Vantaalla erityisopettajana toimineen naisen lähettämä mielipidekirjoitus julkaistiin Vantaan Sanomissa syyskuussa. Kirjoituksessaan opettaja ilmaisi huolensa siitä, että koulussa joudutaan toimimaan vajailla resursseilla.
– Tarkoituksenani ei ollut missään tapauksessa arvostella koulun johtoa tai opettajia. En myöskään syyttänyt koulussa opiskelevia lapsia, kertoo tuolloin koeajalla työskennellyt nainen.
Nimimerkillä julkaistu mielipidekirjoitus sai naisen mukaan koulussa aikaan myrskyn.
– Esimieheni kysyi minulta kahdesti, olenko kirjoittanut kyseisen tekstin.
Muutaman päivän kuluttua koulu lähetti vastineensa. Vastineen julkaisun jälkeen nainen sai kutsun esimiehen pakeille.
– Kysyin, pitäisikö minun olla kutsusta huolestunut. Esimieheni vastasi, että ei.
Tapaamisessa naiselta kysyttiin mielipidettä siitä, miten hän kokee pärjänneensä työssään ja työyhteisössä.
– Kerroin, missä asioissa koin onnistuneeni ja missä oli vielä parannettavaa.
Tapaaminen päättyi siihen, että työsuhde purettiin.
Luin mielipidekirjoituksen Vantaan Sanomista heti tuoreeltaan. En silloin huomannut, että mielipidekirjoitus olisi ollut jollakin tavalla työnantajaa, Vantaan kaupunkia, parjaava. Vantaalainen erityisopettaja esitti asiallisesti huolensa siitä, ettei kuntouttavassa erityisopetuksessa ole riittävästi resursseja. Uskon, että kuka tahansa vantaalainen opettaja on samaa mieltä kirjoittajan kanssa.
Vantaan kaupungin toiminta-ajatus:
Vantaan kaupunki edistää asukkaidensa hyvinvointia, uusien työpaikkojen syntymistä,ja kaupungin kestävää kehitystä tarjoamalla hyvän toimintaympäristön ja järkevästi tuotetut palvelut. Toiminnan lähtökohtana on kuntalaisten osallisuus ja avoin viestintä. (Vantaan kaupungin sivuilta)
Avoimeen viestintään kuuluu avoin keskustelu. Olisi kummallista, jos asiantuntijat, tässä tapauksessa erityisopetuksen asiantuntijat eli erityisopettajat, suljettaisiin erityisopetuksen keskustelusta pois.
Mikäli erityisopettaja on irtisanottu mielipidekirjoituksen perusteella, on toimittu väärin.
Mikäli erityisopettaja on irtisanottu mielipidekirjoituksen perusteella, on toimittu väärin.
Vaikka työntekijä olisi koeajalla, työsuhdetta ei lain mukaan saa purkaa syrjivällä tai muuten epäasiallisella perusteella. Syrjinnäksi luokitellaan laissa muun muassa se, että työntekijä joutuu mielipiteensä vuoksi muita huonompaan asemaan. (Vantaan Sanomat)
Kunta ei ole yksityisyritys, vaikka liike-elämän toimintamalleja on yritetty ujuttaa kunnallishallintoon.
Lokakuussa 2011 kunta-alalla työskenteli 429 00 kuukausipalkkaista ja 12 000 tuntipalkkaista. Palkattomalla virkavapaalla, työlomalla tms. oli tämän lisäksi 30 00 henkilöä. Tiedot ovat Tilastokeskuksen toukokuussa julkistamasta Kuntasektorin palkkatilastosta. (KT)
Ei voida ajatella, että lähes puolimiljoonaa aktiivista kuntien työntekijää jätettäisiin yhteiskunnallisen keskustelun ulkopuolelle. Suurin osa kuntien työntekijöistä asuu samassa kunnassa, jossa työpaikka on.
Otan esimerkiksi itseni. Muutin viisivuotiaana Vantaalle silloiseen Helsingin maalaiskuntaan v. 1961. Kasvoin ja kävin kouluni Vantaalla. Koin Vantaan kasvun maalaispitäjästä suureksi kaupungiksi.
Aloitin Vantaalla opettajan työt v. 1980, olen maksanut veroni Vantaalle. Viisi lastani ovat käyneet tai käyvät vantaalaista peruskoulua.
