Erityisopettajat saavat usein potkuja ja iskuja
Erityisopettajista lähes joka kolmatta lyödään tai potkitaan työssään joka vuosi. Useampi kuin joka toinen heistä joutuu riehumistilanteeseen. Myös sosiaalityöntekijät ja hoitoalan työntekijät joutuvat usein uhkaaviin tilanteisiin.
Tiedot ilmenevät juuri julkaistusta Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksesta ja sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimuksesta.
"Väkivaltatilanteet ovat usein arvaamattomia ja ne voivat johtaa työntekijän vahingoittumiseen tai aiheuttaa suurta stressiä. Työnantajien pitäisi varautua uhkatilanteisiin jo töiden suunnittelussa ja kouluttamalla riskiammateissa olevia", sanoo tutkimusprofessori Jussi Vahtera Työterveyslaitokselta.
On selvää, ettei läheskään kaikkia erityisopettajiin kohdistuvia väkivaltatilanteita kirjata.
Kirjaamiskäytännöt riippuvat paljon siitä, missä kunnassa opettaja opettaa. Kun vertaillaan lukuja kolmen pääkaupunkiseudun kaupungin kesken, Espoolla on huomattavasti suuremmat väkivaltaluvut kuin Helsingillä ja Vantaalla. Ei Espoossa opettajiin kohdistu sen enempää väkivaltaa kuin kahdessa muussakaan kaupungissa, vaan siellä ilmoittamista varten on yksinkertainen kaavake, joka on helppo täyttää ja palauttaa. Eri kouluissa on myös erilaisia käytänteitä.
Pitää ottaa huomioon myös, että erityisopettajiin kohdistuva väkivalta ei koske kaikkia erityisopettajaryhmiä. En ole koskaan kuullut, että oppilas olisi käynyt kiinni laaja-alaiseen erityisopettajaan (ent. luki-opettajat jne.).
Kaikki opettajat eivät edes kehtaa kirjata itseensä kohdistunutta väkivaltatilannetta, vaikka pitäisi. Moni on asiasta täysin hiljaa. Syitä voi olla monia. Voi olla, että opettaja pitää itseään epäonnistuneena opettajana, kun oppilas käy kiinni.
Koulunkäyntiavustajat ovat toinen ryhmä, jotka joutuvat varmasti aina silloin tällöin väkivaltatilanteisiin oppilaiden kanssa. Koulunkäyntiavustaja on auttaessaan hyvin lähellä oppilastaan, suorastaan iholla.
Tavallinen luokan- tai aineenopettaja joutuu harvoin väkivallan uhriksi. Alkuopettajat ovat vaaravyöhykkeellä, kun pieni oppilas saa yllättävän itkuraivarin. Sakset voivat heilua askartelutunneilla.
Kuten lukijani tietävät, olen opettanut yli kolmekymmentä vuotta. En ole joutunut väkivallan kohteeksi muistaakseni kuin kerran. Ei osunut. Uhattu on muutaman kerran. Tavalliset lapset uskovat opettajan sanaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti