Kari Uusitalo kirjoittaa viisaita Pisa-hysteriasta

Enkeliporsas:

Laitoin Kari Uusikylän Suomen Kuvalehden mielipidekirjoituksen blogiini kokonaisuudessaan, jotta kaikki voivat lukea sen.

Kokenut kasvatustieteilijä kirjoittaa oleellisista asioista. Kannattaa lukea ajatuksella.

13.12. Suomen Kuvalehti Mielipide Puheenvuoro

Pisa-hysteria on turhaa

Pisan tulokset laukaisivat keskustelun peruskoulumme romahduksesta. Mitään katastrofia ei ole tapahtunut, taso on tosin hieman laskenut, eniten matematiikassa.

Poliitikot puhuvat kouluremontista, kun heidän pitäisi keskittyä koulujen resurssien turvaamiseen. Leikkaukset ja säästöt vahingoittavat kouluja ja oppilaita. Koulujen ulkoisesta turvallisuudesta puhutaan paljon, mutta oppilaiden sisäinen turvallisuus unohdetaan. Isoissa kouluissa monella on paha olo.

Lapsi kaipaa turvallista perhettä; raha ja koneviihde ei korvaa ihmistä. Huoli oppilaiden kouluviihtyvyydestä on ylimitoitettu. Koulu ei ole huvipuisto eikä opettaja ole sirkuspelle. Opettajan tulee olla turvallinen aikuinen ja osaava pedagogi. Onneksi suomalainen opettaja on useimmiten sellainen.

Väitetään, että koululaitos on jämähtänyt laiskaksi, nauttimaan Pisa-maineestaan. Tuskinpa vain, ilo on ollut hillittyä, töitä on tehty kuten ennen. Nyt on paljon niitä, jotka ovat tietävinään keinon, jolla koulumme on pian kärjessä: lisää sitä tai tuota oppiainetta, tämä mullistava opetusmenetelmä tai tietokonepelit käyttöön!

Pisa-tukijammekin korostavat oikeutetusti tietotekniikan opetuskäytön tehostamista. Kovalevy ei kuitenkaan korvaa aivoja Varttunut opiskelija kysyi, onko U aakkosten alkupäässä. Myyjä hätääntyy, jos kone ei kerro, paljonko rahasta annetaan takaisin.

Poliitikot ovat luoneet uuden vision: Suomen tulee olla maailman osaavin kansa 2030. Mitä tämä tarkoittaa? Peruskoululla on jo upea visio vuodelta 1970: Koulun tulee kasvattaa eheitä persoonallisuuksia, vastuuntuntoisia ihmisiä, jotka kunnioittavat toistensa perusoikeuksia. Eheä ihminen luottaa itseensä, hän haluaa oppia tietoja ja taitoja.

Koulu ei ole pelkkää oppimista, se on ihmiseksi kasvamista, yhteiselämää. Kaikki eivät opi yhtä helposti. Oppilaat eroavat lahjakkuuden rakenteiltaan, temperamenteiltaan ja persoonallisuuden piirteiltään. Kotien ahdinko lamauttaa monia.

Etenkin Itä- ja Pohjois-Suomen poikia tulee auttaa uskomaan itseensä ja opiskelun tärkeyteen. Tärkeintä on myönteinen kannustus ja sopivien työtapojen käyttö. Opetuksen suunnittelu yhdessä oppilaiden kanssa on hyvä tapa innostaa opiskeluun.

Tutkijat ymmärtävät, että koulusaavutukset perustuvat kymmenien tekijöiden yhdysvaikutuksiin. Poliitikot ja kansa vaativat kuitenkin yksinkertaisia selityksiä ja nopeaa toimintaa. Se on vaarallista.

Lasten tulee saada kasvaa kehitysrytminsä mukaisesti leikkien, liikkuen ja nauttien kavereista. Pisan itäisissä kärkimaissa oppilaat elävät autoritaarisissa suoritushelveteissä. Moni tuupertuu kilparadalle ja perhe joutuu häpeään.

Jotkut haluavat taas uudistaa koulujärjestelmämme, tuhota ”tasapäisen keskinkertaisuuden” hökkelin ja rakentaa markkinapalatsin. Ensimmäinen Pisa-mittaus 2001 pelasti peruskoulumme, jonka tilalle oli suunniteltu kilpailu- ja markkinakoulua. En usko, että peruskoulua pilkanneet ovat unohtaneet sitä, että heidän faktansa olivatkin luuloja. Voi olla revanssin aika.

Poliittinen eliitti ratkaisee koulujen kohtalon. Kyse on arvoista ja rahasta, ei arvopuheesta ja propagandasta, vaan arvojen näkymisestä päätöksissä. Onko Suomella tulevaisuudessa hyvä, oikeudenmukainen koulujärjestelmä, vai ovatko koulumme terveydenhuollon tiellä? Jokainen kykenevä pakenee kurjistetusta terveyskeskuksesta/peruskoulusta sinne, missä raha ratkaisee. 

Kari Uusikylä on didaktiikan (opetusopin) professori emeritus.