Minulle on hyvin vaikea perustella, etten voisi osallistua kaupunkia koskevaan keskusteluun. Suomi on demokratia, meillä on sananvapaus. Jokainen saa ilmaista mielipiteensä vapaasti.
Minulle on hyvin vaikea perustella, etten voisi osallistua kaupunkia koskevaan keskusteluun. Suomi on demokratia, meillä on sananvapaus. Jokainen saa ilmaista mielipiteensä vapaasti.
Vantaan Sanomien sivuilla käydään keskustelua irtisanomisesta. Nimimerkki Kössi kyselee: missä ovat ammattiliitot OAJ ja Tehy???onko talviunet kesken???vai pikkujoulut???
Vaikea sanoa mitään, kun en tiedä asiasta tarkemmin. Olettamukseni on, että kyseinen erityisopettaja ei kuulu Opettajien ammattijärjestöön. Muuten erityisopettaja olisi tietenkin ottanut yhteyttä Vantaan opettajien ammattiyhdistykseen.
Järjestäytymätön työntekijä on lainsuojaton.
Lisäys:
On mielenkiintoista nähdä, kuinka tämä tapaus tulee hillitsemään keskustelua. Luulen, että moni empii tästä lähin omalla nimellään kirjoittelua lehdissä. Kaikki lehdet eivät mielellään julkaise nimimerkkikirjoituksia ollenkaan kuten Hesari tai Opettaja muuten kuin poikkeustapauksissa.
Asiallisella nimimerkkikirjoittelullakin on sijansa. Pelko ei saa kahlita.
Lisäys:
On mielenkiintoista nähdä, kuinka tämä tapaus tulee hillitsemään keskustelua. Luulen, että moni empii tästä lähin omalla nimellään kirjoittelua lehdissä. Kaikki lehdet eivät mielellään julkaise nimimerkkikirjoituksia ollenkaan kuten Hesari tai Opettaja muuten kuin poikkeustapauksissa.
Asiallisella nimimerkkikirjoittelullakin on sijansa. Pelko ei saa kahlita.
Tekstit
Tapaus korreloi ihan suoraan sen kanssa, kuinka muutenkin ammattikuntamme on varsin kritiikitön julkisuudessa ja julkisesti.
VastaaPoistaOlen 20 vuoden ajan todistanut kuinka maikkojen sappi kiehuu usein veso-päivillä, huonoissa koulutuksissa, b-luokan konsulttien objekteina tai virastojen tiedostustilaisuuksissa, jopa ammattiliiton "keskustelutilaisuuksissa" mutta kukaan ei saa näissä tilaisuuksissa suutaan auki, sappi vain kiehuu, kaljalla pölistään sitten että se ja se on huonosti.
Ehkä tuo työnantajan edustaja oli vain tottunut siihen että opekarja ( sorry) on hiljaa ja pienestä purnauksesta huolimatta tekee mukisematta kaiken mielettömänkin. Ja sitten kun eteen tuli aito opettaja ( omalle työlleen ja sen olosuhteille krittinen!) oli hämmästys niin suuri että se oli pantava viralta? En tiedä.
Aidolla opettajalla on edelleen kyky ja halu tarkastelle, kritisoida ja kehittää omaa työtään ja vaikkapa koko alaa. Sitä nimitetään opettajan missioksi, professioksi. Hiljaisiksi pelotelluilta on viety mahdollisuus toteuttaa juuri sitä mihin heidät on itse asiassa palkattu. Kaikkea ylhäältä ohjatusti toteuttava viraston tai koulutoimen opetusrobotti ei ole enää aito opettaja. Siis jos uskallan taas nyt noin kärjistää.
Tuon nimenomaisen open asian pitäisi kai nyt OAJ:n selvittää pyytämättäkin. Noin ei saa opettajia kohdella. Eikä ketään kuntatyöntekijää. Päinvastoin, olisi kannustuslisän paikka oman työn epäkohtien esiin tuomisesta. Kritiikki ei ole negatiivista jos se on totta, se rakentaa parempaa huonomman tilalle.
Jorma
Olen töissä opettajana Vantaan pohjoispuolella olevassa pikkukaupungissa. Kunnanjohtaja on kieltänyt meiltä julkisen keskustelun. En kuittaa nimelläni.
