torstai 2. joulukuuta 2010

Miniläppäri joka oppilaalle!

HS 2.12.

Ehdotus: Koulujen tietotekniikka kuntoon 400 miljoonalla eurolla

Suomen koulujen tieto- ja viestintätekniikkaa kelpaa esitellä muulle maailmalle vuonna 2015, mikäli keskiviikkona julkistettu kansallinen toimenpideohjelma toteutuu.

Viisivuotisen suunnitelman kustannukset olisivat yhteensä lähes 400 miljoonaa, joista valtaosa hupenisi laitteisiin, laajakaistaan ja palveluihin kuten oppilaskohtaisiin sähköisiin työpöytiin ja niihin liittyviin hajautettuihin eli pilvipalveluihin. Jokaisella opettajalla tulisi olla henkilökohtainen tietokone.



Oppilaat ovat epätasa-arvoisessa asemassa tietotekniikan opetuksen suhteeen.


Joissain pikkukunnissa tehdään vasta ensimmäisiä haparoivia tietotekniikan opetusaskelia. Vastaavasti pääkaupunkiseudulla on jo täysi tohina päällä.


Esim. Vantaalla on laajakaistat, luokissa dataheittimet ja älytaulut ja opettajien henkilökohtaiset tietokoneet. Ollaan paraikaa siirtymässä oppilaskohtaisiin sähköisiin oppimisympäristöihin ja pilvipalveluihin, mikä tarkoittaa, että oppilas voi tehdä töitään missä vain millä tietokoneella tahansa. Myös kaikki työohjelmat ovat käytettävissä netissä oppimateriaalista puhumattakaan.


Kehityksen pullonkaula on tietokoneiden määrä kouluissa. 


Yksi tietokoneluokka suuressa koulussa ei kesää tee. Ei ole mitään järkeä siinä, että oppilas pääsee atk-luokkaan kerran tai kaksi viikossa.


Marssijärjestys pitää olla seuraavanlainen:


1. Opettajille on tarjottava laadullista ja määrällisesti riittävää tietotekniikkakoulutusta.


2. Joka oppilaalle on hankittava henkilökohtainen tietokone, miniläppäri tai tabletti, jota on helppo kuljetella paikasta toiseen.


3. Tietokoneluokista on luovuttava. Kouluihin on rakennettava tehokkaat langattomat laajakaistayhteydet.


4. Luokat on varustettava dataheittimin ja älytauluin. Opettajilla oltava luokissa henkilökohtaiset tietokoneet, vrt. Wilma.


5. Kaikki kouluun ja opiskeluun liittyvä tieto ja oppimateriaali on keskitettävä Opetushallituksen ylläpitämään sivustoon, vrt. Ruotsin Länkskafferiet.


6. On siirryttävä ilmaisiin ja vapaasti kehitettäviin työympäristöihin ja ohjelmiin, vrt. Linux. Koulut eivät saa olla kansainvälisten suuryritysten temmellyskenttä.


Tällä hetkellä tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen Suomessa on puheen ja haaveiden tasolla.

7 kommenttia:

  1. Samaa mieltä olen. Satutko tietämään mitään Etelä-Korean koulujärjestelmästä? Näyttäisi olevan sen maan vuoro kohota aasialaisen innovatiivisuuden kärkeen. Tekniikkaa heillä ainakin tuntuisi olevan käytettävissään.

    VastaaPoista
  2. En kovin paljon. Sen tiedän, että Pisa-tutkimuksissa maa pärjäsi hyvin matematiikassa luonnontieteissä kuten japanit ja singaporet.

    Aasialaiset ovat tekniikkauskovaisia ihmisiä.

    VastaaPoista
  3. Asiaa. Meillä pienissäkin kunnissa alkaa olla älytaulut sun muut härpäkkeet, mutta vain oppilaat osaavat käyttää niitä... Koulutusta siis lisää ja mieluummin jo ennen koneiden hankintaa:)

    VastaaPoista
  4. Suurimmat ongelmat tekee kuntien päättömät tietokoneiden ja verkon hallinnan leacing-sopimukset. Laitteet ja verkkopalvelut ovat ulkoistettu, joten konemäärän lisääminen ja ylläpito nostavat koulujen tietotekniikkakustannukset tähtitieteellisiksi. Sopimukset ovat pitkiä, joten niistä ei pääse edes irti ja oman järjestelmän uudelleenrakentamiseen kustannustehokkaasti ei luonnollisesti kunnissa ole resursseja.

