Homekoulut - sikamaista väliinpitämättömyyttä

HS 30.5.

Paperiversiosta:

Koululakot yleistyivät kuluneena lukuvuonna

Lakoista on tullut pysyvä uhkakeino, kentällä uskotaan.

Koululakkojen ja lakkouhkien määrä kipusi kuluneena lukuvuonna ennätyslukemiin. Lakkoilua ovat kiihdyttäneet etenkin sisäilmaongelmat. Koululakko, eli vanhempien päätös jättää lapset koulusta hetkeksi pois, oli aiemmin harvinainen. Kuluneena lukuvuonna niitä on ollut ainakin viisi: Kuopiossa, Kokkolassa, Limingassa, Vetelissä ja Vähässäkyrössä.

"Olemme saaneet lakkoasiassa kymmeniä yhteydenottoja. Ja lakko on yleensä vasta vanhempien viimeinen keino toimia", Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Tuomas Kurttila sanoo.

Vanhempainliitto on yhteydenottojen vuoksi tehnyt toimintaohjeet lakkojen järjestämisestä. Tätä Opetushallituksen hallintojohtaja Matti Lahtinen ei katso suopeasti:

"Henkilökohtaisesti pidän sitä vähän kyseenalaisena tapana toimia."

Ymmärrän vanhempia täydellisesti.

Jos kunnat eivät piittaa koulujen sisäongelmista, eivät vanhemmat voi jäädä peukaloitaan pyörittelemään ja voivottelemaan. Kyse on heidän lastensa terveydestä.

Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Tuomas Kurttila on lausunnoissaan ollut maltillinen, ei häntä voi kutsua agitaattoriksi tai lakkokenraaliksi. On hyvä, että Vanhempainliitolla on toimintaohjeet vanhemmille lakkojen järjestämiseksi, jotta lakot sujuvat asiallisesti.

Opetushallituksen hallintojohtaja Matti Lahtisen lausunto on käsittämätön. Väkisin herää kysymys, mikä on ollut valtion, eritoten Opetushallituksen rooli homekouluasioissa?

On se kumma, kun ei välitetä edes Lastensuojelulaista, joka velvoittaa turvaamaan lapsille terveellisen kasvuympäristön. Monelle opettajalle koulun home on osoittautunut kohtalokkaaksi, kun home on vienyt työkyvyn.

Olen kirjoittanut homekouluista ennenkin:

Haistakaa jo home!
Korvat homeessa
Homekouluilla vempuloidaan
Uutta uljasta koulurakentamista
"Pahinta on, ettei kukaan ottanut meitä todesta"
Hometta keuhkoissa
Kauniisti sanottu

Valtion on lisättävä peruskoulutuksen, myös koulurakennusten, valvontaa. Jotkut kunnat viisveisaavat ohjeistuksista. Laiminlyödään milloin mitäkin ohjeistusta, kouluterveydenhoitoa, erityisopetusta, ei käytetä annettua luokkakokoavustusta oikeisiin kohteisiin.

Homekoulut kertovat sikamaisesta väliinpitämättömyydestä.

Esitys ryhmäkokosäädöksiin

  OAJ-tiedote 28.5.

OAJ puoltaa selvitysmiesten esittämiä ryhmäkokosäädöksiä perusopetukseen Opetusalan Ammattijärjestö OAJ kannattaa perusopetuksen ryhmäkoon sääntelyä, joka turvaisi kaikille oppilaille mahdollisuuden laadukkaaseen ja kelpoisen opettajan antamaan opetukseen.   Ehdotus opetusryhmien enimmäiskoosta sisältyy selvitysmiesten tänään opetusministeri Jukka Gustafssonille jättämään esitykseen, jossa on mietitty keinoja koulutuksen tasa-arvoisuuden turvaamiseksi. Selvitysmiehet esittävät, että maksimiryhmäkoko olisi 3-9 vuosiluokilla 20 oppilasta ja 1-2 luokilla 18 oppilasta. Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat alentaisivat maksimikokoa yhdellä oppilaalla.  Selvitysmiesten esitys on kuin monivuotinen märkä uneni. Esityksessä puututaan juuri niihin epäkohtiin, joihin olen blogissani neljän vuoden ajan toistuvasti puuttunut. Peruskoulun tulevaisuuden trendit tulevat olemaan varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy.  Sovelias maksimiryhmäkoko on ehdoton edellytys, jotta voidaan toimia. Esitys antaa todellisia mahdollisuuksia myös inkluusiolle. Hieno havainto on, että erityistä tukea tarvitseva oppilas alentaisi maksimikokoa yhdellä oppilaalla. On myös helpotettava viranomaisten yhteistyötä ja parannettava eri tahojen keskinäistä tiedonkulkua. Aluehallintovirastoille esitetään velvollisuutta seurata perusopetuksen säädösten noudattamista ja oikeutta puuttua laiminlyönteihin. Nyt valvonta on puuttunut lähes täysin, kunnat ovat saaneet huseerata vapaasti kuin villissä lännessä.  Aivan varmaa on, että suurin vastarinta esitykselle tulee Kuntaliitosta, mutta luulen, että pikkuhiljaa eri tahot alkavat tajuta, että yksinkertaisesti ei kannata pudottaa yhtään lasta tai nuorta kelkasta. Yhden pudokkaan tai laitoshoitoon suistuneen nuoren kustannukset yhteiskunnalle ovat niin suuret.  Varhainen puuttuminen tuo säästö (Pro peruskoulu 2.4.) (Hyvinkään ampumistapausuutisointia iltauutisista samaan aikaan kuin kirjoitan tätä blogia: "Tuntuu siltä, että yhä pienemmät impulssit ajavat ihmisiä epätoivoisiin tekoihin.") Olli Luukkainen: "Nykyinen järjestelmä ei ole kyennyt estämään koulutuksellisen tasa-arvon rapautumista, mitä kuntien väliset talouserot ovat kiihdyttäneent entisestään." Juuri tästä on kyse. Peruskoulu on kaikkien koulu. Kaikkien kouluun kuuluu koulutuksellinen tasa-arvo.

Aluerehtoreita ja resurssiopettajia

Olemme niin paljon velkaa, että paraikaa Vantaata säästetään kuiviin, perusopetustakin.
Samaan aikaan kuntaan suunnitellaan kolmea kallispalkkaista aluepäällikön tointa. Aluerehtorilla ei ole omaa koulua johdettavana.

Mihin ihmeeseen tarvitaan aluerehtoreita?

Kolmen aluepäällikön palkalla voitaisiin heidän tilalleen palkata parisenkymmentä koulunkäyntiavustajaa erityisoppilaiden avuksi. Nyt 100 koulunkäyntiavustajaa saa kenkää.

Kun muissa organisaatioissa on kevennetty väliportaan hallintoa, meillä sitä lisätään!

Kaikkein kummallisinta on, että kouluihin palkataan ns. resurssiopettajia. Resurssiopettajat ovat ylimääräisiä opettajia, heillä ei ole omaa luokkaa.

Yhden resurssiopettajan hinnalla saataisiin 1. ja 2. luokkalaisten menetetyt jakotunnit takaisin. Jakotunneilla luokat jaetaan kahtia ja opettajalle jää enemmän aikaa opettaa ja auttaa yksittäistä oppilasta.

Opetin viime lukuvuonna 2. luokkaa. Käytössä oli neljä jakotuntia. Sain jaettua luokan kahtia kahdeksaksi oppitunniksi per viikko. Nyt 1. ja 2. luokilla on käytössä vain yksi jakotunti viikossa.

1. luokalla lukemaan ja kirjoittamaan opettaminen toimi pienissä ryhmissä hienosti. Jo lukemaan oppineet olivat toisessa ryhmässä ja loput toisessa. Kun vielä laaja-alainen erityisopettaja noukki pari vähiten edistynyttä oppilasta huomaansa, tehoja löytyi. Käsityöt tehtiin noin kymmenen oppilaan ryhmissä.

Pienissä, yksisarjaisissa kouluissa, ns. resurssiopettajan palkkaaminen syö resursseja hirmuisesti.

Pienissä kouluissa rehtorit, ennen koulunjohtajat, pitivät omaa luokkaa. Nyt he tulevat toimimaan resurssiopettajina, mikä tarkoittaa, että on jouduttu palkkaamaan yksi ylimääräinen luokanopettaja opettamaan sitä rehtorin entistä luokkaa. Kallista on - koulunjohtajien olisi syytä palata omiin luokkiinsa.

Kun rahaa on vähän, on keskityttävä oleelliseen.

Lapsen kannalta oleellista on oppiminen. Opettajan kannalta oleellista on, että on aikaa opettaa. Nyt meiltä kaikilta viedään työkaluja pois.

Näpit irti koulusta

Näpit irti koulusta Vantaa 2012  -adressi on internetissä valmiina allekirjoitettavaksi. Vantaalaiset vanhemmat ovat aktivoituneet.

Olen kahden vantaalaisen peruskoululaisen isä, joten allekirjoitukseni löytyy listasta.

Adressissa vedotaan koulutukselliseen tasa-arvoon.

Adressissa vaaditaan, että Vantaa kilpailisi koulutuksen laadulla, ei pelkällä kustannustehokkuudella.

Wilma-viesti vantaalaisten peruskoululaisten koteihin

Wilma 21.5.

Vantaan talous- ja velkaohjelman mahdolliset vaikutukset perusopetukseen

Hyvät Vantaan peruskoululaisten huoltajat

Vantaan kaupunki on julkaissut talous- ja velkaohjelmansa. Tavoitteena on saada kaupungin talous kestävälle pohjalle ja keinoina on investointien puolittaminen ja kaupungin kasvuvauhdin rajoittaminen. Talousohjelma koskettaa kaikkia kaupungin toimintoja, myös perusopetusta. Ensisijaisena tavoitteena on perustoimintojen turvaaminen ja säästöt pyritään kohdentamaan siten, että niillä olisi mahdollisimman vähän haittaa laadukkaan opetuksen järjestämiseen.

Säästöpaineet ovat kuitenkin niin suuria, että se ei voi olla näkymättä asukkaiden arjessa. Perusopetus on etsinyt keinoja säästövaihtoehtojen toteuttamiseksi. Vantaalla opetus on jo tähän asti ollut tehokkaasti järjestettyä ja vaihtoehtoja säästötoimenpiteiksi on tarjolla rajallisesti.

Ohessa on keinoja säästöjen aikaansaamiseksi. Päätökset asiasta tehdään myöhemmässä vaiheessa. Kaupunginhallitus käsittelee ohjelmaa 4.6.2012 ja valtuusto luo linjat 18.6.2012. Ensi vuoden taloussuunnitelma hyväksytään valtuustossa marraskuussa ja opetuslautakunta hyväksyy käyttösuunnitelman sen perusteella.

Miten säästöt kohdennettaisiin?

Säästöjen toteuttamiseksi on tarkasteltu kaikkia mahdollisia kulueriä ja pääpaino on lakisääteisen toiminnan turvaamisessa. Myönnetyillä resursseilla tullaan toimimaan niin hyvin kuin mahdollista. Perusopetuksen toimenpideohjelman toteuttamista jatketaan, sillä säästöjen vaikutus aikaisemmassa järjestelmässä toimiessa olisi ollut vähintään yhtä suuri.

Ohessa alustavia suunnitelmia:

- Koulumatkat korvattaisiin vain niille, joiden matka on yli viisi kilometriä (terveydellisen perustein alle 5 km matkalle olisi mahdollista saada koulumatkakorvaus jatkossakin).

- Koulujen johtokuntatoiminta on suunniteltu lakkautettavan, ja oppilaiden huoltajat voisivat halutessaan perustaa vanhempaintoimikuntia (tälläkin hetkellä niitä on useissa kouluissa).

- Luontokouluyhteistyöstä voitaisiin luopua

- 1.- ja 2.-lk:n opetustuntien osalta siirryttäisiin lain mukaiseen minimituntimäärään (20t/vko - 19t/vko).

- Koulukäyntiavustajien määrää vähennettäisiin noin sadalla nykyisestä 320:sta avustajasta.

- Koulunkäyntiavustajien työ painottuisi nykyistä enemmän aisti-, liikunta- ja kehitysvammaisten lasten tukemiseen ja heidän työpanoksensa vähenisi mm. yleisopetuksen luokista.

- Vammaisten lasten päivä- ja lomatoiminnan toiminta-aikoja saatetaan vähentää.

- A2-kielen aloitusryhmäkoko nostettaisiin takaisin 12:sta 18:aan.

Asiasta tiedotetaan tarkemmin viimeistään syksyllä, kun asiat ovat tarkentuneet.

Ilkka Kalo
perusopetuksen johtaja


Tavoitteena on saada Vantaan talous kestävälle pohjalle, mutta on aivan selvää, että ohjelma rapauttaa sekä vantaalaista perus- että erityisopetusta.

Pahalta tuntuu. Olen kahden vantaalaisen peruskoululaisen isä ja vantaalainen peruskoulunopettaja. Muistan hyvin edellisen leikkauskuurin, silloin koulua kävi kolme vanhinta lastani.

Säästöohjelma kurittaa pieniä ja heikkoja kuten aina.

Kun kolmasosa koulunkäyntiavustajista lähtee, kärsijöinä ovat apua tarvitsevat lapset.

1.-2. luokkien oppituntien väheneminen minimiin lisää erityisopetuksen tarvetta entisestään.

Odotettavissa on, että myös tuki- ja kerhotunteja vähennetään. Samoin on vähäisten jakotuntien laita, koska luokkakokoja ei voida suurentaa valtiolta saadun luokkakokorahan takia.

On hämmästyttävää, että kaupunki jatkaa perusopetuksen toimenpideohjelman toteuttamista, vaikka resursseja vähennetään. Inkluusio edellyttäisi pikemminkin resurssien lisäämistä. Kaupungin tulevaisuuden talousnäkymät ovat niin synkät, että voidaan olettaa, että säästökuuri jatkuu pitkään. Niin paljon olemme velkaa.

Köyhän ei kannata leikkiä vähillä rahoillaan.

Nyt ei ole järkevää lopettaa suurinta osaa erityisopetuksen osaamiskeskuksista ja hajauttaa tietoa ja taitoa ympäri vantaalaisia peruskouluja.

Harva on miettinyt, että uudistukset vaativat aina innokkaita toteuttajia. Nyt opettajat lähtevät toteuttamaan perusopetuksen toimenpideohjelmaa pitkin hampain. Into on kaukana. Voi olla, että jotkut erityisopettajat ovat saaneet tarpeekseen ja siirtyvät naapurikuntien palvelukseen.

Uusi perusopetuslaki korostaa koulussa annettavan varhaisen tuen merkitystä. Nyt Vantaalla toimitaan tietoisesti toisin.

Tiedetään hyvin, että rajut peruskoulusäästöt tuovat tulevaisuudessa vieläkin rajumpia menoja.

Kannattaa lukea vantaalaisen peruskoululaisen isän, Vesa Haapalan terävät kirjoitukset säästöohjelmasta.

ks. Vesa Haapalan kommentit blogikirjoituksestani Hei, taas me leikataan!

Leikkuri heiluu Helsingissäkin

Helsingin Sanomien Verkkolehdestä 15.5.

Helsinki karsii opetuksesta: Säästöt merkitsevät suurempia ryhmiä ja avustajien vähenemistä.

Helsinki kaavailee tuntuvia säästöjä juuri koulunkäyntiavustajiin sekä opetukseen. Opetustoimen talousarvio vuodelle 2013 on pahasti miinuksella. Opetuslautakunta käsittelee talousarvioesitystä tänään tiistaina.

