Perjantaina koululounaalla oli Quorn-mussakaa,
jäävuori-raejuustosalaattia sekä porkkana- ja persiljaraastetta.
Kauhoin lautaselleni ruokaa, josta en tiennyt
yhtään mitään. En tiennyt, mitä Quorn on.
Söin, kun oli nälkä. Quorn näytti pilaantuneelta
jauhelihalta, ei maistunut ollenkaan. Runttasin väkisin alas. Oppilaat söivät
hyvin vähän Quorn-mussakaa. Quornin paha maku tuli suuhun, vaikka koulun emäntä
oli tehnyt parhaansa maustamalla ruuan hyvin.
Ruokailun jälkeen ryntäsin ottamaan selvää, mitä
Quorn oikein on.
Menin quorn.fi
sivuille:
Quorn Foods on yksityinen yritys, joka on
keskittynyt luomaan maailman johtavaa liiketoimintaa lihaa korvaaville
tuotteille. Vuonna 2011 Quorn Foodsin liikevaihto oli 147 miljoonaa puntaa
(noin 184 miljoonaa euroa). Pääkonttori sijaitsee Stokesleyssä, Pohjois-
Yorkshiressa. Työllistämme 600 ihmistä Iso-Britanniassa.
Quorn on siis brittiläinen tuotemerkki. Firman
sivuilta ei löytynyt, mistä Quorn on tehty. Lukee vain:
Quorn on proteiinivalmiste, jonka tärkein
ainesosa on mykoproteiini (sieniproteiini). Mykoproteiini on luontaisesti
esiintyvä, korkealaatuinen ja terveellinen proteiini.
Googlailin lisää, oli hyvin vaikeaa löytää, mitä
Quorn oikein sisältää.
Jylkkärin
sivuilta löysin:
Quorn koostuu Fusarium veneratum -sienestä,
josta valmistetaan käymismenetelmällä mykoproteiinia. Mistään lähimetsän
kantarellista ei ole kysymys, vaan kyseessä on punahomeen alalaji. Vegaaneille
quorn ei sovi, sillä sen sideaineena on käytetty kananmunaa.
Quorn ei kasva siis maasta, vaan on teollisesti
prosessoitu tuote.
Miksi lähiruoka ei kelpaa, vaan
on rahdattava prosessoitua punahomesientä Stokeleystä? Suomessa on paraikaa
sadonkorjuuaika.
Viime viikolla oli soijalasagnea. Miksi
hyvät ruuat kuten lasagne ja mussaka pilataan jättämällä jauheliha pois? Mitä
vikaa jauhelihassa on?
Eikö kouluruokailun tarkoitus ole, että ruokaa
syödään, eikä kipata jäteastiaan? Lapset syövät mielellään kunnon lasagnea,
koska se on hyvää.
Tuollaista sientä söin:
Farmit.net sivuilta:
Punahometta eli
tähkähometta esiintyy kaikilla viljanviljelyalueilla. Sitä aiheuttavat
Fusarium-sienet, jotka tuottavat myrkyllisiä yhdisteitä. Myrkyt voivat tehdä
sadosta elintarvikkeeksi kelpaamattoman. Tauti voi myös estää siemenviljan
itämisen.
Ikävä kyllä jauhelihakin on muuttunut jo kouluruokailuissa kalliiksi raaka-aineeksi. Mitä kohta tarjotaan, jos kaikki on liian kallista?
VastaaPoistaMiten käy ravintoarvojen toteutuksen lasten kouluruuassa? Salaattia onneksi on, mutta tarvitaan sitä muutakin, kuin aina " ns kasvisruokaa"
Jenkkimalli kohta käytössä: evasboxit oppilaille kotonta.
Käsittääkseni Quorn on kalliimpaa kuin jauheliha...
PoistaUskoisin, että hyvät ruoat "pilataan" kasviskorvikkeilla, koska lihantuotanto rasittaa maapalloamme kestämättömällä tavalla. Kouluruokailu on myös opetustapahtuma, jonka tarkoituksena ei ole vain ravita lapset, vaan myös totuttaa heitä erilaisiin ruokiin ja ruokailukulttuuriin. Ymmärrän, että uudet ruoka-aineet voivat tuntua alkuun omituisilta, mutta valitettava totuus on, ettei nykytasoista lihan kulutusta voida ylläpitää tulevaisuudessa. Joudumme etsimään vaihtoehtoja keinolihasta, soija-, sieni-, ja esimerkiksi hyönteisproteiinista, prosessoimattomien proteiininlähteiden lisäksi. Jauhelihakin on muuten erittäin pitkälle prosessoitu tuote.
VastaaPoistaEnnen blogin lukemista ajattelin että hyvä kun on tarjottu kvinoaa (quinoa), mikä on erittäin hyvää ravintoa.* Mutta että quorn - hyi kamala mitä kaikkea siellä tarjotaankaan. Ehkä päättäjät halvalla sai jonkun näyte-erän viattomille lapsukaisille ja opettajille syötettäväksi.
