Happee, happee!

Onko ihminen muka rotta?

YLE 13.2.

Hapenottokyky vaikuttaa oppimiseen

Säännöllinen liikunta edistää oppimista, osoittaa Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian ja psykologian laitosten tutkimus. Hyvä hapenottokyky parantaa tutkimuksen mukaan sekä ihmisten että eläinten suoriutumista muistitehtävistä.

Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian ja psykologian laitosten yhteinen tutkimus osoittaa, että fyysinen aktiivisuus on hyväksi aivoille iästä riippumatta.

Tutkimuksessa testattiin rottia, joista osa oli synnynnäisiä huippujuoksijoita ja osa keskimääräistä heikompia juoksijoita. Kantojen välinen ero oli yli viisinkertainen siinä, miten ne suoriutuivat ihmisen maksimirasituskoetta vastaavassa testissä.

Rottia testattiin oppimistehtävässä.

Jyväskylän yliopiston tutkimus vahvistaa arkikokemuksia.

Happihyppely silloin tällöin piristää päänupin toimintaa.

Joissain kouluissa pidetään oppitunnit kahden tunnin jaksoissa. Olen joskus miettinyt, että onko moinen järkevää? Jaksavatko pienet lapset opiskella 90 minuuttia putkeen? Aikuisetkaan eivät jaksa. Hyvä esimerkki on opettajien veso-koulutukset, kauaa ei kestä, kun ensimmäiset päät alkavat nuokkua.

Koulumme osallistuu paraikaa Liikkuva koulu -hankkeeseen. Liikunnallista kerhotoimintaa on tehostettu. Pihoilla on välituntiliikuttajia. Uusinta on, että ns. pitkällä välkällä lapset voivat luistella koulun jäällä opettajan valvonnassa.

Olemme oikeilla jäljillä. Tosin alkusyke kerhotoiminnan tehostamiseen ja välituntiliikuttamiseen ei ollut oppiminen. Olemme huomanneet, että osa oppilaista putoaa liikunnan sykkeestä kolmannella tai neljännellä luokalla. Jotkut kuudesluokkalaiset puuskuttavat jo juostuaan kerran lentopallokentän ympäri.

On aivan selvää, että huonokuntoisella on heikommat eväät oppimiseen kuin muilla. Ihminen vaatii kunnon ravintoa ja riittävästi liikuntaa.

1. Kouluruuan laatua on kehitettävä.

2. Liikunnan osuutta opetuksessa on lisättävä.

Kotona on huolehdittava, että lapsi saa riittävästi lepoa.

Iltalehti: Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että ikääntyvät ihmiset, jotka harrastavat liikuntaa, sairastuvat harvemmin vanhuusiän muistisairauksiin kuin ne, jotka eivät harrasta liikuntaa.

Täytin juuri 56-vuotta. Pitänee lisätä pökköä pesään.