vaikka nyt kahvilassa. Ylistin erästä poliittista idoliani Väinö Tanneria. Tämä suurlehteen kirjoittava kysyi: Ai, kuka se muuten on? Kun kieltäydyin tyrmistykseltäni kertomasta, sanoi tämä kansanvalaisija: Pitää kattoo sitten Wikipediasta. Huh. Huh.
Eikö itsekkyys leviäkin samaa tahtia tietämättömyyden kanssa?!
Kun kristinuskon ja länsimaisen etiikan ja humanismin liitto purettiin jälki on tätä, rumaa. Tästä nimenomaan kertoo tuo blogistin mainitsema kirja, jonka olen minäkin lukenut.
Monille punavihreille se on ollut ylitsepääsemätön kirja, koska kirjoittajat ovat sivistyneitä hemmoja eikä niitä voi tuomita rasisteiksi, fasisteiksi ja junteiksi.
Taidankin ryhtyä taantumukselliseksi konservatiiviksi koska ( älä sekoita sitä oikeistolaisuuteen) se on nykyään ainoa kunniallinen vaihtoehto. Vai?
Jorma
Hmmmph. En voi kyllä olla ihan kaikesta kanssasi samaa mieltä, Jorma, mutta tähän nimenomaiseen paikan antamattomuuteen olen kiinnittänyt huomiota ennenkin. Olen matkustanut aika paljon Euroopassa iäkkään äitini kanssa. Lähes kaikkialla muualla äitini saa heti julkisissa liikennevälineissä paikan, paitsi Suomessa. Nopeinta toiminta oli Prahassa, missä paikka oli vapaa jo kun odottelimme sisäänpääsyä. Mitähän tuo kertoo kulttuuristamme?
VastaaPoistaSirkku