9.9. Uusi Suomi
Runttasin koulun aterian väkisin alas ja
ryntäsin heti googlaamaan, kuvaa Vuoden luokanopettajana palkittu Kai-Ari
Lundell tuoretta ruokailukokemustaan vantaalaisessa koulussa.
Ihmetystä aiheuttanut ruoka oli
quorn-moussaka.
-Quorn näytti pilaantuneelta jauhelihalta, ei
maistunut ollenkaan. Runttasin väkisin alas. Oppilaat söivät hyvin vähän
quorn-mussakaa, Lundell kirjoittaa Vapaavuoro-blogissaan.
-Ruokailun jälkeen ryntäsin ottamaan selvää,
mitä quorn oikein on.
Lundellille selvisi, että kyseessä on
teollisesti tuotettu sieniproteiinivalmiste, jota käytetään lihan korvikkeena.
Käytännössä sieniproteiini tarkoittaa brittiläisen Quorn Foodsin
Quorn-tuotemerkkiä.
Lundell ihmettelee, miksi oppilaille ei
tarjota kotimaista jauhelihaa, jota nämä söisivät, vaan tilalle rahdataan
"prosessoitua punahomesientä Stokeleystä".
Vantaan kaupungin ateriapalveluiden mukaan
selitys on yksinkertainen. Suunnittelija Katri Ranki kertoo Uudelle Suomelle,
että viikoittaisen kasvisruokapäivän aterian tulee sisältää riittävästi
proteiinia.
-Tämä kyseinen tuote on erittäin soveltuvainen
siihen tehtävään, Ranki sanoo.
Ranki kertoo, että Quorn-tuotteessa
käytettävää punahomeiden sukuun kuuluvaa sienikasvia esiintyi alun perin
luonnossa, vaikka sitä tuotetaankin laboratoriossa. Tuote hyväksyttiin Suomessa
myyntiin viime syksynä, Briteissä sitä on myyty jo vuosia.
Rangin mukaan tuotetta maahantuo Suomessa
Findus, mutta se on todennäköisesti peräisin Englannista.
Katri Rangin mukaan quorn-ruokia on tarjottu
oppilaille viime keväästä ja tuote on todettu hyväksi. Sieniallergisille quorn
voi olla allergisoiva.
Entä tuotteen maku? Kai-Ari Lundell haukkuu
quornin sekä pahanmakuiseksi että mauttomaksi, eikä moussaka Uuden Suomen
tietojen mukaan maistunut myöskään vantaalaisessa päiväkodissa.
Vantaan ateriapalvelut sen sijaan kehuu sitä
erinomaiseksi lihan korvikkeeksi. Ranki toteaa. Se on myös lihaa vähärasvaisempi vaihtoehto.
-Joku tykkää, joku ei, Ranki sanoo.
Enkeliporsaan arvio Uuden Suomen jutusta:
Kasi. Juttu on tehty blogikirjoitukseni perusteella, lisäksi on haastateltu Vantaan kaupungin ateriapalvelujen suunnittelijaa Kati Rankia.
Juttu on muuten hyvä, mutta:
1. En varsinaisesti suuttunut, ihmettelin aidosti. Ehkä suivaannuin, mikä on eri asia kuin suuttuminen.
2. Jutussa olisi pitänyt myös keskittyä siihen, miksi suomalainen lähiruoka ei kelpaa, vaikka sadonkorjuu on kiivaimillaan. Miksi pitää rahdata keinotekoista ruokaa Stokeleystä?
Ranki toteaa, että quornia on käytetty viikottaisessa kasvisruokapäivässä, koska quorn sisältää riittävästi proteiinia. Ihmettelen lisää, quorn on sieni, ei kasvi, ja quornin sideaineena on käytetty kananmunaa. Quorn ei ole kasvisruokaa.
Ranki toteaa myös, Vantaan ateriapalvelut sen sijaan kehuu sitä erinomaiseksi lihan korvikkeeksi. En ymmärrä, miksi lapsille pitää syöttää lihan korviketta, kun kotimaista lihaakin on tarjolla. Ei kait nyt vielä sentään ole varsinainen pula-aika. Sota-aikana ja sen jälkeen oli pula-aika, silloin juotiin esim. kahvin korviketta. Kahvin korvikeena oli sikuria tai sitten paahdettua viljaa.
Enkeliporsaan arvio Uuden Suomen jutusta:
Kasi. Juttu on tehty blogikirjoitukseni perusteella, lisäksi on haastateltu Vantaan kaupungin ateriapalvelujen suunnittelijaa Kati Rankia.
