HS 27.3.Presidentti Halonen halusi tulla Vantaalle tutustumaan maahanmuuttajien opetukseen.
"Siinä Vantaa on edelläkävijä", mainostaa kunnan viestintäjohtaja Antti Kuusela. Hän seisoo koulun pihalla pienen matkan päässä Paajasen ja Väyrysen takana.
Kunnan viestintäjohtajan toimenkuvaan kuuluu asioiden kaunistelu.
On totta, että Vantaa on ollut edelläkävijä maahanmuuttajien opetuksessa. Nyt ollaan pahasti jälkijunassa. Resursseja ei kertakaikkiaan ole riittävästi.
Luokkani opilasmäärä on 25, joista kuusi on maahanmuuttajia. Minulla ei ole avustajaa luokassa.
Tällä hetkellä tilanne valmistavan opetuksen suhteen on katastrofaalinen. Tiedän tapauksia, että oppilas on tullut Suomeen 12-13 vuotiaana, ja vajaan lukuvuoden valmistelun jälkeen hänet on jo siirretty ns. normaaliin luokkaan. Siellä oppilas istuu.
Oppilas on ollut vuoden Suomessa. Hänen pitäisi osata kohtuullisesti suomea ja englantia, ja seuraavana lukuvuonna yläasteella oppilaalle tulee vielä ruotsi. Lisäksi oppilaan oman kielen taitoja on vahvistettava koko ajan.
Toistan: Oltuaan vuoden Suomessa, oppilaan on hallittava neljää kieltä! Mitään armoa ei tunneta, seiskalla oppilaan on hilattava itsensä sinne ruotsin kielen tunnillekin.
Valmistavan opetuksen kestoksi olisi lailla määriteltävä kolme vuotta. Kuka luulee, että kahta uutta kieltä voitaisiin omaksua vuodessa? Ja heti perään yläasteella sitä kolmatta?
HS 27.3.
Kello on puoli kymmenen torstaiaamuna. Kaupunginjohtaja ja rehtori seisovat pikkukengissä Vantaan aikuisopiston pääovien edessä Tikkurilassa. Aurinko paistaa, ja molempien hengitys höyryää. Kumpikaan ei puhu mitään. Kohta tapahtuu selkeästi jotain jännittävää.
Huh, huh!
Presidentille, Paajaselle ja kunnan viestintäjohtajalle:
Tulkaa ns. normaaliin luokkaan, missä on pari vuodessa pikasopeutettua uutta maahanmuuttajalasta. Siinä olisi teille oikeaa jännitystä.
Tervetuloa!
Tekstit
Opettaja-lehden (13/2009) numerossa päättoimittaja Hannu Laaksola tyrmää vaatimukset ruotsinkielen vapaaehtoisuudesta.
VastaaPoistaPerustelut ovat oudot. Ruotsia kutsutaan poliittisin syin nimellä "toiseksi kotimaiseksi" ja siksi se Laaksolan mielestä ei muka ole vieras kieli suomenkielisille.
Lukiolaisten Liitto päätti äänin 176-1 vaatia ruotsia vapaaehtoiseksi. Nykynuoret ovat fiksuja ja ovat kantapään kautta oppineet, mikä kieli on tärkeää ja mikä ei.
Niin vain yksi homekorva-opettaja pitää itseään besserwisserinä ja kävelee oppilaiden tahdon yli.
Kyseessä on päättäjien nuolija, keskinkertaisuus tai ruotsinkielen opettaja.
Opettajat ovat jostain syystä kaikkein taantumuksellisin akateeminen ammattiryhmä.
Miksiköhän niin?
T: Fennoville
Vantaalla maahanmuutto-opetus on ajettu alas parissa vuodessa. Nyt Vantaalla ajetaan alas näköjään oman kotikielen opetusta.
VastaaPoistaSeurauksia tällaisesta toiminnasta voi katsella esim. Tanskasta. Maahanmuuttopolitiikkaa tulisi meillä kehittää: kasvava maahanmuuttajien määrä yhdistettynä lamaan tulee aiheuttamaan ongelmia.
Olen jutellut paljon maahanmuuttajien, somalien ja venäläisten kanssa tästä kotoutus-ideasta face to face. He ovat itse, yllättäen, pääsääntöisesti sitä mieltä, ettei minkäänlaista kotoutus-politiikkaa tarvita (!).
