HS 26.10.Yli puolet yläkoululaisista jättää kouluruuan syömättä
Suomalainen kuusikymmenvuotias kouluruokailu herättää ihastusta maailmalla, mutta tutkimusten mukaan yli puolet yläluokkalaisista syö muuta kuin kouluruokaa.
"Kouluruokailu on suomalainen keksintö, mutta sen arvostus tuntuu vähentyneen", sanoo Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman pääsihteeri Marja Innanen.
Kun joka toinen yläkoululainen ei syö kouluruokaa, ei voida välttämättä ajatella niin, että kouluruuan laatu on heikkoa tai kouluruuan arvostus tuntuu vähentyneen. On vain "makeampaa" olla syömättä. Porukassa on kiva vaellella ostarilla pitkällä välkällä tai koulupäivän jälkeen.
Ensimmäisen kerran huomasin ilmiön kymmenisen vuotta sitten. Olin sairas ja testasin työterveyslääkäripalvelujamme, silloin lähin hoitopiste oli Forumissa Helsingissä. (Olen todennut, ettei minun kannata köntätä sairaana Tikkurilaan yksityiselle työterveyslääkärille, kun samantasoista palvelua saan aivan vierestä Myyrmäen terveysasemalla.) Kun kävin siellä Forumin lääkärillä, olin niin heikossa vedossa, etten jaksanut tehdä kotona ruokaa, vaan menin Forumin alakertaan Mäkkiin. Paikka oli pullollaan koululaisia, vaikka oli keskipäivä, yläkoululaiset viettivät siellä ruokavälkkäänsä hamppareita syöden.
Yläkouluiässä lapsi toimii ja ajattelee usein kuten muut. "Kouluruoka on paskaa."
Vahva olettamukseni on, että alueilla, joiden lasten vanhemmat tienaavat vähemmän kuin muut, yläkoululaiset syövät kouluruokansa, kun sitä taskurahaa hamppareihin ei irtoakaan. Kun on nälkä, syödään.
On aivan älytöntä ruveta tekemään murrosikäisten lasten kanssa galluppeja mitä kouluruokaa tarjotaan milloinkin. Kyllä minä luottaisin ravitsemusalan asiantuntijoihin, jotka niitä ruokalistoja laativat ja kouluruokia tekevät. Kouluruokailu ohjaa lasta terveellisiin ravintotottumuksiin.
Väitän, että nykyvanhemmat hirvittävän kiireen puristuksessa eivät kykyne kodeissa samaan ruuan tasoon, mihin kouluruuan tarjonnalla päästään. Suurimmalle osaa lapsia kouluruoka on päivän pääateria. Ei sitä saa jättää väliin. Vanhemmat kotona pitävät itsestään selvänä, että lapset syövät koulussa ja ottavat asian huomioon omia kotiruokalistoja laatiessaan.
Perheessäni arkiruokailu on hätäistä. Syödään vähän mitä sattuu, ruokalistan suunnittelu on aika sattumanvaraista. Aamulla syötämme lapsille aamupuurot, kunnon kaurapuuro on täyttävää ja terveellistä. Päivällinen lämmitetään useinmiten mikrolla. Viikonloppuruokaan satsaamme, silloin istumme kaikki yhtäaikaa ruokapöytään ja keskitymme ruokailuun ja yhdessäoloon.
Aika moni koti arkipäivinä on valmisruokavetoinen, jos sitäkään. Monelle lapselle läpsäistään viiden euron seteli käteen päivittäin. "Syö ostarilla."
Suomalainen kuusikymmenvuotias kouluruokailu herättää ihastusta maailmalla, mutta tutkimusten mukaan yli puolet yläluokkalaisista syö muuta kuin kouluruokaa.
"Kouluruokailu on suomalainen keksintö, mutta sen arvostus tuntuu vähentyneen", sanoo Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman pääsihteeri Marja Innanen.
Kun joka toinen yläkoululainen ei syö kouluruokaa, ei voida välttämättä ajatella niin, että kouluruuan laatu on heikkoa tai kouluruuan arvostus tuntuu vähentyneen. On vain "makeampaa" olla syömättä. Porukassa on kiva vaellella ostarilla pitkällä välkällä tai koulupäivän jälkeen.
Ensimmäisen kerran huomasin ilmiön kymmenisen vuotta sitten. Olin sairas ja testasin työterveyslääkäripalvelujamme, silloin lähin hoitopiste oli Forumissa Helsingissä. (Olen todennut, ettei minun kannata köntätä sairaana Tikkurilaan yksityiselle työterveyslääkärille, kun samantasoista palvelua saan aivan vierestä Myyrmäen terveysasemalla.) Kun kävin siellä Forumin lääkärillä, olin niin heikossa vedossa, etten jaksanut tehdä kotona ruokaa, vaan menin Forumin alakertaan Mäkkiin. Paikka oli pullollaan koululaisia, vaikka oli keskipäivä, yläkoululaiset viettivät siellä ruokavälkkäänsä hamppareita syöden.
Yläkouluiässä lapsi toimii ja ajattelee usein kuten muut. "Kouluruoka on paskaa."
Vahva olettamukseni on, että alueilla, joiden lasten vanhemmat tienaavat vähemmän kuin muut, yläkoululaiset syövät kouluruokansa, kun sitä taskurahaa hamppareihin ei irtoakaan. Kun on nälkä, syödään.
On aivan älytöntä ruveta tekemään murrosikäisten lasten kanssa galluppeja mitä kouluruokaa tarjotaan milloinkin. Kyllä minä luottaisin ravitsemusalan asiantuntijoihin, jotka niitä ruokalistoja laativat ja kouluruokia tekevät. Kouluruokailu ohjaa lasta terveellisiin ravintotottumuksiin.
Väitän, että nykyvanhemmat hirvittävän kiireen puristuksessa eivät kykyne kodeissa samaan ruuan tasoon, mihin kouluruuan tarjonnalla päästään. Suurimmalle osaa lapsia kouluruoka on päivän pääateria. Ei sitä saa jättää väliin. Vanhemmat kotona pitävät itsestään selvänä, että lapset syövät koulussa ja ottavat asian huomioon omia kotiruokalistoja laatiessaan.
Perheessäni arkiruokailu on hätäistä. Syödään vähän mitä sattuu, ruokalistan suunnittelu on aika sattumanvaraista. Aamulla syötämme lapsille aamupuurot, kunnon kaurapuuro on täyttävää ja terveellistä. Päivällinen lämmitetään useinmiten mikrolla. Viikonloppuruokaan satsaamme, silloin istumme kaikki yhtäaikaa ruokapöytään ja keskitymme ruokailuun ja yhdessäoloon.
Aika moni koti arkipäivinä on valmisruokavetoinen, jos sitäkään. Monelle lapselle läpsäistään viiden euron seteli käteen päivittäin. "Syö ostarilla."
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti