torstai 26. syyskuuta 2013

Koulusäästöistä

26.9. HS


Kahden koulun lakkautuksesta ja kahden koulun tilojen karsimisesta ei kerry Vantaalle viiden miljoonan euron vuosisäästöjä.
Kouluista vastaava sivistystoimi esitteli elokuussa säästöaikeensa. Ne perustuivat siihen, että Tuomelan ja Hevoshaan koulujen sekä Viertolan ja Kulomäen koulujen lisärakennusten alasajosta kertyisi tarvittava säästö vuosina 2014–2016.
Kyse on velkaohjelmasta, jolla on määrä saada kuriin Vantaan miljardivelka.
Suljettavista tiloista kertyy kuitenkin enintään puolentoista miljoonan euron säästö vuokrissa, siivouksessa ja isännöinnissä.
Loput luvut perustuvat siihen, että kaksi miljoonaa säästyisi, kun oppilaat täyttäisivät koulut tiiviisti eikä uusia tarvittaisi.
Puolitoista miljoonaa euroa pitäisi saada myyntituloina esimerkiksi Tuomelan suojellun koulurakennuksen myynnistä ja Hevoshaan koulun tontista.
Kouluista vastaava apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth (sd) myöntää, että säästöistä on vasta valmistumassa laskelma ensi maanantaiksi.
HS:n saama karkea jaottelu pitää paikkansa, hän vahvistaa.
Valtuuston on määrä päättää säästöistä marraskuussa.


On vaikea kuvitella, mitä kaupunki oikeastaan säästää lanaamalla Tuomelan ja Hevoshaan koulut. Koulujen tonttien myynnistä saadaan kertatuotto, ei sen enempää. Tuomelan koulurakennus on suojeltu rakennus, joka on suunniteltu koulukäyttöön. Vaikea sinne asuntoja on laittaa.

Vuokra-, siivous- ja isännöinnistä saatavat säästöt ovat ns. sektorikohtaista säästöä, joka liukenee siihen, kun kaupungin tilakeskus menettää ko. tulot, lähes nollapeliä siis.

Vantaan koulutoimessa on käytetty säästöruuvia tehokkaasti jo pidemmän aikaa. Opetusta annetaan minimitunneilla, oppikirjoista ja -materiaalista ei voi enää säästää eikä kouluruuasta.

Pitää muistaa, että liian kovat koulutoimen säästöt lankeavat aina myöhemmin maksettaviksi, sosiaali- ja terveys puolen menot sen kuin kasvavat. Muutama päivä sitten Hesarissa esiteltiin Suomen kuntien menoja, yksin erikoissairaanhoito maksaa enemmän kuin Suomen peruskoulujen ja lukioiden opetus yhteensä.

Ei haluta ymmärtää, että koulutus on ennaltaehkäisevää toimintaa. Kunnolla järjestetty koulutus tuo pitkän aikavälin säästöä.


Yle kyseli pari päivää sitten kuntajohtajilta, "Miten arvioitte säästöjen vaikuttavan kuntalaisten elämään kunnassanne?"

Koulutuksen kannalta vastaukset olivat hätkähdyttäviä, niin hätkähdyttäviä, että mieleen tulee, onko nyt käynnissä jonkinlainen nykymallisen peruskoulun suunnitelmallinen alasajo? 



Kunnallinen säästönokkimisjärjestys:

1. Koulujen opetusryhmiä suurennetaan,  53 % kuntajohtajista

Enkeliporsas:

Näin tullaan esim. Vantaalla toimimaan varmasti, ennemmin tai myöhemmin. Jos Suomen kuntajohtajille annettaisiin täysin vapaat kädet, palattaisiin 30-40 oppilaan luokkakokoihin. 

On kaikin voimin ponnisteltava, että luokkakokojen enimmäiskoot määriteltäisiin lailla.

4.  Kouluavustajien (Oletan, että kyseessä ovat koulunkäyntiavustajat.) määrää vähennetään, 33 % kuntajohtajista

Enkeliporsas:

Ajatus on absurdi. Samaan aikaan, kun inkluusiota, erityisoppilaiden sijoittelua ns. tavallisiin luokkiin, on alettu täysimääräisesti toteuttaa, kirkkain silmin kuntajohtajat sanovat, että luokkakokoja pitää suurentaa ja koulunkäyntiavustajia laitetaan kilometritehtaalle.

Tulevaisuudessa voi olla, että yhdellä opettajalla voi olla esim. 32 oppilaan luokka, jossa on vaikka kahdeksan erityisoppilasta ilman, että koulunkäyntiavustajaa näkyy mailla halmeilla puhumattakaan erityisopettajasta.

10. Kouluja suljetaan, 28 % kuntajohtajista

Enkeliporsas:

En ymmärrä, mistä niitä suljettavia kouluja enää oikein löytyy. 

Maaseutu on jo lähes tyhjennetty kyläkouluista, nyt aletaan lakkauttaa usean sadan oppilaan isoja lähiökouluja. Suunnitellaan täyttä häkää isoja alueellisia lähes tuhannen oppilaan yhtenäiskouluja. 