    Lisäksi mm. WSOY:n OPIT imuroi loput TT- kehitysrahat alikäytetyn järjestelmän maksuina (listahinta 16e/ oppilas/vuosi). Järjestelmä on kallis, mikäli OPIT:tia käytetään max 45 min viikossa sähköpostin opetteluun ja tietokoneilla on 2 käyttäjää samanaikaisesti, kuten monissa kouluissa on konepulan vuoksi pakko tehdä. Hyödytöntä rahan tuhlaamista sanon minä.

    Inkiväärille: Koska tekniikkaa ja laitteita on moneen lähtöön, ei yleisellä lisäkoluttamisella saavuteta paljoakaan hyötyä koulutasolla. Ohjekirja ja kesustelufoorumit ovat paras opin lähde, mutta vaativat opettajalta henkilökohtaista paneutumista. Mistään avaruusteknologiasta ei kuitenkaan ole kyse, vaan aivan perustason käyttöympäristöistä, vähän niin kuin kännyköissä.

    Valitettavan usein opettajat käyttävät tietotekniikkaa enemmänkin palkintona kuin oppimisen välineenä. Tähän nurinkuriseen ajatuksen juoksuun tulisi ensin saada muutos.

    VastaaPoista
  5. Perustietotekniikan ja -ohjelmistojen käytön omaksuminen on tämän päivän maailmassa yhtä tärkeää, kuin luku- ja kirjoitustaidon oppiminen oli sata vuotta sittten. Tietotekniikan suhteen perusopetuksen opetussuunnitelma on kuin 50-luvun opetussuunnitelma ilman mainintaakaan luku-ja kirjoitustaidon opetuksesta.

    Ennemmin tai myöhemmin tietotekniikka on sijoitettava tuntijakoon ja määriteltävä sen opetuksen perusteet. Myös opettajakoulutuksessa on varmistettava, että jokaisella valmistuvalla opettajalla on riittävät taidot eikä opetuksen tarvitse nojata opettajien harastuneisuuteen.

    VastaaPoista
  6. "Miniläppäri jokaiselle oppilaalle" saattaa kuulostaa kalliilta projektilta, mutta millaiset kustannukset todellisuudessa olisivat? Koulun tarpeet täyttävän Linuxilla varustetun ja oupensource-ohjelmistoilla räätälöidyn miniläppärin hinta jäisi noin 150 euron pintaan. Yhdeksänvuotisen peruskoulu-uransa aikana oppilas kuluttaisi ehkä kaksi konettta, joten kustannukset olisivat 300 euron luokkaa per capita. Ne voitaisiin peittää luopumalla osasta painettua materiaalia.

    Läppärillä ei tietenkään tee mitään ilman opetukseen ja opiskeluun tarkoitettuja sisältöjä. Niiden tuotanto- ja jakelukustannukset olisivat kuitenkin verkossa niin paljon pienemmät, että vaikutuksen pitäisi näkyä hinnoissa merkittävällä tavalla. Lisäksi osa voitaisiin tuottaa opensource-peiaatteella aidon Linux-hengen mukaisesti.

    Olisiko mahdoton ajatus, että opetushallitus pitäisi yllä portaalia, jonka kautta asiasta innostuneet opettajat voisivat jakaa keskitetysti omia tuotoksiaan ja saada edes pientä korvausta ponnisteluistaan?

    Tietotekniikan opetuskäyttöä ei oikeastaan voi rakentaa lisukkeeksi kaiken vanhan rinnalle. On uskallettava luopua osasta vanhaa ja siirtää painopistettä tulevaisuuden, oikeastaan jo nykyisyyden vaatimusten suuntaan.

    VastaaPoista
  7. Kari...olen myös ihmetellyt, miksi tietotekniikka ei ole oma oppiaineensa alakoulussa. On aivan turha luulla, että perusteet tulevat haltuun muiden oppiaineiden siivellä.

    Nyt sitäpaitsi tietotekniikka syö muita oppiaineita, esim. äidinkielen oppitunneista osa kuluu tietotekniikkaan. Uusimpien Pisa-tutkimusten mukaa Suomi on pudonnut hieman lukutaidossa, mihin meillä ei ole varaa.

    Tietotekiniikassa on paljon omaa tietoaineista, jota pitäisi opettaa oppilaille kunnolla.

    VastaaPoista