sunnuntai 22. joulukuuta 2013

Ajasta jäljessä?

22.12. HS


Jos joululomalle juuri päässyt suomalainen koululaitos on erkaantunut oppilaiden elämästä jossain, niin tietotekniikan käytössä.
Lähes jokainen koululainen käyttää tietokoneita ja älypuhelimia. Silti vaikuttaa olevan niin, että näiden laitteiden pääsyä luokkahuoneisiin on rajoitettu.
Kansainvälinen koulujen tietotekniikkaselvitys (Kauppalehti 18. 12.) kertoo, että Suomen koulut ja opettajat ovat EU:n heikoimpia tietotekniikan käyttäjiä.
Suhtautumisessa tietokoneisiin on kaikuja ajasta, jolloin monet opettajat olivat koululaisia: tietotekniikkaa edusti taskulaskin, ja se oli matematiikan opetuksen väline.
Moisia välineitä käytettiin vain pakkoraossa, koska ajateltiin, että niihin turvautuminen on oikotie, joka voi rapauttaa omaa ajattelua.
Nykymaailmassa tietokoneet ja ohjelmistot ovat kaikkialla ympärillämme. Ne eivät ole enää jokapäiväisestä elämästä irrotettavia, matematiikan tunnin jälkeen taskuun pantavia tavaroita. Ne ovat osa ajattelua, toimintaa ja suunnittelua. Kyse on keskeisestä osasta kansalaistaitoja.
Kouluissa ei välttämättä tarvita koodauksen opettelua, mutta tietotekniikka tulisi imeyttää kaikkeen opetukseen. Tietysti tarvitaan myös opettajien taitojen ja asenteiden kohentamista – siis päivitystä.


Yhdyn pääosin Hesarin pääkirjoituksen ajatuksiin. 

Pitää kuitenkin muistaa, että perimmäinen syy "erkaantumiseen" on ollut peruskoulun jatkuva kurjistaminen. Kun on vähennetty peruskoulun resursseja kuten oppitunteja, on turha luulla, että silloin olisi jostain putkahtanut ylimääräistä rahaa tietotekniikkaan tai opettajien TVT-koulutukseen (tieto- ja viestintätekniikka).

Otan esimerkiksi oman kouluni, joka monessakin mielessä on ollut edelläkävijä tietotekniikan hankkimisessa ja soveltamisessa opetukseen. Hankimme koneita kouluun heti, kun niitä ylipäätään tuli markkinoille, ensin Atareita, sitten Macceja, myöhemmin Windows-pohjaisia koneita. Opettajat koulutettiin sitä mukaa. Kaikki opettajat osallistuivat mm. massiiviseen Suomi tietoyhteiskunnaksi -koulutukseen.

Sitten jämähdettiin, koska rahahanat kuivuivat tyystin. 

Koulussamme on yhä edelleen yksi ATK-luokka, vaikka oppilaita on reippaasti yli neljäsataa. Käytännössä luokkaan mennään keskinmäärin kerran viikossa. Ainoa massiivinen koulutus oli Fronter-koulutus. Fronter oli jo valmiiksi vanhentunut ja hyvin epäkäytännöllinen oppimisalusta, joka hankittiin kaupunkiin, vaikka esim. kaikki kouluni kolme Fronter-evaluoijaa tyrmäsi oppimisalustan tyystin. 

Tietotekniikka on välinelaji.

Nyt on jotain nytkähtänyt eteenpäin, koska syksyllä kouluuni asennettiin langaton verkko. Ongelma on, että kannetavia tietokoneita ei juuri ole. Vanhanmallinen atk-luokkaa pitäisi purkaa ja tilalle olisi hankittava roppakaupalla kannettavia tietokoneita. Vähimmäismäärä on kuusi "solullista" läppäreitä. 

Koulumme koostuu kuudesta solusta, joissa kussakin on kolme luokkaa. Luokissa on jo ajanmukaiset datatykit, älytaulut ja dokumenttikamerat. 

Jos joululomalle juuri päässyt suomalainen koululaitos on erkaantunut oppilaiden elämästä jossain, niin tietotekniikan käytössä. (HS 22.12.)

Koululaitos erkaantunut oppilaiden elämästä? 

Väite on absurdi, sillä koulu on hyvin merkityksellinen osa lasten elämää. Lapsen kannalta ei ole mitään koululaitosta, on oppilastovereita ja opettajia. Ollaan yhdessä ja opiskellaan.

Nykymaailmassa tietokoneet ja ohjelmistot ovat kaikkialla ympärillämme. (HS 22.12.)

Minä näen ympärilläni paljon muutakin, vaikka vietän tietokoneen ruudun edessä paljon aikaani. 

Kouluissa ei välttämättä tarvita koodauksen opettelua, mutta tietotekniikka tulisi imeyttää kaikkeen opetukseen. (HS 22.12.)

Imeyttää kaikkeen opetukseen? 

Annetaan lasten yhä edelleen pelata jalkapalloa ja hiihtää, maalata akvarelleja ja muovata savea, höylätä ja virkata, laulaa ja soittaa nokkahuilua, näytellä.

Tällä hetkellä koulukeskustelussa ei nähdä metsää puilta. Tietotekniikan osaaminen on tärkeä kansalaistataito, mutta ei tietotekniikka sentään autuaaksi tee.

Ihminen on kokonaisvaltainen olio.

10 kommenttia:

  1. Olen samaa mieltä kanssasi joka kohdassa. Itse ottaisin mielelläni luokkaani koneita ja käyttäisin niitä aina kun tarvitsee, ihan kuten liimaa ja saksia, kirjoja ja jumppapatjaa. Meilläkin on langaton verkko, mutta tietokoneet yhdessä atk-luokassa. Olen vienyt luokkaani omaa iPadia saadakseni joustoa siihen, että tietotekniikan mahdollisuudet ovat aina käsissäni edes muutamalle, jos sitä tarvitaan. Open kone ja tykki ei tässä asiassa pelkästään auta.

    Kummallista on, että kun esim. nk. tasa-arvorahaa haetaan ja myönnetään, lukee hakemustekstissä, että rahaa EI saa käyttää tietoteknisiin hankintoihin. MIksi ei, kysyn minä. Kyllä koulut tietävät, mitä ne tarvitsevat.

    Heli-ope Kemistä

    VastaaPoista
  2. "Minä näen ympärilläni paljon muutakin, vaikka vietän tietokoneen ruudun edessä paljon aikaani."

    Murto-osa tietokoneiden vaikutuksesta yhteiskunnassamme näkyy näyttöruutuina.

    Näitkö tänään auton? Käytännössä jokaisessa alle viisi vuotta vanhassa autossa (ja aika monessa vanhemmassakin) on tietokone, jota ilman auto ei kulje. Moni autoilija toki käyttää sen lisäksi erillistä GPS-vekotinta.

    Sattuiko auto kenties olemaan bussi? Lieneeköhän Suomessa yhtäkään paikkakuntaa, jonka joukkoliikennettä (aikatauluja, työvuorolistoja, jne) ei suunnitella ainakin paikoittain ohjelmistollisesti. Vähintäänkin firmojen käyttämät tilitoimistot käyttävät.

    Pysähdyitkö liikennevaloihin? En tunne vantaalaisten liikennevalojen ohjausjärjestelmää, mutta todennäköisesti se on tietokoneistettu, ja vähintäänkin henkilöt joiden vastuulla on sen automaatiosysteemin säätö, jonka mukaan valot välkyttelevät 'vihreitä aaltoja', käyttävät tietokoneita. Jos liikennevalopylväs itse on uudenaikainen led-valomallinen, kyseisiä ledejä ohjailee todennäköisimmin mikropiiri. Ellei valot valmistanut tehdas ole ollut pahimmanlaatuinen kiinalainen nyrkkipaja, on sielläkin lymynnyt tietokone jos toinenkin (mikrosirut on ainakin valmistettu totaalisen tietokoneistetussa ympäristössä vaikka kokoonpano tehtäisiinkin käsin), ja ainakin logistiikkaketju joka on huolehtinut niiden toimittamisesta seisomaan missä seisovatkin on ollut suurimmaksi osaksi tietokoneistettu.

    VastaaPoista
  3. Logiistiikkaketjuista puheenollen, lähimarketin tuotteiden päätymisestä hyllyihinsä vastaa lukuisa joukko tietokoneita, aina kuljetusten suunnittelusta varastolootien siirtelystä konkreettisesti vastaavien trukkien sähkölaitteisiin - eikä niitä saisi marketista ostettua jos kassan tietokone ei toimi. Jos muuten se marketin pakastinallas on hiemankaan uudehko, sitäkin ohjannee mikropiiri. Uutta jääkaappiasi? Varmasti. Samoin mikroaaltouunia. Uunia ei luultavasti, tosin induktio- tai vanhusten turvaliesiä mahdollisesti kyllä. Meikäläisen kerrostalossa niiden kuluttamat sähkö- ja vesimäärät etäluetaan (tietokoneita) ja laskutetaan sen mukaisesti (tietokoneita!). Posti-Itella on toimittanut laskut osoitteeseeni mm. tietokoneistetun automaattilajittelukeskuksen kautta (en ole siirtynyt vielä internet-söhkö-laskutukseen).

