Unhola Terhi (9.2.2009 12:48):
Tiedotusvälineille
Sivistystoimi etsii säästökohteita yhdessä henkilöstön kanssa.
"Nykyiset säästötoimet, jotka näkyvät perusopetuksessa muun muassa luokkien yhdistämisinä ja jakotuntien vähentämisenä, johtuvat siitä, että vuoden 2009 budjetti edellytti jo alunperin säästötoimia erityisesti niiden koulujen osalta, joissa oppilasmäärä on laskeva.
Peruskoulujen tulot muodostuvat pääasiassa sen mukaan, kuinka paljon oppilaita koululla on. Jos koulun oppilasmäärä laskee, tulee myös vastaavasti koulun menojen pienentyä, jotta se pysyisi budjetissaan.
Osassa kouluista, joissa säästötoimia tehdään, on ollut käytössä pedagogisia hyviä käytäntöjä (kuten aineenopettaja alakoulussa), joihin niillä ei ole enää varaa nykyisillä määrärahoilla ja niistä joudutaan tässä tilanteessa luopumaan, toteaa va. perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo.
Nämä koulut eivät ole"kriisikouluja", jollaisiksi ne joissain yhteyksissä on nimitetty, vaan niissä talouden seurantaa ja suunnittelua johdetaan yhdessä tehostetusti, jotta budjetissa pysyminen on mahdollista."
Tiedotteessa todettiin lisäksi, että valtion lisäavustusta perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen ei korvamerkitty. Todettiin, että se on mukana kaupungin kassassa muidentulojen kanssa. Lue: Rahaa ei kohdennettu niin kuin valtio tarkoitti.
Mielenkiintoista on, että alakouluissa luovutaan kokonaan aineenopettajista. Suunta sinänsä on oikea, mutta kyllä suurissa alakouluissa tarvitaan aineenopettajia englannin opetukseen. Tulevaisuudessa ei tule ongelmaa, koska koko ajan valmistuu lisää opettajia, joilla on ns. kaksoispätevyys, pätevyys opettaa sekä ala- että yläkoulussa juuri esim. englantia.
Se on varmaa, että luokkia tullaan yhdistelemään rajusti. Omassa koulussani ensi lukuvuonna luokkien 3.-6. luokkakoko tulee olemaan noin 30 oppilasta.
Monissa kouluissa joudutaan vähentämään jako- ja tukitunteja. Tuskinpa kerhojakaan paljon pidetään.
Samansuuntaisia säästökohteita tullaan käyttämään myös Helsingissä ja Espoossa. Samassa veneessä ollaan.
Tekstit
Aamun lehdessä apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Hägroth esitti toiveensa, että lisäsäästöjä saadaan aikaan tehokkaammalla tekemisellä ja tilojen käytöllä.
VastaaPoistaVoiko enää tehokkaampaa opetusta enää olla? Ovatko lapset jonkinlaisia syöttöporsaita?
Mitä tarkoittaa tilojen tehokas käyttö? Todennäköistä sitä, että siirrytään vieläkin suurempin kouluyksiköihin.
Poliitikot ja päättäjät ovat ilmeisesti kuuroja ja sokeita. Eikö viime aikojen koulutapahtumat murhineen ja tuhopolttoineen kerro heille mitään?
Vielä suurempia luokkia, vielä suurempia kouluja, vielä tehokkaampaa...lapset eivät ole koneita.
nimim. Kahden koululaisen äiti Vantaalta