HS 26.3.Lasten ja nuorten yksinäisyys iltapäivisin näkyy Mannerheimin Lastensuojeluliitolle tulevissa puheluissa. Pienimmät koululaiset soittavat vapaaehtoisille kaikkein eniten, ja suurin osa heistä haluaa vain kertoa päivittäisiä kuulumisiaan jollekin aikuiselle.
"Lapsen kokemus yksinäisistä iltapäivistä jää helposti aikuiselta huomaamatta, koska lapsi oppii tyytymään olosuhteisiin", sanoo Lasten ja nuorten puhelimen ja netin päällikkö Anne Ryhänen.
Lapsi kaipaa turvallista iltapäivää, aikuisen läsnäoloa. Kaikissa kunnissa ei ole järjestetty kunnolla 1.-2. luokkalaisten iltapäivähoitoa. Monessa kunnassa iltapäivähoito on jätetty amatöörien hoidettavaksi, lapset eivät sellaisissa kerhoissa viihdy. Ryhmät ovat usein ällistyttävän suuria ja toimivat pienissä, epäasiallisissa tiloissa.
Myös isommat lapset tarvitsevat aikuista iltapäivisin. Säästökunnissa on leikattu kerhot pois.
5.-9. luokkalaisten koulupäivien pituudet ovat kansainvälisesti ajatellen lyhyet. Omassa koulussani 5.-6. luokkalaisilla on vain 25 oppituntia viikossa, mikä on vähän. Aivan hyvin kouluviikon pituus voitaisiin venyttää kolmeenkymmeneen oppituntiin.
Parhaiten se kävisi lisäämällä liikuntaa, yksi tunti päivää kohden. Myös kerhotoiminta on palautettava kunniaan, shakkikerhoja joka kouluun.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti