tiistai 2. joulukuuta 2014

Koululakkautukset voivat rikkoa perustuslakia

Lakkautettava elinvoimainen Tuomelan koulu
Yle 2.12.


Perustuslain takaama yhdenvertaisuus kärsii, kun kouluverkkoa karsitaan. Tätä mieltä on sivistystoimen ylitarkastaja Kari Lehtola Itä-Suomen aluehallintovirastosta. Viimeisten 20 vuoden aikana kolmasosa Suomen peruskouluista on lakkautettu.

Sivistystoimen ylitarkastajan Kari Lehtolan mukaan lapsen oikeuksia ja etua ei koulujen lakkautuspäätöksissä huomioida lain vaatimalla tavalla.

Lapsiin liittyvien päätösten yhteydessä tulisi aina arvioida päätöksen vaikutus lasten hyvinvointiin.

– Hyvinvointiin liitttyviä lapsivaikutusarvioita ei ole kouluverkkopäätöksentekoon liittyen tehty missään kunnassa, Itä-Suomen aluehallintovirastossa (AVI) työskentelevä Lehtola sanoo.

Osa lakkautuspäätöksistä on Lehtolan mukaan jopa perustuslain vastaisia.

– On vastoin perustuslain henkeä lakkauttaa elinkelpoinen koulu, jos lakkauttaminen selkeästi heikentää lasten yhdenvertaista asemaa ja elinolosuhteita.


Koulujen lakkautustahti on ollut uskomattoman nopea, kun parissakymmenessä vuodessa reippaasti yli kolmasosa kouluista on lopetettu. Maaseudulla koulu pitää kylää hengissä, usein koulun lopettaminen on kylän toimivuuden kannalta niitä viimeisiä puukoniskuja.

On selvää, että koulun lopettaminen iskee pahimmin lapsiin. Hyvä, että ylitarkastaja Kari Lehtola sanoo selkeästi, mistä on kyse, osa lakkautuspäätöksistä on Lehtolan mukaan jopa perustuslain vastaisia.

Aina ei ole edes selvää, tuovatko koululakkautuksen kunnalle säästöä. 


Rahaa menee lämmitykseen. Ilkivallan jäljet on aina korjattava, kun paikkoja on rikottu ja seiniä töhritty. Muutenkin kiinteistöjä on hoidettava.

Tietenkään ilmaisia eivät ole koulukuljetuksetkaan. Ainoita voittajia ovat kuljetusyritykset. Pahat kielet kertovat, että on kuntia, joiden päättävissä elimissä on kuljetusyrittäjiä, jotka ovat vaikuttaneet koulujen lopettamisiin.

Monessa maalaiskunnassa on enää yksi koulukeskus, johon on tungettu kaikki lapset esikoulusta lukioon. Eikö esim. kolmen koulun malli olisi voinut olla toimivampi? Isoissa kunnissa koulumatkat alkavat olla todellinen tasa-arvokysymys, kun matkat on venytetty äärimmilleen.

Ei kertakaikkiaan voi olla lapsen etu, jos lapsi istuu 2,5 tuntia päivittäin turvavöihin sidottuna.


Hämmästyttävintä on, että koulujen lopettamiset eivät rajoitu vain pikkukuntiin. Esim. Vantaalla ollaan lakkauttamassa kahta elivoimaista koulua, Hevoshakaa ja Tuomelaa. Lakkautettujen koulujen lapsien koulumatka pitenee ja heidät sullotaan jo valmiiksi ahtaisiin naapurikouluihin.

Vantaan lakkautuspäätökset eivät ole kiveen hakattuja. Ne voidaan perua vielä, jos niin halutaan. Säästöt pitää ottaa muualta kuin lapsista.

Nyt kohistaan lukioverkon harventamisesta. Hyvin pärjääviä pikkulukioita ollaan lopettamassa. Palataan 1950-luvulle, jolloin maalaislapset eivät menneet oppikouluihin ollenkaan pitkien matkojen takia.

Lukioverkon harventaminen on uhka koulutukselliselle tasa-arvolle. Kohta vain suurten asutuskeskusten lapset opiskelevat lukioissa ja heille on suora väylä yliopistoihin. Maaseutupitäjien nuoret jäävät nurkkiin makoilemaan.

1 kommentti:

  1. Hyvin rakennettu juttu ja linkit ovat valaisevia.

    Luin linkistä Ylen juttua. Tästä en aivan kaikkea ymmärtänyt


    Yhtä mieltä lienemme siitä, että perusoikeudet takaavat maksuttoman perusopetuksen (Perustuslaki 16§), sen sijaan yhdenvertaisuus pykälässä (6§) en nähnyt erikseen lueteltuna asuinpaikkaa. Sen sijaan 9§ eli liikkumisvapaus määrittää sen, että ihminen saa vapaasti valita asuinpaikkansa.

    Perusopetuslain 32§ määrittää "... oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia". Mutta myös "jos oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta, saa koulumatka kestää enintään kolme tuntia", lisäksi 33§:ssä puhutaan maksuttomasta majoituksesta, jos "Jos perusopetusta, lisäopetusta tai 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan esiopetusta saavan oppilaan koulumatkaa ei voida järjestää 32 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla".

    Käsitykseni mukaan Suomessa on Valtioneuvoston oikeuskansleri ja Eduskunnan oikeusasiamies, jotka valvovat perusoikeuksien toteutumista, eli valvonta on asianmukaista. Koulua koskevia päätöksiä on tullut, esimerkiksi tämän päivän lehdessä, otettiin kantaa peruskoulun maksuttomuuteen, peruskoulun oppilailta oli edellytetty älykännykkää tai tablettia, marraskuussa tuli päätös kantelussta asiasta "Rajoitukset matkapuhelimen käytössä koulupäivän aikana "

    VastaaPoista