torstai 8. toukokuuta 2014

Peruskoulun tappotalkoot

7.5. MTV


Tiukka talouden tilanne ajaa kunnat säästämään koulujen menoista. Kuntaliiton arvion mukaan monien koulujen toiminta joko loppuu kokonaan tai edessä on koulujen yhdistämisiä.

- Kunnat joutuvat etsimään säästöjä ja silloin tietysti katsotaan kustannusrakennetta. Tilastot kertoo, että isoissa kaupungeissa kiinteistökustannukset haukkaavat ison osan opetustoimen budjetista, pohtii johtaja Anneli Kangasvieri Kuntaliitosta.

Nyt keskustelu on alkanut Helsingissä, jossa ensi vuoden budjetin kehys edellyttää yli 20 miljoonan euron säästöjä. Opetustoimen menot ovat kaikkiaan 660 miljoonaa euroa.

- Lähtökohtana meillä on se, että opetukseen puututaan viimeiseksi, sitä ennen pitää tarkastella muut menolajit, arvioi opetustoimenjohtaja Rauno Jarnila Helsingin kaupungin opetusvirastosta.

- Meillä on joka tapauksessa edessä jo tuntikehyssäästöjä eli opetukseen joudutaan puuttumaan, vaikka kouluja lakkautettaisiinkin. Koulunkäyntiavustajista ollaan luopumassa yleisesti, ellei joku lapsi tällaista aivan erityisesti tarvitse. Kolme päivää lyhyempiin sijaisuuksiin ei enää palkata ketään, vaan muut opettajat hoitavat ne omien töidensä ohella, luettelee opetuslautakunnan puheenjohtaja Minerva Krohn  (Vihr.)


Aletaan pikkuhiljaa tulla perimmäisten kysymysten äärelle. 

Miksi kunta on? 

Perinteisesti on ajateltu, että kunta on kuntalaisia varten. 

Alkaa vaikuttaa siltä, että peruskoulua ajetaan hiljalleen alas. Kurjistetaan koulut siihen pisteeseen asti, että tietyt ryhmät alkavat ulvoa susien lailla yksityisten koulujen perään. 

Tuntikehyssäästöt merkitsevät sitä, että lapset saavat vähemmän opetusta kuin ennen. 

Kun kouluja yhdistetään, luokkakoot kasvavat. 

Kun kolme päivää lyhyempiin sijaisuuksiin ei palkata ketään, ei voida puhua enää opetuksesta, vaan lapset ovat heitteillä.

Kun valtion luokkakokoavustuksista luovutaan, aletaan lomauttaa opettajia. Lapset jäävät ilman opettajaa.

Minut valittiin Opettajien ammattijärjestön valtuustoon. Pari viikkoa sitten oli uusien valtuutettujen perehdyttämistilaisuus. 

Päällimmäisenä jäi mieleen puheenjohtaja Olli Luukkaisen puhe. Hän onnitteli meitä ja totesi lopussa, että teillä valtuutetuilla on edessä OAJ:n historian vaikein nelivuotiskausi.

Olen blogissani ennustanut samaa jo pitkään.

Meidän opettajien on luovuttava keskinäisestä lillukanvarsikeskustelusta ja pullaposkihymistelystä ja alettava puolustaa peruskoulua.

Lasten vanhempien on tultava mukaan. 

OAJ:n on keskityttävä oleelliseen.

Pian ei ole mitään puolustettavaa. Kun peruskoulua ajetaan alas, ei kyse tietenkään ole rahasta. Kyse on ideologiasta.

Suomessa ei ole koskaan ollut niin paljon rahaa ja varallisuutta kuin nyt on. 

Muuten, nyt se on viimeistään nähty - Vihreät on Kokoomuksen hännyspuolue.

7 kommenttia:

  1. Ainoa millä koskaan todella saavutettiin mitään isompaa, oli 80-luvun lakko (ja lakonuhka muualla).
    Viimeksi kyseessä oli palkka. Nyt voisi olla profession, vastuun ja ammattiylpeyden ja lasten edun puolustaminen (vaikka kyllä nytkin palkassa olisi tehtävää).
    LakonUHKA ei olisi pois yhdeltäkään lapselta. Ja jos jossain oikeasti lakkoon jouduttaisiin, niin hmm.. kumpi on suurempi juttu, pari päivää vailla opetusta vai koko peruskoulu vajailla lähtökohdilla.

    Kovien arvojen aikana voisi olla hyvä muistuttaa vanhempia, työnantajia ja päättäjiä siitä, mitä tapahtuu jos koulut ja/tai tarhat laitetaan kiinni - lähes koko maa pysähtyy, kun lapset on hoidettava kotona.

    Kovia otteita vastaan ei voi taistella hyssyttelemällä, eikä toista poskea kääntämällä. Niille on näytettävä ahteria!

    VastaaPoista
  2. Kaikissa puolueissa on änkyröitä, jotka rakastavat rahaa ja joilla on jäänyt koulusta huonoja muistoja. Pitäisiköhän perustaa ihan oma puolue, jonka ohjelmana on lasten etu, koulutus, avoimuus, mahdollisimman suora demokratia ja byrokratian tappaminen. Eikä muuta höpinää. SIllä tavalla OAJ saisi vanhemmat ja isovanhemmat mukaan oikein kunnolla.

    t. Ville Hurmalainen

    VastaaPoista
  3. Olisi mielenkiintoista nähdä, kuinka suuren kakun opetustoimen budjetista haukkaavat "tulonsiirrot" kouluilta kuntien tila- ja tietohallinnolle. Jotenkin tuntuu siltä, että koulujen vähät(kin) rahat imaistaan em. hallinnonaloille - ja vielä surkeasta palvelusta...

    VastaaPoista
  4. Kiitos suorapuheisuudesta. Samalta on tuntunut minustakin pitemmän aikaa. Nyt olen töissä pääkaupunkiseudun lomautuskunnassa Kirkkonummella. Lomautukset ovat juuri menossa ja opettajien turhautuminen näkyy. Miten tämä on mahdollista sivistysvaltiossa? Kirkkonummen kunnanhallituksen puheenjohtaja on samalla eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja. Hämmentävää.

    Juha Wikström
    opetustyöläinen

    VastaaPoista
  5. Hallinto kunnissa vie kyllä aikamoisen ison lohkon budjetista. Ja pidetään yt-neuvotteluissa pidetään tiukasti kiinni siitä, ettei hallinnon puolelta esim. irtisanota, vaan lomautetaan/irtisanotaan koulunkäyntiavustajat (niillä palkoillahan sitä kunta pelastuu...). Mielenkiintoista tosiaan Kirkkonummen kunnanhallituksen puheenjohtajuus - piti oikein tarkistaa, kuka se on. Petyin.

    VastaaPoista
  6. Itse olen yksi koulunkäyntiavustajista ja kauhistuneena luen ammattikuntaamme koskevia uutisia. Ammattikuntamme aiotaan pahimmassa tapauksessa lakkauttaa kokonaan. Aikoinaan sanottiin, että aina tulee olemaan erityisiä, jotka teitä tarvitsevat. Ajattelen asiaa myös ihanien erityisten kannalta.

    VastaaPoista