Surkeaakin surkeampia laskupäitä

http://www.love-egypt.com/mathematics.html

Opettaja 8.1.

Laskupäät ovat lahoamassa

Opetushallitus arvioi vuosi sitten, että tulokset ovat heikentyneet kaikilla osa-alueilla. Liisa Näveri puolestaan totesi muutama vuosi sitten väitöstutkimuksessaan, että koululaisten päässälaskutaidot ovat heikentyneet aina 1980-luvulta asti. Joulukuussa julkistettu Timss-tutkimus osoitti, että suomalaisten koululaisten laskupää on 12 vuoden aikana huonontunut runsaan yhden kouluvuoden verran.

Suomi on kyllä ollut maailman huippua peruskoulun matematiikan taidoissa kansainvälisessä Pisa-kisassa, mutta siinä mitataankin matematiikan lukutaitoa. Ongelmat ilmenevät jatko-opintovaiheessa ammattikouluissa, lukioissa ja korkeakouluissa, joissa pitää kerrata ja antaa tukiopetusta. Moni opettaja sanoo, ettei edes peruskoulun alaluokilla opittuja asioita aina hallita eikä päässälaskutaitoa ole.

Turun ammattikorkeakoulun testauksen mukaan ylioppilastutkinnon suorittaneista uusista insinööriopiskelijoista vain joka neljäs lyhyen matematiikan kirjoittaneista osasi laskea murtoluvuilla yksinkertaisen vähennys- ja jakolaskun. Pitkän matematiikan suorittaneista tehtävä jäi ratkaisematta lähes joka toiselta.

Yllä oleva kirjoitus on ote lehden pääkirjoituksesta.

Turun ammattikorkeakoulun testauksen tulokset ovat ällistyttävän surkeita. 

Murtolukujen peruslaskutoimitukset ovat hyvin yksinkertaisia laskuja. Opetan tällä hetkellä peruskoulun neljättä luokkaa, oppilaat ovat 10-vuotiaita. Joulun jälkeen vaihtui matikan kirja ja alkoi uusi jakso, murtoluvut. Yksinkertaiset murtolukujen vähennys- ja jakolaskut luonnistuvat hyvin 10-vuotialta lapsilta, miten ihmeessä osa ylioppilaista ei suoriudu niistä?

Opettaja-lehden pääkirjoituksessa kerrotaan, että romahduksen syy on, että tehtävissä käytetään liikaa ja liian aikaisin apuvälineitä kuten laskimia ja taulukkokirjoja. Oppilaan muisti mahottuu.

Johtopäätös lienee selvä: 

Laskimet pannaan ja omat aivot käyttöön!

Jossain vaiheessa vähäteltiin päässälaskun merkitystä, vaikka kaikki tietävät, että päässälasku teettää aivoille työtä. Kun pyrin neljänneltä luokalta oppikouluun, päässälaskujen merkitys pääsykokeissa oli suuri.

Minulla on vieläkin tallella "Oppikouluun pyrkivän opas". Päässälaskuharjoitukset olivat nykytasoon verrattuna vaativia. Muistan hyvin, kun alkukesällä v. 1966 porukalla treenattiin laskuja Hiekkaharjun Keravanjoen Karhurannassa viltin päällä samaan aikaan, kun äiti pesi mattoja mattolaiturilla. Ähkäiltiin ja pähkäiltiin, vaikka mieli teki kovasti pulikoida.

On myös halveksittu ulkoaoppimista, vaikka ulkoaoppimisen avulla lapsi oppii järjestelemään tietoa omaan päähänsä. On sanottu vain, että "nippelitieto" on turhaa, ja että kaikki tieto löytyy kumminkin netistä. Tuloksena on, että esim. maantiedon nimistön tuntemus on pudonnut, ja että yksinkertaisia kielioppiasioita tai oikeinkirjoitusta ei enää hallita kunnolla.

Kun Vantaalla lomautettiin opettajia 1990-luvun lopussa, opetin kaksi vuotta taloudellisena pakolaisena Helsingin puolella Malminkartanon koulussa. Viisas rehtori Matti Waitinen passitti minut ekan luokan opettajaksi Piianpolun sivukouluun, "pitäähän siellä sentään yksi mieskin olla". Piianpolulla oli vain ekoja ja tokia luokkia.

Piianpolun koulurakennuksessa oli oma tietokoneluokka, jonka keskellä oli iso pyöreä pöytä. Kehitin vallankumouksellisen opetusmetodin, yhdistin matematiikan ja käsityön. Kun osa tokaluokkalaisista teki tekstiilikäsitöitä kanssani ison pyöreän pöydän ääressä, loput olivat tietokoneilla laskemassa yhteen- ja vähennyslaskuja.

Laskut vaikeutuivat koko ajan portaittain, ja eteenpäin ei päässyt, jos lasku ei ollut oikein. Olin opettanut hieman aikaisemmin kympin ylityksen. Jossain vaiheessa joku oppilaista tuli kysymään, "mitäs mä nyt teen, kun pitää laskea yhteen satasia?" Sanoin, "pistä ne sataset välimuistiin omaan päähän ja anna mennä vaan" ja jatkoin pykäpistotyön ohjaamista.

Parin kuukauden päästä eksyin katsomaan, missä oppilaat etenevät. Suurin osa laski päässä yhteen monimutkaisia laskuja malliin 268 + 578. Parhaat laski yhteen jo kymmeniätuhansia. Tosin luokan heikoin oppilas ei vielä hallinnut kunnolla kympin ylitystä, vaikka hän sai matikassa jatkuvasti tukiopetusta.

Vantaalla tuntikehys on aivan minimissä kuten monissa muissakin kunnissa. Hyvin ikävää on, että alkuopetuksesta on viety jakotunteja pois. Kun opetin ekaa luokkaa kolme vuotta sitten, jakotunteja oli neljä, nyt enää kaksi. Käytännössä molemmat tunnit taitavat mennä lukemisen ja kirjoittamisen opetteluun.

Mikäli matematiikkaa olisi viisi neljän viikkotunnin sijaan, geometrian osuutta matematiikan opiskelussa voitaisiin lisätä lasten abstraktin ajattelun kehittämiseksi. Shakkikerhon vetäjiä pitäisi alkaa kouluttaa urakalla.

On kolme syytä, miksi en ole käyttänyt opetuksessa laskimia.

1. Laiskuus, laskimet pitää etsiä ja hakea luokkaan oppituntia varten.

2. Laskimia ei löydy tai niitä ei ole riittävästi.

3. Laskinten paristot ovat loppu.