VastaaPoistaMoni somali-isä esim. arvostaa juuri sitä että heitä ei kohdella emotionaalisina vammaisina tai kulttuurisina friikkeinä, vaan että heitä kohdellaan niin kuin muitakin. Niinhän me muutkin haluamme tulla kohdelluksi.
Yltiöidealisteja, jotka ovat koko ajan kysymässä onko hyvä näin... vai näin.... vai noin..., he eivät arvosta ollenkaan.
Maahanmuuttaneille Tanskan malliin "suomalaisen yhteiskunnan oikeuksien ja velvollisuuksien tutkinto" kielikokeineen, niin johan maatamme arvostetaan toisella tavalla mamu-kodeissa.
Ja rasistit saavat nenilleen, kun motivoituneet maahanmuuttajat osoittautuvatkin heitä sivistyneemmiksi.
Out
Kirjoitin maahanmuuttajien kielenopetuksesta.
VastaaPoistaLähden vahvasti siitä, että suomen kieli on opetettava kunnolla. Ja onko heille järkevää yläkoulussa opettaa vielä ruotsiakin?
Luulisi, että kolmen kielen opiskelu riittäisi 13-vuotiaalle lapselle.
Mistään muusta kotouttamisesta en tiedä mitään, enkä nyt niin hirveästi vaadikaan muuta.
Fenno...sitä on vaikea sanoa, mikä akateeminen ryhmä on taantumuksellisin.
VastaaPoistaKyllä minä veikkaisin kauppatieteilijöitä, entä oikeustieteilijät, teologit, tekniikan opiskelijat?
Opettajat ammattiryhmänä on äärimäisen sekalaista porukkaa, keskikastia varmaan akateemisista ryhmistä.
Out...se tutkinto kielikokeineen ei ole hassumpi ajatus.
VastaaPoistaHei,enkeliporsas! Olit lennähtänyt blogiini yllättäen. Huomasin sen käytyäni joku päivä tuon lentävän porsaan johdattamana tutustumassa tähän paikkaan, mistä se oli ilmaan singahtanut.
VastaaPoistaHuomaan, että täällä käsitellään hyvin maanläheisiä asioita. Minulle, joka asun käytännöllisesti katsoen ilmassa, on hyvin uutta ja tavallaan miellyttävää tuntea luja maa jalkojen alla. Koulusta täällä puhutaan. Olen aina arvostanut koulutusta. Itselläni on hyviä muistoja koulunkäyntiin liittyvistä asoista.
Aion vastakin viillettää tämän blogin läheisyydessä aina silloin tällöin nähdäkseni "miten maa makaa". :)
Mutta epäilen, viihtyykö lentävä porsas minun sivustollani, sillä siellä lennetään koko ajan. Tai ehkä lentävä porsas on sellainen "maan tonkija", joka viihtyy myös ilmassa? :) (Vantaa on paikka, jossa Avatar on käynyt kaksikin kertaa ja jaloitellut siellä vihreällä niityllä ja pihanurmikolla. Ilma oli raikas ja lehmiäkin näkyi, vai olisiko ne ollut sittenkin hevosia. Luumuja ja omenia oli ainakin puussa. Ja mukavia ihmisiä.
Minulla on kokemusta tanskankielentutkinnosta. Mielestäni se oli erinomainen tapa päästä kiinni uuteen kieleen, uuteen yhteiskuntaan ja mainio paikka tutustua ihmisiin. Minulla meni vuosi tutkinnon suorittamiseen, pakkoruotsi tuki tanskankielen opppimista, vaikka luulinkin ettei ruotsista mitään mieleeni jäänytkään kouluajoilta. Muistaakseni kielikoulu oli kaikille maahanmuuttajille ilmainen (on tainnut muuttua maksulliseksi nyt joillekin ryhmille). Ainakin pakolaisille koulu oli pakollinen, minulle pohjoismaalaisena vapaaehtoinen.
VastaaPoistaTanskassa väittivät, että sama systeemi toimii kaikkialla Euroopan unionissa. Tutkinnon arvostelukin on kuulemma samaa tasoa kaikkialla. Itselläni ei ole kokemusta kuinka asia Suomessa hoidetaan.