torstai 12. syyskuuta 2013

Vantaan Sanomien juttu quornista ja vähän soijastakin

Kuvateksti: Pähkinärinteen koulussa työskentelevä Kai-Ari Lundell tutkaili sulatettuja quorn-kuutioita. Hänen mukaansa koulussa tarjottava quorn-moussaka (kuvan annos ei ole kyseinen ruokalaji) maistuu oppilaille selvästi huonommin kuin tavallinen jauhelihaversio.


12.9. Vantaan Sanomat

Vantaalaisoppilaille syötetään teollista sienivalmistetta

Vantaalaisoppilaiden lautasille on tänä vuonna ilmestynyt erikoinen ruoka. Punahomeesta valmistettu synteettinen proteiinivalmiste nimeltä quorn.
Quornia on tarjolla Vantaalla kerran kuudessa viikossa, ja samaa tarjoilevat myös Helsingin koulut.
Vantaalaisopettaja, vuoden luokanopettajaksikin valittu Kai-Ari Lundell kertoo hämmästyneensä, kun sai kasvisruokapäivänä quorn-moussakaa eteensä.
En tiennyt yhtään, mitä syön, sanoo asian Uuden Suomen blogissaan esiin nostanut Lundell.

Hän paineli heti googleen etsimään valmisteesta lisätietoa.
Punahomesientä voi käsittääkseni olla talon rakenteissa ja kasveissa ja niistä sitä myrkytetään pois, Lundell päivittelee.
Quorn tuodaan Vantaalle Iso-Britanniasta.
Jurppii, kun Suomessa on paras satokausi meneillään ja meillä lapsille syötetään ulkomailta tuotua soijaa ja quornia.
Vantaan kaupunki tilaa suurimman osan ruoistaan Vantilta. Vantin ateria- ja puhtauspalvelujohtaja Pirjo Huvila-Nicklénin mukaan quornia tilataan, koska sen ravintoarvo on hyvä.
Tuotteessa on korkealaatuista proteiinia, kuitua ja vähän rasvaa. Quornissa on myös paljon vitamiineja ja kivennäisaineita.
Oikeiden sienien hinta ei ole quornia kalliimpi, mutta sienien kypsennyshävikki on Huvila-Nicklénin mukaan suurempi.

Sieniä täytyy ostaa enemmän kuin quornia. Tarvitsemamme määrän sieniä on mahdollista saada ainoastaan pakasteena tai säilykkeenä.
Lundell uskoo, että quorn ei pärjää proteiiniarvoillaan tavalliselle jauhelihalle.
Quornia pitäisi syödä kaksinkertainen määrä jauhelihaan verrattuna, että saisi saman määrän proteiinia.
Lundell ei pidä kasvisruokaa sinänsä huonona, vaan toivoo, että tarjolla olisi suomalaisia kasviksia, joiden alkuperä olisi selvillä.
Huvila-Nicklénin mukaan ruoan valintakriteerinä ei voi olla kotimaisuus.
Kaupungin elintarvikehankintoja säätelee hankintalaki, jonka mukaan kunnan tulee kilpailuttaa hankinnat. Hankintalaki edellyttää, että ketään ei saa syrjiä.
Muista sopimusvaltioista tuleviin tarjouksiin on sovellettava samoja ehtoja kuin Suomesta tuleviin tarjouksiin.
Vantaalla kasvisruokapäivä on kerran viikossa. Lundell miettisi käytännöt uudelleen.
Koulun tavoite on, että ruokaa syödään. Ei ole mitään järkeä, että ruokaa kipataan läjäpäin jäteastioihin, kun se ei maistu. Lasagne ei maistu oppilaille yhtä hyvin, jos se on tehty soijasta kuin, jos se olisi tehty jauhelihasta.
On hassua, että lihapäivänä on aina tarjolla kasvisruokaa, mutta kasvispäivänä ei saa liharuokaa.

Toimittaja: Jonna Hovi-Horkan
Kuvat: Johanna Erjonsalo

Kuvateksti: Quorn-valmistetta löytyy myös kauppojen pakastealtaista muun muassa kuutioina ja rouheena.


Mikä ihmeen quorn?

Quorn on mykoproteiinista eli sieniproteiinista synteettisesti valmistettavien proteiinivalmisteiden tuotemerkki.

Quorn on kehitetty lihan korvikkeeksi. Sen keksijä on tohtori Gerald Solomon.

Quorn sisältää proteiinia, ravintokuitua ja se on vähärasvainen.

Quorn valmistetaan punahomeesta käymismenetelmällä.

Quorniin lisätään sideaineeksi munanvalkuaista, joten se ei sovi vegaaniseen ruokavalioon. Quorn ei myöskään sovi keliaakikoille.

Quornista valmistettuja tuotteita on ollut Suomessa myynnissä syksystä 2012 lähtien.

