tiistai 3. joulukuuta 2013

Ilta-Sanomien juttu, "Sitä saadaan mitä niitetään"

OECD
3.12. Ilta-Sanomat

Pisa-tuloksissa näkyy ensimmäinen diginatiivi sukukupolvi, vuoden opettaja kommentoi hälyttäviä Pisa-tuloksia.

Vuoden luokanopettaja Kai-Ari Lundell ei ihmettele suomalaisten koululaisten romahdusta Pisa-tutkimuksesta. Matematiikassa Suomen sijoitus on pudonnut vajaassa kymmenessä vuodessa yhdeksän sijaa.

– Sitä saadaan mitä niitetään, Lundell pelkistää.

Opettajan työssä on voinut ennakoida oppimistulosten putoamista jo pitkään.

– Kun tunteja karsitaan, täytyyhän se näkyä jossain.

Lundell toimii opettajana Vantaalla. Hän sanoo, että tunteja on nipistetty viikkotunneista, jakotunneista ja tukiopetuksesta. Muualla Suomessa kunnat ovat lomauttaneet opettajia rahan puutteessa.

Lundell muistuttaa, että uusin tutkimus on ensimmäinen "diginatiivia sukupolvea" koskeva tutkimus. Oppilailla ovat älypuhelimet, tabletit ja muut tietotekniset vehkeet.

– Digiaika näkyy oppilaiden keskittymiskyvyn heikkenemisenä. Varsinkin pojat ovat tottuneet peleihin. Siinä on nopea palkitseminen. Matematiikka taas vaatisi pitkäjänteisyyttä ja kovaa työtä.

Asiaa ei auta opetusministerin ehdotus tuoda lisää laitteita opetukseen. Keskittymiskyky herpaantuu entisestään.

– Ja mistä rahoista nämä laitteet otetaan, kun kunnilla ei ole varaa ostaa luokkiin edes vesivärisivellintä.

Pisa-tuloksista Lundellia huolettaa erityisesti se, että matematiikassa lahjakkaiden osuus on vähentynyt. Erinomaisten tulosten saajien osuus on pudonnut 25 prosentista 15 prosenttiin.

– Erinomaista matematiikkaa tarvitaan ammateissa, joiden ansiosta yhteiskunta toimii. Näitä ovat lääkäri ja diplomi-insinööri.

Lundellin mielestä kouluissa pitäisi nostaa kunniaan työnteko ja ahkeruus.

Hän muistuttaa, että Suomen nuorisoa ei ole koskaan opettanut yhtä kyvykäs opettajakunta. Opettajankoulutukseen on paljon hakijoita. Opettajaksi pääsee vain, jos on hyvät valmiudet.

Heidi Vaalisto


Enkeliporsaan arvio Ilta-Sanoman jutusta:

Ysi. Juttu on tehty nopean puhelinhaastattelun perusteella. Sain ulos melkein kaiken, mitä halusinkin.

Toimittaja oli taitava ja nopea. Jo tunnin päästä haastattelusta juttu oli luettavissa netistä. 

6 kommenttia:

  1. Niinpä niin, tällä rahalla ei nyt vaan saa parempaa :D

    VastaaPoista
  2. Matematiikka oli kuitenkin yksi oppiaine, joka sai lisää tunteja v.2004 tuntijaossa. Tulokset kuitenkin huononivat. Kun matikkaa opetetaan 4 tuntia viikossa, yläasteen oppilas kypsyy melko täydellisesti ja alkaa inhota matikkaa. Kyllä siinä ATK:ta tarvitaan, jos yritetään pitää kiinnostusta yllä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ano...

      Kuten edellisissä blogikirjoituksissani olen kirjoittanut, syitä on monia. Voi olla, että koulu on pikkutekijä kokonaisvyyhdissä.

      Ainakin noilta alueilta voisi syitä etsiä:

      1. yksilö

      2. koulu

      3. yhteiskunta

      Poista
  3. Blogisti ilmaisee todellisuuden niin kuin se on. Tuntirakenteet pielessä, jakotunnit pois ja luokkakoot ylös ja tämä pudotus on vielä pieni siihen mitä on tulossa. On myös totta että poliitikot/virkamieskunta/tutkijat/ jyväskyländosentit jne. lähtevät aivan varmasti paniikissa hakemaan ratkaisua tähän ihan väärästä suunnasta: hankkimalla kouluihin lisää vempaimia joita oppilaat käyttävät muutenkin vapaa-ajallaan 3-5 tuntia päivässä. Se tuntuu varmasti aluksi oikealta motivointikeinolta mutta on aivan väärä. Myös motivoinnin kannalta. Pedagogista pikaruokaa se on kuitenkin vain. Kun peli ei toimi, on palattava alkuun. Lähtöruutuun. Sieltä voisi löytyä ratkaisu: perustoimintojen tekemisestä parhaalla mahdollisella tavalla, kiireettömästi, osaamista varmistaen. Mutta ipadit tms. tullaan nyt kouluihin hankkimaan. Se tulee olemaan paniikkiratkaisu.

    Jorma

    VastaaPoista
  4. "Mutta ipadit tms. tullaan nyt kouluihin hankkimaan. Se tulee olemaan paniikkiratkaisu. "

    Ei noin. Oikea tapa on hankkia kunnon työkalut kouluihin. Tämä tarkoittaa sitä että kouluihin saadaan erilliset ATK-luokat, siis useita ATK-luokkien, niin että kaikkien aineiden opettajat voivat viedä luokan esim. kerran viikossa tekemään töitä tietokoneella. Ei heitä pidä päästää leikkimään vaan tekemään töitä. Opettajan pitää opetusmateriaali tehdä itse eli etsiä netistä sivustoja, joita käyttää opetuksessaan apuna. Tätä ei kannata antaa oppikirjakustantajien liiketoiminnaksi, vaan opettajien koulutuksessa pitäisi lähtökohtana olla että internet saadaan osaksi opetusta. Miksi hyljeksiä valtaisaa tietovarastoa? Tabletit ja ipadit ovat osoitus siitä että hommaa ei todellakaan osata.

    Ja kyllä on myös mietittävä, onko ylipäätään enää järkevää sijoittaa opetusrahoja oppikirjojen hankintaan.

    VastaaPoista
  5. Anolle (11:26), on se kyllä juuri noinkin. Itse käytän tuohon tapaan atk-luokkaa aina kun mahdollista. Mieluiten kerran viikossa.

    Mutta miksi sen lisäksi hylkiä "valtavaa tietovarastoa" kirjoja? Mikään sivusto ei tarjoa yhtä helposti, nopeasti ja erit. luotettavasti tietoa kuin esim. hyvä tietokirja. Maailma on erilaisia sivustoja. linkkejä yms. täynnä, ja ne ovat joskus myös eri tahojen vaikuttamiskanavia ( lue lobbauskanavia) hyvänä esimerkkinä tästä mm. ympäristöjärjestöjen tarjoama tietoaines, jossa on joskus on aika paljon ns. astian makua.

    Suhteessa useammin objektiivisempi on kirjojen keräämä tieto kuin nettilinkkisirpaleista kerätty sillisalaatti. Tämä on tietenkin kärjistys, mutta sinne päin....

    Jorma

    Jorma

    VastaaPoista