VastaaPoistaAnonyymille: tässä maassa ei ole yhtään kunnan- tai kaupunginjohtajaa, työnantajaa, tai virkamiestä missään millään paikalla kenellä olisi laillista tai edes työantajan oikeuksiin perustuvaa oikeutta kieltää teiltä julkista keskustelua omasta työstään omalla vapaa-ajallaan julkisesti tai yksityisesti. Jos tilanne on tuollainen, teidän velvollisuutenne on alkaa käydä sitä. Kunnanjohtaja on jo tehnyt virkavirheen höpistessään tuollaisia, eli siitä vaan. Kai teillä siellä myös ammattiliitto toimii?
VastaaPoistaJorma
Annettiin, Jorma, ymmärtää.
VastaaPoistaOngelma lienee siinä, että jos valta on kyllin pikkumainen mutta kekseliäs, se kyllä keksii asialliset perustelut tilanteessa kuin tilanteessa, mikäli se tahtoo rokottaa niitä, joiden puheenvuoroja se ei tahdo kuulla. Muotisanat, kuten avoimuus ja keskustelu, kun eivät todellisuudessa useinkaan jouduta niitä päämääriä, joita valta ajaa. Yksittäisen ihmisen hyvää tarkoittavat ajatukset eivät aina sovi äänettömästi sovittujen sääntöjen puitteisiin; loppupeleissä yksilön mahdollisuudet puolustaa oikeuksiaan / sananvapauttaan ovat todella olemattomat, jos koneisto osaa pelata peliään, ja yleensä se osaa.
VastaaPoistaSo. kunnanisät ja muut jäävät harvoin kiinni tällaisista rajoittavista puheista. Yleensä vastaanottaja on tulkinnut ne väärin, jos tällaisella asialla on edes väliä.
Onneksi päteville erityisopettajille löytyy yllin kyllin töitä. Itse en suostuisi vaikenemaan tärkeän asian edessä.
VastaaPoistaJorma..."Jos tilanne on tuollainen, teidän velvollisuutenne on alkaa käydä sitä. Kunnanjohtaja on jo tehnyt virkavirheen höpistessään tuollaisia, eli siitä vaan. Kai teillä siellä myös ammattiliitto toimii?"
VastaaPoistaVaikea sanoa, millainen tilanne ko. kaupungissa. Pienessä kaupungissa pelon ilmapiirin luominen on helppoa, kun kaikki tuntevat toisensa.
Vesa..."Ongelma lienee siinä, että jos valta on kyllin pikkumainen mutta kekseliäs, se kyllä keksii asialliset perustelut tilanteessa kuin tilanteessa, mikäli se tahtoo rokottaa niitä, joiden puheenvuoroja se ei tahdo kuulla."
VastaaPoistaNäin on. Aina ei tarvita käskyjä tai kirjallisia ohjeita. Annetaan ymmärtää.
Hypoteettisesti ajatellen, opettaja on ottanut julkisesti kantaa ja saa potkut. Kukaan rehtori tai työnantaja ei ala selitellä potkujen syyksi sitä, että opettaja on kirjoitellut yleisönosastoissa, vaan toteaa, että syy on aivan jossain muualla.
Julkisesti todetaan, että yksityistapaukseen ei julkisesti voida ottaa kantaa.
Kun opettaja on töissä väliaikaisesti, ei tarvitse selittää yhtään mitään, ei kenellekään.
Ano..."Onneksi päteville erityisopettajille löytyy yllin kyllin töitä. Itse en suostuisi vaikenemaan tärkeän asian edessä."
VastaaPoistaIkävä kyllä näin ei ole. Rehtoreiden viidakkorumpu paukuttaa. Ei kannata palkata "änkyräopettajaa", vaikka hän on muodollisesti pätevä.
Aina joku saadaan palkattua. En ole kuullut, että koskaan mikään ryhmä olisi jäänyt ilman opettajaa.
Blogistille.... juuri siksi ettei kukaan opettaja leimaannu miksikään änkyräopettajaksi puhuessaan vain asioista jotka ovat väärin ja korjattavissa ( eli on halukas rakentamaan omaa työtään ja omaa alaansa paremmaksi!) on/pitäisi olla käytössä opettajien joukkovoimaa.