Lähde: Wikipedia ja Vantaan kaupunki


Enkeliporsaan arvio Vantaan Sanomien jutusta:

Ysi. Juttu on omalla tavallaan hauska, ainakin aihepiiriltään. Juttu on tehty omalta osaltani puhelinhaastattelun sekä blogikirjoituksen perusteella. Kuva, jossa olen syöväni kanaa matkivaa quornia, on lavastettu. Toisin kuin kananlihan haistelu quornin haistelu oli etovaa.

Huvila-Nicklénin mukaan ruoan valintakriteerinä ei voi olla kotimaisuus.

Minä olen tasan eri mieltä. 

Olen varma siitä, että suurin osa suomalaisista on sitä mieltä, että  pitää suosia puhdasta suomalaista ruokaa, jonka alkuperä tiedetään. 

Pitää laatia kilpailutuskriteerit siten, että suomalainenkin ruoka pärjää. 

Luulen, että Suomessa noudatetaan hankintalakeja orjallisemmin kuin missään muussa EU-maassa. Sahataan omaa oksaa.

7 kommenttia:

  1. Kenenköhän etuja kilpailutuslainsäädäntö oikeastaan ajaa? Tuskinpa ainakaan kuntalaisten, jos sen perusteella on 'pakko' ostaa huonolaatuista moskaa sieltä mistä halvimmalla saa.

    Oppilaiden ja henkilökunnan toiveet ruoan laadusta pitäisi ottaa kilpailutusperusteeksi, tai jos se ei ole mahdollista, hankkiutua moisista hölmöyksistä eroon. Markkinatalouteen kuuluu ostopäätösten tekeminen muillakin kriteeereillä kuin pelkän hinnan: epäilen että menestyneet firmat ovat silmänneet myös hinta-laatu -suhdetta investointeja tehdessään.

    VastaaPoista
  2. Totta blogisti. Kasvisruokapäivä on täysin väärä nimitys, se saa ihmiset luulemaan että sellainen on vain kerran viikossa, vaikka kasvisruokaa on tarjolla viitenä päivänä viikossa, aina. Näin käy kun politiikot päättävät oppilaiden ruokailusta, eivät lääkärit, kuten kävi Helsingissä jossa ylin ravitsemusasiantuntija-taso oli kaupunginvaltuusto!

    Lapset poliittisina pelinappuloina ei kuulosta hyvältä. Näitä "pakko"päätöksiä ennenkin siis oli mahdollista syödä kasvisruokaa viitenä päivänä. Minkään muun ryhmän kuin kasvisruokailijoiden asema ei ole yhtä turvattu. He voivat aina valita mielensä mukaan. Muilla tätä oikeutta ei ole. No, ei tuohon maailma kaadu, mutta vääriä käsityksiä asiasta on edelleen liikkeellä. Lihansyöntiä voi kyllä vähentää, se on ok. Mutta nykyään kun yhteiskunnan henki on vastustaa kaikkia pakkoja ja velvollisuuksia ja korostaa ennemminkin vain vapauksia ja oikeuksia, on vähän epälooginen tämä kasvisruoan pakkosyöttö. Olisi ehkä ollut parempi tehdä niin hyvää kasvisruokaa ettei tavoitetta olisi pitänyt noin viedä eteenpäin.

    Jorma

    VastaaPoista
  3. "...Pirjo Huvila-Nicklénin mukaan quornia tilataan, koska sen ravintoarvo on hyvä."

    Ruuan ravintoarvosta on hyötyä vasta syötynä.

    VastaaPoista
  4. Kirjoituksessa on hyvä pointti huomion kiinnittäminen ruoan kotimaisuuteen. Toivottavasti myös lihapuolessa kotimaisuus saa yhtä paljon kannatusta!

    Toinen juttu on se, että kestävän hyvinvoinnin - etenkin niiden lasten tulevaisuuden - kannalta on hyvä vähentää lihansyöntiä. Tällä hetkellä trendi on se, että lihan kulutus on koko ajan noussut. Myös terveyssyistä ihan kaikkien olisi hyvä välillä syödä kasvisruokaa. Lihaa ei ole välttämätöntä saada joka kouluaterialla, eikä näin ole menneinä vuosikymmeninä ollutkaan. Tutut ohrapuuro (koululaisten ehdoton suosikki muuten!), pinaattikeitto ja vaikkapa vanhat peruna- ja makaronivelli ovat nekin kasvisruokia, vaikkei siihen usein puuropäivänä kiinnitetä huomiota. On kuitenkin ravitsemuksellisesti hyvä, että peruna- tai makaronivelli-tyyppisiä ruokia jonkun verran korvataan myös kasviproteiinia sisältävillä ruoilla. Kotimaisia vaihtoehtoja tässä olisivat härkäpavut ja herne, vaikkapa hernerouheen muodossa.

    Olisi hyvä muistaa, että sekasyöjä ei ole sama asia kuin "joka aterialla lihaa". Tietysti minäkin kannatan sitä, että kasvisruoka on niin hyvää, että kaikki haluavat sitä syödä. Ehkä tässä historian painolasti on taakkana: koulukeittäjillä ei välttämättä ole vielä tuntumaa maukkaan kasvisruoan tekemiseen.

