Opetushallituksen pääjohtaja: Kouluvalintaa tulisi rajoittaa
Opetushallituksen uuden pääjohtajan Aulis Pitkälän (sd) mukaan koulun valinnassa voitaisiin palata tiukempaan säätelyyn, jotta koulujen väliset erot oppimistuloksissa eivät alkaisi kasvaa liikaa.
Pitkälä muistuttaa, että jos painotetuille luokille valitaan oppilaita koulumenetyksen mukaan, erot alkavat väkisin kasvaa: "On tärkeää pitää huolta siitä, että jokainen lähikoulu on hyvä."
Suurista kaupungeista Turussa ja Helsingissä jopa noin kolmannes oppilaista aloittaa yläkoulun muussa kuin lähikoulussa. Sen sijaan Vantaalla vastaava osuus on vain 14 prosenttia. Espoossa ja Tampereella muun kuin oman yläkoulun valitsee noin viidennes.
Tutkimusten mukaan koulujen väliset erot ovat kasvaneet enemmän Espoossa ja Helsingissä kuin Vantaalla.
On hyvä, että Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä on ottanut kantaa lähikoulujen ja koulutuksellisen tasa-arvon puolesta.
Itse olen ottanut asiaan kantaa blogikirjoituksissani:
Helsinki erottelee ja juoksuttaa jälkikasvuaan pitkin kaupunkia
Painotetaanko Helsingissä jotkut koulut hengiltä?
Kilpajuoksu hyvien veronmaksajien perään tappaa koulutuksellisen tasa-arvon
Helsingin ja Espoon koulut jakavat lapset jyviin ja akanoihin?
Suomalaisen peruskoulun voima on ollut tasalaatuisuudessa.
Vanhemmat ovat voineet aina luottaa siihen, että lapsi saa hyvää opetusta lähikoulussaan. Nyt jotkut kaupungit ovat sallineet joidenkin koulujensa valita oppilaita pääsykokein tai koulumenestyksen mukaan, mikä sotii peruskoulun henkeä vastaan. On kouluja, jotka valitsevat oppilaita jopa äidinkielen testein.
Joistakin kouluista tehdään hyviä kouluja, joistakin tulee rupukouluja. Vapaa kouluvalinta on yksi nykyitsekkyyden muodoista, mun lapsi, muiden kersat.
Ulkomailta löytyy ällöttäviä esimerkkejä siitä, mihin lasten kouluerottelu johtaa.
Blogini vasemmassa laidassa totean, että "Olen keski-ikäinen lähiökoulun opettaja Vantaalta". Lause on hyvin kuvaava. Kun sen lukee, ymmärtää, mitä ajattelen monen asian suhteen.
Tekstit
Helsingissä koulut kilpailevat tosissaan oppilaista, kun vanhemmat shoppailevat lapsensa yksityiskouluihin ja painotettuun opetukseen. Lähikoulujen oppilaskatoa yritetään paikkailla tuomalla yhä lisää painotuksia eri puolille kaupunkiamme, joilla houkutellaan vanhempia pitämään lapsensa "rupuisessa" lähikoulussa ns. erikoisluokassa.
VastaaPoistaJos koulujen väliset erot näin vähenisivätkin, niin erot oppimistuloksissa saattavat muodostua luokkien välille? Koulun sisäinen ilmapiiri ei tästä kilpailuttamisesta varmastikaan parane, jos oman koulun oppilaat vain jaotellaan uudelleen. Tämäkin lopulta vain lisää oppilaiden liikkumista ristiin rastiin koulusta toiseen.
Hölmöläisten täkin jatkamista.
Lähikouluihin toivoisi enemmän eriytettyä opetusta myös "lahjakkaille" (esim. kielet, matematiikka ja taitoaineetkin vaativampina, ei kuitenkaan lahjakkaiden luokkia) häiriökäyttäytymiseen olisi suhtauduttava ankarammin.
Pitkälän ehdotus muuten teilattiin hs:n keskustelupalstalla...Jos koulua ei saa valita, sitten vaihdetaan asuinaluetta. Että näin.
Ano, käväisin keskustelupalstalla.
VastaaPoistaAsuinaluevaihtouhkaukset ja muut kuvaavat hyvin nykyajan ylitiöitsekkyyttä. Lasten luokittelu eritasoisiin kouluihin tai yksittäisen koulun sisällä tasoryhmiin on kaksinapaistavaa toimintaa.
Kansa-oppikoulutie on jo käyty.
Heterogeenisssa ryhmissä tapahtuu paljon positiivista mallioppimista. Rupuryhmässä helposti "tyhmyys tiivistyy". Toisaalta niissä "huippuryhmissä" oman osaamisen taso hämärtyy, kun vertailuryhmä on hyvä, vrt. ylioppilastyttösyndrooma.
Kouluissa opetusta voidaan syventää eriyttämällä sekä kerhotoiminnalla.
On järjetöntä kasauttaa ongelmia kilpailuttamalla.