VastaaPoista* https://fi.wikipedia.org/wiki/Kvinoa
Lasten tulisi mielestäni oppia syömään. Maassamme on muutenkin jo liikaa anoreksiaa sun muuta syömishäiriötä. Jos lapset saavat ruokaa, mikä maistuu pahalta ja vielä muutenkin joutuvat laihuuden ihannoinin ympäröimäksi, mitä tästä seuraa: lisää anorektisia ja syömishäiriöisiä nuoria. Kotoa löytyy vanhemmat, jotka syöttävät vain valmis eineksiä, jotka lihottavat = lapsi ei syö, koska se lihottaa ja koulussa tarjotaan ruokaa, joka maistuu pahalta = lapsi ei syö mitään mikä maistuu pahalta. Mitä hän sitten enää syö? EI MITÄÄN! Energia juomia kyllä menee sitten sitäkin tahtia, kun niitä varmaan jo saa koulujen juoma-automaateistakin...Tai sitten toinen vaihtoehto on, että lapsi syö kotona eineksiä ja kouluruoka jää väliin ja se vaihdetaan karkkipussiin koulun jälkeen. Tämäkään ei taida olla kovin hyvä vaihtoehto. :(
VastaaPoistaValitettavasti tunnen mm. päiväkodissa työskenteleviä ja olen monesti kuullut saman lauseen: "En pysty syömään edes itse ruokaa, jota lapsille tarjotaan. Salaattikin tulee tehtaalta pakattuna kaasuun, joka allergisoi monia ja aiheuttaa vatsan väänteitä, eikä ole tuoretta nähnytkään. Tämä kaikki vain kustannussyistä." Kurjaa.
Lihan kulutuksen vähentäminen ei ole puhtaasti ekologinen asia, vaan myös poliittinen. Maa-alan riittämättömyys lihantuotantoon on analyysi ja väite (tosin hyvin perusteltu), ei kiveen hakattu totuus. Tätä voi kysyä vaikkapa kiinalaisilta jotka ovat ottamassa Afrikassa laajoja ja hedelmällisiä mutta viljelemättömiä alueita lopultakin maanviljelyksen ja ruoantuotannon käyttöön. Itse opettajana katson ihan mielelläni kun oppilaat syövät hyvin tehtyä kasvisruokaa, mutta sen sijaan en ala syöttämään heille ahdistusta tulevaisuuden resussien riittämättömyydestä. Muista hyvin kuinka meitä peloteltiin 70-luvulla ns. Rooman klubin ennustuksilla resurssien loppumisesta viimeistään 90-luvulla. Nyt on vuosi 2013 eikä noiden tiedemiesten ennustuksista ole yksikään toteutunut. Mutta syötän lapsille mieluusti lihaa, kalaa, ja paljon kotimaisia kasviksia ja vielä enemmän uskoa tulevaisuuteen, myös ekologiseen. Tuo Quorn sitä tuskin ainakaan blogistin mukaan antaa...
VastaaPoistaJorma
Hienoa, että kouluruokailua lähellä oleva aikuinen esittelee kouluruokaa valokuvaa laajemmin.
VastaaPoistaToivottavasti avauksesi nostaa esiin keskustelua vaihtoehdoista ja vaihtoehtomahdollisuuksista kouluaikaisen ruokailun raaka-aineissa. Aiheessa vain näkökulma on uusi; Muutama vuosi sitten kohistiin Thaimaalaisen broilerin käytösta.
Vastapainoksi suosittelen googlaamaan mikroskooppikuvia myös lihasta.
Etsin ko. sienestä kuvia netistä, en löytänyt muuta hyvää kuvaa kuin tuon ylläolevan. Muut kuvat esittivät lähinnä Quorn-tuotteita tai niistä tehtyjä ruokia.
PoistaSoijan käyttöä kritisoitaessa on hyvä muistaa että lähiruuaksi kutsuttu jauheliha tulee eläimistä, joiden rehusta suuri osa on soijaa. Harva tuotantoeläin Suomessa syö vain kotimaista ruokaa, vaan iso osa tuodaan muualta maailmasta, minkä vuoksi sana lähiruoka ei aina ole kovin totuudenmukainen.
VastaaPoistaLihantuotantoon käytettävä soija tulee ulkomailta...totta. Mutta miksi se sitten tulee? Koska tässä maassa ei ole maanviljelystä käytännössä lainkaan. Vain muutama prosentti Suomen maapinta-alasta on ruoantuotannon käytössä! Mieletön ja epäekologinen skandaali.
VastaaPoistaTämä sama viljelemättömyys koskee myös monia Euroopan maita, ja kuten tuossa jo aiemmin totesin myös Afrikkaa. Ei kai maailman nälkäongelma mihinkään katoa, jos maata ei viljellä. Maapallon pinta-alasta on edelleen ällistyttävän pieni osa ruoantuotannon käytössä. Suomalainen liha on heti 100 prosenttisen kotoperäistä heti kun tässä maassa aletaan viljellä omaa maaperää. Nythän Suomi on oikeastaan vain iso suo- ja metsäpuisto.
Itse yritän edistää oman maan tilannetta mm. boikotoimalla mahdollisuuksien mukaan riisiä. On älytytöntä kuinka sitä (ja soijaa, tofua..) rahdataan maapallon toiselta puolelta rahtilaivoin tänne kuitenkin periaatteessa viljavaan ja hyviä kotimaisia kasviksia kasvavaan Pohjolaan. Harmi ettei maanviljelys kelpaa enää suomalaisille. "Etno on kehno." Siinä iskulause (mekin olemme etnoa aasialaisille...) joka sopii jokaiseen maahan oman lähiruoan puolesta. Saa käyttää...
Jorma
Japanissa osataan tämä kouluruokapuoli. Tuossa albumissa ruoka-annokset kahden viikon ajalta ja koululaiset jakavat ruoat toisilleen http://corner.imgur.com/school_lunch#0
VastaaPoista