Koulushoppailua Helsingissä

Yle 10.9.

Koulushoppaus yleistynyt - vanhemmat valitsevat kouluja lapselleen yhä tarkemmin

Lapsen koulun valinnasta on tullut vanhemmille entistä tärkeämpi projekti jo ala-asteella. Erityisesti Helsingissä vanhemmat soittelevat jo hyvissä ajoin kouluihin valitakseen parhaan koulun lapselleen.

Niin kutsuttuja koulushoppaajia on nähty jo vanhempainilloissa ennen lapsen koulun alkua. Tunkua on erityisesti erikoistuneisiin kouluihin, joihin on soveltuvuustestit.

Suurissa kaupungeissa voi hakea jo ala-asteella muuallekin kuin lähikouluun. Vanhemmat vertailevatkin kouluja selvästi aiempaa enemmän.

Netin keskustelupalstoilla käydään jatkuvaa keskustelua hyvistä ja huonoista kouluista. Rehtoreille soitetaan ja tiedustellaan luokkakokoja, resursseja ja oppilasainesta. Rehtori Ritva Tyyskälle soittelu on tuttua.

- He saattaa kysellä kuinka paljon teidän koulussa on maahanmuuttajia tai kuinka paljon on erityisoppilaita tai jotain muuta, joka saattaa vaikuttaa heidän valintaansa, Tyyskä kertoo.

Myös valtakunnallisessa Vanhempainliitossa ilmiö on tuttu. Toiminnanjohtaja Tuomas Kurttila tapasi viime keväänä vanhempainillassa huolestuneen isän, joka valitsi lapselleen koulua ja halusi päästä tutustumaan koulun opetukseen. Vanhempainliiton mielestä vanhemmat ovat epätietoisia, ja nyt pitäisi kysyä onko kouluvalinnassa ja erilaisten soveltuvuuskoulujen markkinoinnissa menty jo liian pitkälle.

Lukijani tietävät varmasti, mitä mieltä olen koulushoppailusta.

Helsingin ja Espoon koulut jakavat lapset jyviin ja akanoihin

Olen ankara peruskoulun puolustaja ja koulutuksellisen tasa-arvon kannattaja. Koulushoppailu ei edistä tasa-arvoa lainkaan. Se kärjistää lasten välisiä eroja. Koulushoppailu vie väkisin rinnakkaiskoulujärjestelmään.

En ymmärrä ollenkaan, miksi moinen itsekäs shoppailu sallitaan. Naapurimaamme Ruotsi on varoittava esimerkki koulushoppailun vaaroista, koulut ovat alkaneet jakautua "hyviin ja huonoihin kouluihin".

Helsingissä on kouluja, joihin päästään keinotekoisten soveltuvuuskokeiden kautta. On helppo kuvitella, miten oppimisvaikeuksista kärsivät lapset tai maahanmuuttajataustaiset lapset karsitaan.

Miksi lapset pitäisi jakaa vuohiin ja lampaisiin?

Suomalaisen koulujärjestelmän ehdoton voima on ollut vahva tasalaatuisuus. Vanhemmat ovat voineet lähettää lapsensa lähikouluun hyvillä mielin.

Peruskoulu on kaikkien koulu. Missään muualla ihminen ei kohtaa koko ikäluokan kirjoa samalla tavalla kuin peruskoulussa. Opitaan elämään yhdessä.

Lähikoulu rules.

Vaikuttaa siltä, että naapurikaupungit Helsinki ja Vantaa harrastavat täysin erilaista koulutuspolitiikkaa. Helsingissä vanhemmat saavat valita lastensa koulut, Vantaalla panostetaan lähikouluperiaatteeseen. Vantaan malli on oikea.

Asuntopoliittisin keinoin pitää ohjata asumisen sekamalliin, vuokra- sekä omistusasuntoja on rakennetteva rinta rinnan. Hyvä helsinkiläinen asuntoalue on Malminkartano, alue on hyvin suunniteltu kaikenlaisille asujille.

Oman kouluni alue on ideaali. Pähkinärinteen oppilaaksiottoalue muodostuu Pähkinärinteen kerrostaloalueesta rivitaloineen sekä Hämevaaran ja Linnaisten omakotialueista. Pähkinärinteessä vuokra- ja omistusasuntojen suhde on oikea, alueella on myös sopivassa suhteessa maahanmuuttajataustaisia perheitä.

Soveltuvuusluokille on kuitenkin kova tunku. Helsinki aikoo selvittää onko niille lisätarvetta. Erikoistuminen jakaa rehtoreidenkin mielipiteet. Lähikouluperiaatteen ja peruskoulun rapautumista pelätään. (Yle)

On helppo päätellä, millaisten koulujen rehtorit kannattavat soveltuvuusluokkia. Noukitaan jyvät akanoista.