Opetustoimen johtajan Rauno Jarnilan mukaan koulut kaipaisivat noin 10,1 miljoonaa euroa lisää, jotta opetukseen ei tarvitsisi kajota.

"Tavoitteena on ollut, että peruskoulun alimmilla luokilla säästöt olisivat pienimmät. Leikkauksia on kuitenkin luvassa kaikilla luokka-asteilla", Jarnila sanoo.

Peruskoulun puolella opetuksesta leikattaisiin ala-asteilla kaksi ja yläasteilla neljä prosenttia. Tämä tarkoittaa, että yhtä opettajaa kohden on enemmän oppilaita. Alppilan yläasteen koulussa opetuksesta vähennettäisiin yhden opettajan työpanoksen verran tunteja.

"Nämä työt jaettaisiin siten muiden opettajien kesken", rehtori Sari Aarniokoski kertoo.


Sama tahti on askelten.

Kyllä on tuttua tekstiä. Näyttää olevan aivan sama, Helsinki tai Vantaa. Kun ei ole enää mitään muuta leikattavaa, suurennetaan opetusryhmiä ja annetaan kenkää.

Viime viikolla teimme oppimateriaalitilauksia. Ensimmäistä kertaa emme voineet tilata oppilaille omia väriliituja, vaan joudumme tyytymään tämän lukuvuoden jämiin.

Koulussamme on tapana tilata yhteistilauksena kuviksen paperit, kartongit ja liimat sekä perusvihot, lyijykynät ja kumit. Lopuilla opettajat ovat saaneet tilata muut oppitarvikkeet.

Yleensä rahaa on varattu sellaiset 20 euroa per oppilas, ensi lukuvuodeksi on rahaa varattu 7 euroa per oppilas. Vahaväriliidut maksavat 6,50 per oppilas.

Tähän ollaan tultu, pohjalle, ei ole enää varaa ostaa oppilaille väriliitujakaan.

Kierrätetään ja säästetään, mutta joskus säästeliäisyydessäkin tulee seinä vastaan. Nyt aletaan tarjota lapsille ei oota.

HS: Oppilaille säästöt tarkoittaisivat isompia ryhmiä ja henkilökohtaisen opetuksen vähenemistä.

Puhutaan yksilöllisestä opetuksesta tai lapsen huomioon ottamisesta, Vantaalla ollaan siirtymässä jopa inkluusioon, lähikouluperiaatteeseen, kun erityisoppilaita aletaan sijoitella myös tavallisiin luokkiin. Samaan aikaan Vantaalla laitetaan 100 koulunkäyntiavustajaa ulos ja Helsingissä suurennellaan opetusryhmiä.

Juhlapuheiden ja käytännön tekojen välinen ristiriita on irvokas.

HS: Nykyisin Alppilan yläasteella annetaan paljon samanaikaista opetusta siten, että luokassa on kaksi opettajaa yhtä aikaa. Rehtori Aarniokosken mukaan säästöt iskisivät ensin juuri näihin tunteihin.

"Ne eivät ole olleet mitään ylimääräistä hyvää, vaan olemme pyrkineet järjestämään näin, jotta jokainen oppilas saisi myös henkilökohtaista opetusta."

Henkilökohtaista opetusta ei voi antaa ilman henkilöitä.

HS: Alppilassa 286 oppilaan koulussa on nykyisin kolme koulunkäyntiavustajaa. Heistä kaksi on kokonaan erityisopetuksessa, josta ei voi tinkiä. Tunteja jouduttaisiin siten karsimaan juuri yleisopetuksesta.

"Se merkitsisi ilman muuta lisää levottomuutta luokkaan, kun yksi ylimääräinen aikuinen on luokasta pois", rehtori Aarniokoski sanoo.

Pelkkä hyvä tahto ei riitä. Peruskoulukin on osin materiaalilaji.

Helsinki ja Vantaa ovat Suomen tiedotusvälineiden keskiössä, on Hesari ja YLE. Mitä kaikkea tapahtuukaan pikkukunnissa, kun kaikki tehdään lähes salassa?