    Ulkomaantuotteet kauppaan tulivat luultavasti laivalla - Itämerelle ei ole asiaa yhdelläkään rahtilaivalla joka ei ilmoita sijaintiaan asianmukaisille liikenteenvalvontakeskuksille (jotka ovat täynnä tietokoneita - ja näyttöruutuja - yrittävät estää öljytankkerionnettomuuksia Suomenlahdella).

    Mainittakoon että rahan (jolla ostokset tehdään) siirtelystä on vastannut useita tietokonejärjestelmiä - puhumattakaan länsimaisen talous- ja pankkijärjestelmän yleisestä riippuvuudesta tietokoneista. Samoin setelin painokonetta on ohjannut tietokone, ja lyönpä vetoa että tietokoneella fyysinen eurosetelikin on suunniteltu ja sen turvaominaisuudet toteutettu.

    Painokoneista puheenollen, koulukirjojen kirjoitukseen, ladontaan ja painoon käytetään siihenkin tietokoneita.

    Puhuitko puhelimessa - ei edes äly- sellaiseen, vaan vaikkapa 90-luvun nokialaiseen? GSM-kännykät (tietokoneita itse jok'ikinen) käyttävät täysin digitaalista tiedonsiirtoprotokollaa, joten jokainen välivaihe (linkkimastot ja niistä eteenpäin) vaatii tietokoneita. Lankapuhelimienkin puhelinvaihteet jne. ovat tietokoneohjattuja.

    Tämän kaiken ylläpitämiseen tarvitaan sähköverkkoa. Sähkövoimalaitoksia, runkoverkkoa ja ulkomaisen sähkön ostoa ohjataan tietokoneilla. Kertoman mukaan näyttää joltain NASA:n kuulentokeskukselta isoine screeneineen kaikkineen. (NASA:sta ja satelliiteista vasta puhetta riittäisikin - tiedonsiirto-, säähavainto- ja GPS-satelliitit lienevät tärkeimmät. Arvaa montako tietokonetta on tarvittu hoitamaan ne kiertoradalle ja pitämään ne siellä?)

    ...monikohan puistoista, pusikoista, asvalteista ja kaikesta muusta epätietokonemaiselta vaikuttavasta vastaava virkamies ei käytä työssään tietokoneita (siis edellä mainittujen lisäksi)? Esim. katumeluarviolaskelmissa niitä ainakin on käytetty (vähintään taskulaskimen muodossa).

    Ne katumainokset on muuten Photoshopilla jossain mainostoimistossa väkerretty - digikameran (täysiverinen tietokone!) ottamista kuvista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ano...

      Näin on.

      Mutta peruskoulussa opetetaan noin 7-16-vuotiaita lapsia. Peruskoulu ei ole ammattikoulu.

      Yhä edelleen lapsen kasvulle ihmisyyteen ovat tärkeitä:

      - muut lapset ja yhdessä tekeminen
      - luonto
      - kirjallisuus
      - kuvataiteet
      - käsityö
      - liikunta
      - jne.

      Lapsen on hyvä olla myös irti sähköisistä vempaimista. On hyvä joskus tarttua kaksin käsin savimönttiin tai nähdä ja tuntea, kuinka akvarelliväri liukuu siveltimestä paperille. On hyvä kokeilla omia rajoja esim. liikunnassa tai koulun näyttämöllä. Porukalla on kasvattavaa tehdä ryhmätyötä, nähdä, kuinka yhdessä toimien voi saada enemmän aikaan kuin yksin.

      jne.

      Peruskoulun tehtävä ei pelkästään ole kasvattaa lapsia työelämän tykinruuaksi. Peruskoulu on yleissivistävä koulu.

      Elämää ja kouluja on peruskoulun jälkeenkin.

      Poista
    2. Ano...

      Vielä...etkö sinä näe ympärilläsi mitä muuta kuin tietokoneita?