Harvalle lakkautetulle koululle on löydetty uusiokäyttöä, suurin osa suljetuista kouluista kiinteistö- ja hoitokuluineen on jäänyt kuntien kontolle.

15. Säästöillä ei ole merkittäviä vaikutuksia kuntalaisten elämään, 13 % kuntajohtajista

Enkeliporsas:

Missä maailmassa elävät kuntajohtajat, jotka ajattelevat noin?

Ylen jutun hauska pikkufinessi on, kun Vantaan kaupungin talousjohtaja Patrik Marjamaa toteaa, "...on arvioitu, että on parempi säästää seinistä eikä opetuksesta."

Opetusalalla on muodissa aina joku mantranomainen lause, jota tyrkytetään joka paikassa. Edellinen koski luokkakokoa, "maksimista tulee minimi".

Kummassakaan mantarassa ei ole järjen häivää. Jokainen opettaja tietää, että on oppimisen ja kasvatuksen kannalta on tehokkaampaa opettaa vaikka sitä "20 oppilaan maksimikokoluokkaa" kuin yli 30 oppilaan luokkaa. 

Kaikki tietävät aivan hyvin, että kun ensin "säästetään seinistä", pian varmasti säästetään jostain muusta lisää.

Alan olla lähes varma siitä, että peruskoulujen alasajon idea ei ole ainoastaan säästäminen, vaan kyse on ideologiasta. 

Niin järjestelmällistä toiminta on, kaiken järjellisen logiikan mukaan kyse ei voi olla sattuma tai vahinko, koska peruskoulutuksen alasajo pyyhkii paraikaa systemaattisesti läpi koko maan.

En voi ymmärtää, kuinka tyynesti kansalaiset, opettajat ja lasten vanhemmat, asian ottavat.


Tämän päivän Hesarissa oli toinenkin Vantaata koskeva artikkeli, poimin artikkelista pari mielenkiintoista kysymystä:

Raivaako Vantaa tietä tuleville suurkouluille?

HS pyysi apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggrothilta (sd) ja perusopetuksen johtajalta Ilkka Kalolta vastaukset kiperimpiin kysymyksiin.

Vuodessa tulee 250 oppilasta lisää. Mihin ohjataan ne, jotka eivät mahdu nykykouluihin?


Kaikki mahtuvat kouluihin. Vanhemmat ovat laskeneet oppilasmääriä vuonna 2021. Väestöennusteista puuttuu se, että noin 700 oppilasta menee ruotsinkieliseen tai johonkin muuhun kouluun tai ulkomaille. Olemme huomioineet tämän.

Enkeliporsas:

Esim. Pähkinärinnettä laajennetaan lähivuosina rajusti. Uusille alueille tulee varmasti myös koululaisia. Mihin heidät tungetaan lakkautettavan Tuomelan koulun oppilaiden lisäksi?

Minä ennustan, että Vantaa tulevaisuudessa viisveisaa valtiolta saatavasta luokkakokojen pienentämiseen suunnatusta avustuksesta. Toisaalta ei ole mitään varmuuta siitä, että valtio tulee sitä enää jakamaankaan. 

Ei ole vaikea päätellä, että opettajien virkoja ja koulunkäyntiavustajien toimia tullaan lakkauttamaan. Lue, luokkakokoja tullaan suurentamaan menneiden aikojen kolmenkympin oppilaan pintaan.

Kun luokkakokoavustuksesta ei enää välitetä, on sen jälkeen helppo lomauttaa opettajia. Muualla Suomessa on meneillään kuuma opettajien lomauttamisaalto.

Milloin vuorokouluun mennään ja millainen siitä tulee?

Vähitellen 5.–9. luokkien oppilaille tulee nykyistä enemmän koulua iltapäivinä kello 14–16.
Opetus järjestetään kello 8–16. Keskipäivällä luokkia ei jaeta ryhmiin, joten tiloihin mahtuu.
Enkeliporsas:
Vuorokoulua käytiin lähinnä sodan jälkeen, kun koululaisikäluokat olivat suuria. Silloin Suomi oli oikeasti köyhä vielä maatalousvaltainen maa täynnä pientilallisia. Samaan aikaan maksettiin Neuvostoliitolle suuria sotakorvauksia. 
Onko kyse siitä, että lakkautetaan toimivia kouluja ja kootaan oppilaat suurkouluihin?

Ei ole suurkoulusuunnitelmaa. On kuitenkin etsitty tontteja kahdelle suurelle koululle.
Enkeliporsas:
Jos ei ole suurkoulusuunnitelmaa, miksi sitten on etsitty tontteja kahdelle suurelle koululle?


Kovaa keskustelua löytyy vantaanperusopetus.blogista:

Vantaa suunnittelee kouluverkon tiivistämistä

6 kommenttia:

  1. Mitä enemmän noita korulauseita kuulen, sitä enemmän alan toivoa takaisin 1850-luvun patruunoita, 1920-luvun eduskuntaa tai 1970-luvun koulunkehittäjiä. He sentään tekivät sen mitä sanoivat tekevänsä.