Posiolla oli 60-luvun puolessä välissä 27 koulua. Nyt on yksi iso, oppilaat rahdataan takseilla kunnan keskustaan suurkouluun. Samaan aikaan pääkaupunkiseudulla puhutaan, kuinka tärkeä lähikoulu on lapselle. Posiolla pienen ekaluokkalaisen koulumatka voi olla yli kolmekymmentä kilometriä.

Koillissanomat: Kouluverkko joutuu sopeutumaan

Järjetöntä sopeuttamista.

Tiedotusvälineiden olisi syytä jalkautua maaseudun pikkukuntiinkin.

Peruskoulu kehittyy kyllä, mutta väärään suuntaan, negatiivisesti. Ei ole enää takeita, että muutaman vuoden päästä pärjäämme kansainvälisissä PISA-tasokokeissa.

Peruskoulutuksen rahoitus ei toimi.

Hei, taas me leikataan!

Vantaan kaupungin talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma 10.5.

(laadittu valtuustoseminaaria varten, klikkaa yltä, jos haluat nähdä ohjelman kokonaisuudessaan)

Peruskoulu

Koulukuljetusten tiukentaminen 5 km:iin lain mukaisesti kaikille bussia käyttäville (erityisoppilailla on lausunto). Muutos koskisi 41 oppilasta. (Kustannusvaikutus 30 000€).

Luovutaan perusopetuksen opettajien palkanmaksuperusteiden tarkistuksesta TET-jaksojen ajalta. Lehtoreille maksetaan laskennallisen vuosiviikkotyöajan mukainen palkka. (Kustannusvaikutus 150 000€)
Riskianalyysi: Tukiopetus/pienryhmäopetus/oppituntien sijaistus vähenee.

Nostetaan A2-kielen aloitusryhmäkoko 12:sta 18:aan, jolloin saksan, ranskan ja ruotsin sekä myöhemmin mahdollisesti kiinan kielen opetus vähenee. (Kustannusvaikutus 150 000 €)

Siirrytään 1.- ja 2.-lk:n opetustuntien osalta minimituntimäärään (20t/vko - 19t/vko), (Kustannusvaikutus 300 000€)
Riskianalyysi: erityisen tuen oppilaiden osuus nousee ja lisää erityisopetuksen kustannuksia, imagotappio vanhempien/kuntaan muuttavien veronmaksajien suuntaan.

Koulunkäyntiavustajien määrää vähennetään 100:lla Seuresta tilattavalla henkilöllä 1.1.2013 alkaen. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden avustajapalveluista huolehtii jatkossa noin 220 pääosin kaupungin omaa koulunkäyntiavustajaa ja oppilashoitajaa. Järjestely edellyttää mer- kittäviä koulunkäyntiavustajien ja oppilashoitajien tehtävien ja toimipaikkojen järjestelyjä siten, että uudet tehtävät / toimipaikat tulisivat voimaan 1.1.2013 alkaen YT-prosessin jälkeen. (kustannusvaikutus 2,3 milj. € / vuosi). Järjestely mahdollistaa ryhmäkokojen säilymisen ennallaan ryhmäkokojen pienentämiseen kohdennetun erityisvaltionosuuden kautta.
Riskianalyysi: Palvelutason selkeä lasku lakisääteisten avustajapalvelujen ylittävältä osalta.


Kokonaisuudessaan sivistystoimen toimialalta haetaan esityksessä 9,6 miljoonan euron säästöjä.

Kuten valistuneet lukijani huomaavat kaikki muut vähennykset ovat vaikutukseltaan kosmeettisia paitsi viimeinen. Noin kolmannes Vantaan koulunkäyntiavustajista saa kenkää.

Luokkakokoja ei tällä kertaa suurennella, sillä Vantaa saa valtiolta kolmisen miljoonaa euroa tukea luokkakokojen pienentämisiin. Mikäli luokkakokoja suurenneltaisiin, valtio ottaisi todennäköisesti rahat takaisin, mikä olisi oikein.

En usko opettajien lomautuksiinkaan, sillä on todettu, että lomautuskunnat ovat joutuneet maksamaan opettajien lomautushyötyä paljon suuremman jälkilaskun mm. sosiaalimenojen kasvuina. On huomattu, että opettajien lomautukset eivät tuokaan säästöä kuin hetkeksi.

Vantaa on lähes kriisikunta.

Velkaa on kohta noin miljardi euroa ja valtaisat konsernilainat päälle. Enää ei auta ottaa velkaa velan päälle.

Kunnallisveroprosenttia on paha nostaa poliittisten paineiden takia. Pakko joku yläraja kunnallisveroprosentilla on oltavakin. Kunnallisvero on tasaveroluonteista, jos veron avulla velkaa alettaisiin tosissaan lyhentää, prosentti huitelisi lähes 30 prosentin korvilla.

Vantaalla siirrytään liukuen ensi lukuvuodesta alkaen lähikouluperiaatteeseen, inkluusioon.

Vanhemmat raivoissaan Vantaalla
Infotilaisuus vanhemmille - lähikouluperiaate rules!

Lähikouluperiaatteen luvattiin olevan kustannusneutraali seuraavan kolmen vuoden ajan. Lupaus ei pitänyt alkuunkaan paikkaansa, mikä oli ennakoitavissa, kun tiedettiin Vantaan kaupungin hirmuinen velkataakka.

Kun erityiskouluja aletaan lakkautella, erityisoppilaita ja -opettajia jalkautetaan tavallisiin lähikouluihin. Niin oli tarkoitus tehdä erityiskoulujen koulunkäyntiavustajillekin, joiden pääasiallinen tehtävä on ollut erityisoppilaiden auttaminen. Nyt kolmannes koulunkäyntiavustajista lähtee.

Hyvin ilkeältä tuntuu myös pienten oppilaiden viikkotuntimäärän vähentäminen minimituntimäärään. Omassa koulussani jouduttiin täksi lukuvuodeksi vähentämään ykkös- ja kakkosluokkien jakotunnit neljästä yhteen. Peruskoulun kolme ensimmäistä luokkaa ovat pienelle oppilaalle elintärkeitä tulevan kehityksen kannalta. Riskianalyysissä todetaan, että erityisen tuen oppilaiden määrä nousee ja erityisen tuen kustanukset nousevat, kun oppitunteja pieniltä viedään pois.

Ykkös- ja kakkosluokkien opetustuntien vähentäminen minimiin on kustannusvaikutukseltaan vähäinen, vain 300 000 euroa. Tuntivähennystä ei kannata tehdä, sillä vähennyksen vaikutukset myöhemmin voivat kustannuksiltaan olla moninkertaiset. Jos yksikin pieni lapsi joutuu laitoskierteeseen, kustannukset ennen lapsen 18. vuotta voivat olla jopa 1,7 miljoonan euron luokkaa.

Varhainen puuttuminen tuo säästöä

Nyt on otettava järki käteen - on myöhennettävä inkluusiota kunnes kaupungin varat oikeasti kestävät lähikouluperiaatteeseen siirtymisen.

Päätökset on tehtävä nopeasti, muuten suuri osa erityiskouluista tavallisiin kouluihin siirtyvistä oppilaista jää ilman koulunkäyntiavustajien palveluja. Varmaa on, että myös erityisen tuen määrä ei nouse tästä yhtään mihinkään, voi olla, että tuen määrä laskee entisestään.

Kun rahaa on vähän, täytyy keskittyä tehokkaasti oleelliseen.

Erityislapsia ei saa jättää heitteille. Kun luokan- tai aineenopettaja keskittyy ja ponnistelee kovasti apua tarvitsevan erityisoppilaan parissa, osa ns. tavallisista lapsista alkaa oirehtia.

Epätietoisuus kalvaa sekä vantaalaisia opettajia että erityisoppilaiden vanhempia. Muutama huolestunut vantaalainen erityisoppilaan huoltaja on jo ottanut minuun yhteyttä.