      Poista
    3. Emme voi mitenkään enää välttyä tietokoneilta mitä edemmäs mennään sitä enemmän olemme altistuneita - kohta, ellei jo nyt, 24 tuntia vuorokaudessa halusimme tai emme. Valtiollisella tasolla enää tarvitse ampua ohjuksia kun voivat tehdä tietokoneviruksen joka rapauttaa laajasti infrastruktuuria. Nyt Suomen valtiokin on herännyt ja panostavat kyberturvallisuuteen.

      "Peruskoulun tehtävä ei pelkästään ole kasvattaa lapsia työelämän tykinruuaksi. Peruskoulu on yleissivistävä koulu."
      Yleissivistävä koulu ei ole yhtään tilanteen tasalla tietotekniikan tärkeyteen nähden. Yleissivistyksessä on ja tulee olemaan suuri aukko juuri siinä mikä on tärkeintä, koska usein ei edes tiedetä mitä ollaan opiskelemassa.

      Se että kaikki vapaa-aika käytetään WhatsApissa, lähetetään kuvia Instagramiin tai pelataan Minecraftia ei ole sitä yleissivistävää tai tietotekniikkaa mitä pitäisi oppia, vaikka tietokone käsillä koko ajan ollaankin. Wordista tai Officesta puhumattakaan - tärkeitä taitoja toki, mutta ammattikoulun tehtävä.

      Mitä käyttöjärjestelmä tekee ja miksi niitä on erilaisia? Mikä on prosessori, BIOS (tai UEFI)? TCP/IP tai vaikkapa HTTP-protokolla? Juuri tämä olisi sitä yleissivistystä, pohjaa ja perustaa mikä on kaikkien taustalla, oli käytössä älypuhelin, kannettava tai mikä vain. Tämä kaikki on opetettavissa pikkulapsille vähillä viikkotunneilla, olen itse siitä todiste ja meillä kotona ollut silloin vuosiin edes tietokonetta.

      Koska kaikki toimii tällä suht yksinkertaisella perustalla ja tulee vain pieniä uudistuksia, vaikka päälle päin näyttävät suurilta. Tehot kasvaneet, grafiikat hienommat ja sisältö monipuolistunut mutta pohja on yhä se sama yksinkertainen. Sattui olemaan sekä ala- ja yläasteella hyvä opettaja joka antoi vahvan pohjan kaikelle, sitten on ollut helppo päivittää taidot ajantasalle yli vuosikymmenen ajan.

      Vaikka olen tyhmä duunari enkä korkeakoulua käynyt, osaan käyttää kaikkia Windows / Linux / OSX järjestelmiä. Vaikken Windows 8 tai Applen OS X 10.9 koskaan olisi käyttänyt, silti verkot, ohjelmat ja järjestelmän saa helposti toimintakuntoon tai jos "rikki" niin korjattua. Muutaman kerran vuodessa vapaa-ajalla käyn ihmisten koneita korjaamassa.

      terveisin 2. ano

      Poista
    4. 2. ano...

      Olet oikeassa, tieto- ja viestintätekniikka on yleissivistystä.

      Olen ihmetellyt, miksi TVT ei ole peruskoulussa oppiaineensa. Myös välineistöä on aivan liian vähän.

      Poista
  4. "Peruskoulu ei ole yhtä kuin ammattikoulu." Juuri noin. Tuo lause on hyvin viisaasti sanottu. Koulun tehtävä,ei ainakaan pienten lasten opetuksessa, ole vastata yksi yhteen työelämän ja tietokone-fantasistien vaateisiin. Tietokoneiita käytetään kouluissa, hyvä! Mutta ne ovat vain yksi väline, sisältö, muiden joukossa. Koululla, ainakin peruskoulussa, on paljon, paljon suurempia tehtäviä. Kannattaisi ensin tutustua niihin ennen kuin alkaa toivoa, kuten HS, tietokoneistettua konekoulua. Lisää tietotekniikkaa, ok, mutta ei home- eikä konekoulua, kiitos.
    Jorma

    VastaaPoista
  5. On hyvä opiskella matematiikkaa kynällä ja paperilla.

    VastaaPoista
  6. Anonyymin kuvaama maailma on eräänlainen dystopia, josta on poistettu inhimillinen osuus. Ei se riitä, että ihminen osaa koodata ja photoshopata, jos häneltä puuttuu historian taju ja kyky kuvata maailmaa ympärillään taiteen keinoin, kyky käyttää kieltä tarkoituksenmukaisesti ja vivahteikkaasti, kyky tuntea erilaisia tunnetiloja pyhästä profaaniin.

    VastaaPoista