    VastaaPoista
  5. '' Quornia pitäisi syödä kaksinkertainen määrä jauhelihaan verrattuna, että saisi saman määrän proteiinia.''

    Nyt on kyllä niin ontuvaa argumentointia että on pakko puuttua. Pikaisesti googlettamalla löytyy THL:n osittain tuottama seloste keskimääräisestä sika-naudasta, jonka proteiiniarvo tämän selosteen mukaan on 17,5 grammaa 100 grammaa kohden. Suunnilleen samalla vaivalla löytyy quorn-proteiinin seloste, jonka mukaan se sisältäisi 14,5 grammaa proteiinia 100 grammaa kohden.

    http://www.fineli.fi/food.php?foodid=711&lang=fi
    http://www.mycoprotein.org/assets/ALFT_V2_2.pdf

    Vaikka Marlowin esittämät pitoisuudet olisivatkin eturistiriidan vuoksi todellista korkeammat, esitän että olisi hyvien tapojen mukaista tuoda jotain konkreettista sisältöä keskusteluun omien tunteiden ja uskomusten sijaan.

    Ja jos ruvetaan oikeasti miettimään sitä mikä on fiksua ja mikä ei, niin lihateollisuus ei sitä millään tavalla ole.

    http://www.gan.ca/lifestyle/vegetarian+guide/vegetarians+and+world+hunger/index.en.html

    Näistä asioista pitäisi mielestäni kouluissa puhua, edes siihen kriittiseen sävyyn. Itse en kuitenkaan ole vastaaviin ajatuksiin törmännyt kertaakaan 15 vuoden aikana peruskoulussa, lukiossa tai ammattioppilaitoksessa opiskellessani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olli...

      Kevyesti googlettamalla:

      Finelin sivuilta Quorn löytyi sijalta 559, naudanjauheliha sijalta 101.

      - naudanjauheliha 26,8 grammaa / 100 grammaa
      - quorn 13,7 grammaa / 100 grammaa

      = suurinpiirtein siis tuplasti vähemmän proteiinia

      Quorn ei siis ole erityisen hyvä proteiinilähde. Edellä on vaikka minkälaista lihaa, kalaa ja lintua.

      Pähkinät ja pavut, luonnolliset kasvikunnan tuotteet ovat paljon parempia proteiinilähteitä kuin quorn.

      http://www.fineli.fi/topfoods.php?compid=2230&fuclass=all&specdiet=none&items=999&from=top&portion=100g&lang=fi

      Onko sinusta eettistä rahdata yhdestä englantilaisesta tehtaasta quornia, joka tehdään punahomesienen rihmastosta ja kananvalkuaisesta? Quorn on siis yhden englantilaisen firman tuotemerkki.

      Quornia ei siis voi syödä kasvissyöjätkään. Miksi papu ei kelpaa?

      Poista
    2. Rohkenisin melkein väittää, että ainakaan meilläpäin ei mitään naudan paistinlihaa koulujen einesruoissa käytetä, makaronilaatikoihin ja lihapyöryköihin ei itseasiassa yleensä muuta laitetakkaan kuin sika-nautaa, kun tulee muuten liian ''kuivakkaa'' jos ei ole tarpeeksi rasvaa lihassa.

      Enkä nyt tarkoittanut nostaa Quornia muiden kasviruokavaihtoehtojen yli, ne pavut on ihan hyviä jos niistä valmistetaan jotain. Haluaisin kuitenkin nähdä kun joku vetää hymyssäsuin 100 gramaa kidneypapuja naamariin ruokailun yhteydessä, varsinkin jos niitä tarjoillaan fiksusti toisen tärkkelyspitoisen artikkelin, kuten perunan kanssa. Haloo.


      Ja mitä tulee Quornin rahtaamiseen Isosta-Britanniasta, verrataan sitä vaikkapa lihateollisuuteen:

      ''It takes almost 7 pounds of corn and soy to produce just one pound of pork & 441 gallons of water is needed to produce one pound of meat.''

      ''Accounting for an astonishing 18% of all greenhouse gas emissions measured in carbon dioxide (C02) equivalence, the livestock industry plays a significantly greater role in greenhouse gas emissions than transportation.''

      http://maxandruffys.com/environmental-impacts-of-the-meat-industry/


      Lisäksi, monet mykoproteiinia koskevat patentit ovat ehtineet jo raueta eli kuka tahansa voi alkaa valmistamaan quornintapaisia tuotteita halutessaan. Myös suomalaiset.

      Olisihan meillä tietysti olemassa myös sellainen kasvi kuin hamppu, jonka hiilijalanjälki viljeltäessä on negatiivinen ja joka moniin kasvikunnan tuotteisiin (tai vaikka siihen sika-nautaan/seitifileeseen) verrattuna on monipuolisin proteiinin, ravintokuidun & rasva- ja aminohappojen lähde, vitamiineista ja antioksidanteista puhumattaakaan.

      http://nutritiondata.self.com/facts/custom/546541/0

      Poista