Juttu on muuten hyvä, mutta:
1. En varsinaisesti suuttunut, ihmettelin aidosti. Ehkä suivaannuin, mikä on eri asia kuin suuttuminen.
2. Jutussa olisi pitänyt myös keskittyä siihen, miksi suomalainen lähiruoka ei kelpaa, vaikka sadonkorjuu on kiivaimillaan. Miksi pitää rahdata keinotekoista ruokaa Stokeleystä?
Ranki toteaa, että quornia on käytetty viikottaisessa kasvisruokapäivässä, koska quorn sisältää riittävästi proteiinia. Ihmettelen lisää, quorn on sieni, ei kasvi, ja quornin sideaineena on käytetty kananmunaa. Quorn ei ole kasvisruokaa.
Ranki toteaa myös, Vantaan ateriapalvelut sen sijaan kehuu sitä erinomaiseksi lihan korvikkeeksi. En ymmärrä, miksi lapsille pitää syöttää lihan korviketta, kun kotimaista lihaakin on tarjolla. Ei kait nyt vielä sentään ole varsinainen pula-aika. Sota-aikana ja sen jälkeen oli pula-aika, silloin juotiin esim. kahvin korviketta. Kahvin korvikeena oli sikuria tai sitten paahdettua viljaa.
En ymmärrä, miksi hyvistä ruuista kuten lasagne tai mussaka tehdään
epämääräisiä mössöjä.
Molempien ruokien perustaan kuuluu oleellisesti jauheliha, ei soija tai quorn. Kunnon lasagne on lasten lempiruokaa.
Molempien ruokien perustaan kuuluu oleellisesti jauheliha, ei soija tai quorn. Kunnon lasagne on lasten lempiruokaa.
Suomalaista ruokaa pidetään puhtaana.
Suomalaiset ovat hyvin tarkkoja ruuan alkuperästä. Miten etelä-amerikkalainen
liha tai soija kasvatetaan? Quornissa käytetystä punahomesienestä en
googlaamalla löytänyt kuvan kuvaa. Miksi ko. sienen kuvaa pidetään niin
varjeltuna salaisuutena?
Epäilen vahvasti, että sekä soijaa ja quornia sekä
ulkomaalaista lihaa käytetään, koska ne ovat halpoja ruuan raaka-aineita.
Olen aivan varma siitä, että suurin osa
suomalaisista haluaa puhdasta ja uskottavaa suomalaista ruokaa, jonka alkuperä
on selvästi määriteltävissä.
Extra: Etsintätehtävä aktiivisille blogini lukijoille
ja miksi ei muillekin:
Olisin kiitollinen, jos joku löytäisi jostain
kuvan quornin perustana olevasta punahomesienestä, Fusarium veneratum. En ole löytänyt
mistään muita kuvia kuin ko. sienen rihmastoista.
Purskahdan kohta, ellen saa nähdä
minkälaisesta punahomesienestä on oikein kysymys. Vai tehdäänkö quorn ko.
sienen rihmastosta?
Varmaankin tehdään nimenomaan rihmastosta. Fusariumilla ei ole sellaista itiöemää, jota yleensä sieneksi kutsutaan.
VastaaPoistaKiitos. Varmaan siksi en löytänyt kuvia muusta kuin rihmastoista. Söin siis prosessoitua punahomesienen rihmastoa kananmunalla ryyditettynä.
PoistaOlemme enää noin kahden askeleen päässä Soylent Green -tieteisfantasiasta...
VastaaPoistaEikö herkkusieni kelpaa, jota ileisesti kasvatetaan suomessaki, jos sienia halutaan?
VastaaPoistaToisekseen jos kasvisruokaa tehdään, niin se pitää tehdä kunnolla, kylläa kasviksista ja juureksistakin saadaan hyvää ruokaa jos se tehdään, itseki tykkään kyllä hyvintehdystä kasvisruuista, vaikka olenki lihaa syövä valkoinen heteromies ja vielläpä keskiikänen :)
Vaikka parasta on kyllä hyvä pihvi ja siihen hyvät salaatit ja juurekset kunnon salaattikastikkeella :)
Kenenkään aatteellisuus ei saisi vaikuttaa koulujen ruokalistan sisältöön. Kasvispäiviä ei pidä olla, ellei niitä perustella tieteellisesti pitävillä faktoilla. Nyt on sellainen tunne, että päättämässä on joku, jolla on idealistinen pyrkimys vaikuttaa siihen, mitä oppilaat koulussa syövät. Ravintoympyrä lihoineen, kaloineen ja kasviksineen on paras ja ennenkaikkea objektiivinen pohja lasten ravitsemiseen.
VastaaPoistaKari