    He maksoivat, he järjestivät, he kehittivät, he valvoivat. Koulutusta paremmaksi. Eikä huonommaksi. He ymmärsivät, mikä merkitys koko kansan sivistämisellä on, sekä miten se saadaan aikaiseksi.

    Investoimalla reippaasti koulutukseen he nostivat suomalaiset köyhistä ja takapajuisista torppareista muutamassa kymmenessä vuodessa korkeasti koulutetuiksi ja vauraiksi älytuotteiden keksijöiksi.

    Mutta nykyiset päättäjät, yhteiskunnassa joka on vauraampi kuin koskaan, eivät vaan raski satsata rahaa koulutukseen. Luulevat että sieltä hedelmät kypsyvät ihan ilman hoitoa ja kastelua. Kuvittelevat, että ruuvia voi kiristää loputtomiin ja silti saada fantastisia tuloksia.

    Laskevat, että vähentämällä opettajia ja oppitunteja saadaan parempia, jopa huipputuloksia.

    Jokin tässä nyt mättää. Minulle opetettiin kyllä vähennyslaskua ihan eri tavalla. Minulle ei opetettu, että 1-1 on 2. Vaan se on nolla, valitettavasti.

    VastaaPoista
  2. Koulutoimen johto on jättänyt tekemättä kaikkein ilmeisimmän asian. Omiensa, eli opettajien ja oppilaiden puolustamisen. Kunnon johto löisi nyrkkiä pöytään, ilmoittaisi vakavalla äänellä, että maksimisäästöt ovat saavutettu. Ottaisi median haltuunsa. Puhuisi kansalaiset puolelleen. Ilmoittaisi, että ei senttiäkään enää. Kertoisi, että tässä on raja ja uhkaisi erota, jos poliitikot eivät ymmärrä tehdä järkevämpiä arvovalintoja. Niin tekisi kunnon johto. Meillä Vantaalla sellaista ei ole.

    Ville Hurmalainen

    VastaaPoista
  3. Vaaralliseen salaliittohörhöilyyn sortuminen ei ole koskaan liian kaukana, etenkin jos alkaa vakavissaan epäillä kunnallispäättäjien järjestelmällisesti ajavan salaista peruskoulunvastaista agendaa.

    Siellä missä joku on näkevinään suunnitelmallisuutta (ellei peräti salaliiton), on todellisuussa useimmiten kyse eriasteisista yhdistelmistä ajattelemattomuutta, kyvyttömyyttä ja näiden edesauttamaa yleistä epäonnisuutta kaikenlaisten asioiden hoitoon liittyvissä kysymyksissä. Kun kyse on suomalaisista kunnallisherroista, tätä ei ole minusta oikeastaan erityisen vaikea uskoa. Kouluja ei ole vielä kätevästi mahdollista yksityistää tai antaa konsluenttien hoidettavaksi, eikä edes ole näkemystä tulevaisuudesta ja 'rakentamisen henkeä' (pää kun on vain täynnä apaattista visiopuhetta ja tyhjiä iskulauseita 'arvoista'), niin siinähän sitä päädytään säästämään kun ei muutakaan keksitä.

    VastaaPoista
  4. On tuntunut todella surulliselta seurata tätä keskustelua (Vantaan sivuilla ja muualla), kun tietää jutun juonen. Suoraan sanoen tunnen itseni täysin naiiviksi ja typeräksi, kun ajattelen, miten joskus uskalsi toivoa (ja aivan oikein) siihen tapaan kuin Ville Hurmalainen tuossa ylempänä - siis että joku virastossa olisi noin "omiensa" eli oppilaiden puolella. Sellainen unelma voisi toteutua vain jossakin Erin Brockovich -tyyppisessä elokuvassa, mutta ei nyky-Suomessa, ei ainakaan Vantaalla, sellainen idealismi kannattaa unohtaa lähtökohtaisesti. Jos jotakin hidastuksia tai myönnytyksiä saadaan, ne tulevat poliitikkoja hiostamalla ja vain hiostamalla ja pakottamalla. Tässä näytelmässä ei ole onnellista loppua ja pienikin viite siihen suuntaan tulee vain kovalla työllä. En silti sano, että pyrkimykset vaikuttaa olisivat turhia, mutta liikoja ei pidä odottaa.

    VastaaPoista
  5. Johannes Hirvaskoski2. lokakuuta 2013 klo 8.29

    Olet oikeassa siinä että kyseessä on ideologia. Se on keskittämisen ideologia ja se alkaa näkyä myös suurissa kunnissa. Se ei kuitenkaan ole salaliitto vaan pahasti aliarvioitu systemaattinen kehityskulku, joka tulee jatkumasn ellei sitä havaita ja pysäytetä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Johannes...

      Nimenomaan noin.

      En usko salaliittohörhöilyihin ollenkaan, vaan kyse on hyvin suunnitelmallisesta toiminnasta. Toiminta on ollut kaikkien nähtävissä koko ajan.

      Poista