VastaaPoistaKunnassahan nimenomaan opettajakunta ( ja opettajakunnasta edennyt rehtorikunta) ovat ainoita todellisia opetuksen ja kasvatuksen ammattilaisia. Jos näiden ihmisten äänen voimakkuuden pitäisi olla hiljainen, se tarkoittaisi nimenomaan amatöörien ja sivusta katsojien ( lue virkamiehet, konsultit ja suuri osa yliopistoväestä) vallan kasvua. No, niinhän se on jo nyt. Kun media haluaa haastatella jotain kouluasioista, menee se kuin Pavlovin koira tutkijan/päivystävän dosentin luokse.
Koulukeskustelu on kuitenkin mahdotonta ilman opettajien ääntä, jotka tätä työtä jokapäivä tekevät reaalimaailmassa. Suhteessahan nimenomaan opettajien pitäisi olla eniten äänessä.
Opettaja luo koulun lapsia varten. Yhteiskunta ja vanhemmat ovat tässä asiassa
yhteistyökumppaneita. Opettajiaan hiljentävä virkamies sitten...parasta että opettelen minäkin sanomatta jättämistä edes vähän....
Eli rohkeutta peliin, opetellaan sanomaan sekä positiiviset asiat ( ! ) että negatiiset äänet reippaalla äänellä kaikilla foorumeilla - meillähän on avoin ammatti jonka olosuhteista, perusteista ja tavoitteista kaikilla on oikeus tietää.
Jorma
Olet oikeassa.
PoistaKoululaisen vanhempana ole ihmetellyt avoimen keskustelun puutetta koulussa. Vaikka keskustellaan ihan yleisistä lastemme opetusta ja resurssien jakamista ym. koskevista asioista, opettajilla ei tunnu olevan mitään muuta kantaa kuin se mikä on määrätty ylemmiltä tahoilta. Oma kriittinen mielipide voidaan kertoa varovaisesti kahden kesken "yksityishenkilönä". Ja kuitenkin juuri sen haluaisin lapselleni opetettavan: uskalla kertoa mielipiteesi heille, jotka asioista päättävät tai organisaatiota johtavat! Siitä se keskustelu/muutos voi vasta alkaa. Alaisiaan hiljentävä virkamies, esimies,, yritysjohtaja on ... no olkoon minunkin puolestani.
VastaaPoistaKumpi on muuten tärkeämpää opettajan,oppilaiden ja vanhempien välinen hyvä yhteistyö vai se, että ei ole änkyräopettaja?
Olet oikeassa.
PoistaKirjoitit: "Vaikka keskustellaan ihan yleisistä lastemme opetusta ja resurssien jakamista ym. koskevista asioista, opettajilla ei tunnu olevan mitään muuta kantaa kuin se mikä on määrätty ylemmiltä tahoilta."
Tätä olen ihmetellyt.
Edelliseen kommenttiin: juuri noin se menee! Opettajan tehtävä on olla kasvatusoptimisti ja optimisti ylipäätään lasten ja maailman tulevaisuuden suhteen, mutta e i kunnan kulissien ylläpitäjä. Vastuu tämän keskustelun avoimuudesta on muuten opettajilla. Suppusuustaan ei voi syyllistää ketään muuta. Opettaja saa kyllä suunsa auki. Leuoissa on nivelet. Keskimääräisilläkin aivoilla ( on kokemusta) pärjää. Tosikäsityksiä syntyy kuin itsestään todellisessa koulumaailmassa toimiessa.
VastaaPoistaJa mitä aiemmin mainitsemaani median toimintaan tulee, niin tässä on aivan viime aikoina tullut vähän parannusta, toimittajat kysyvät opettajien vastuualasta opettajilta eikä Itä-Suomen yliopiston emerituslisensiaatilta joka on tehnyt vähäistä keskustelua herättäneen kasvatuspsykologisen self-help - teoksen vuonna 1983.
Tosin opettajan on uskallettava avata suunsa myös mediassa eikä laverrella "että nyt on kyl ollu vähän joskus ihan vähän vaikeaakin, mut kyllä se siitä ku lapset on kuitenkin niin vilpittömii."
Jorma