Köyhän kaupungin ei kannata ottaa riskejä.

Huomenna A-studion Streamissä

A-studio Stream

Otin viime kirjoituksessani voimakkaasti kantaa Anna Kontulan blogikirjoitukseen Lapset eivät ole säilytysongelma. 

Eilen Yleisradion toimittaja Hinni Aarninsalo otti minuun yhteyttä ja pyysi minut mukaan huomiseen A-studion Stream-ohjelmaan. Stream lähetetään suorana puoli yhdeksän uutisten jälkeen. Ohjelman nimi on Onko peruskoulu syvältä? 

Paikalla ovat lisäkseni kansanedustaja Anna Kontula ja dosentti Jari Salminen Helsingin yliopistosta. Lisäksi ohjelmasta on Skype-yhteys New Yorkiin, tutkija Pasi Sahlberg.

Mielenkiintoiseksi keskustelun tekee, että keskustelijoina on kolme tutkijaa ja yksi jätkä. Olen ainoa, joka tällä hetkellä toimii opetustyössä.

Toimittaja Aarninsalo kertoi, kuinka ohjelma tulee pääpiirteittäin etenemään. Ohjelman alkupuolikkaalla kansanedustaja Kontula perustelee blogissaan esittämänsä väitteet tai mielipiteet, ilmeisesti minä vastaan niihin yhdessä dosentti Salmisen kanssa. Toisen puoliskon alussa otetaan yhteys tutkija Sahlbergiin, joka liittää suomalaisen peruskoulun laajempaan kansainväliseen kontekstiin. Varmaan PISA-tutkimukset mainitaan.

Ongelma on, että ohjelma-aikaa on puoli tuntia ja ohjelmassa on neljä keskustelijaa. Neljässä on yksi liikaa. Toinen ongelma on, että samaan aikaan melkein kaikki suomalaiset katsovat Suomi-Kanada lätkämatsia. Onneksi Stream on myöhemmin katsottavissa YLE:n hienossa Areenassa.

Toivottavasti pysytään asiassa eli puhutaan peruskoulusta. Toivottavasti en ole ainoa peruskoulun puolustaja, jotta en joudu altavastaajaksi. Odotan taustatukea Pasi Sahlbergilta.

Minun tehtäväni on tuoda vahva käytännön näkökulma peruskoulusta. Minusta peruskoulu ei ole syvältä.

Katsoin eilen yhden Streamin ohjelman Areenasta, studion penkit ovat epämukavat ja muovisen liukkaat. Toivottavasti pysyn tuolilla.

Pikalisäys:

Kävin Stremin sivuilla. Sivu on päivitetty, nyt ohjelman nimi on: Mättääkö jokin peruskoulussa? Ihmettelinkin hiukan ohjelman nimen ensimmäistä versiota.

Onko Anna Kontula pudonnut kelkasta?

Sosiologi ja Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula kirjoittaa kummia blogissaan, Lapset eivät ole säilytysongelma. Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 29.4.

Kontulan kirjoitus oli näyttävästi esillä eilisessä Iltalehdessä, Putosiko peruskoulu kelkasta? "Valtava kuilu".

Kontula: Peruskoulu oli 1970-luvun politikoilta suurtyö, jonka päälle onkin sitten huilattu 40 vuotta. Kunhan PISA-tutkimuksissa pärjätään ja lapset lusivat oppivelvollisuutensa, mitään ei tarvitse muuttaa.

Enkeliporsas: Olen ollut opettajana vuodesta 1980 alkaen. Koko tämän ajan peruskoulua on kehitetty. Aluksi kehitettiin erilaisia tuntikehysmalleja. Nyt ollaan siirtymässä inklusiiviseen lähikoulumalliin, joka on suurin muutos koko opettajaurani aikana. Jos inkluusio kiinnostaa, napsauta blogini tunnisteista sanaa inkluusio. Tuntikehysmallien ja inklusiivisen lähikoulumallin välissä tehtiin mittavat opetussuunnitelmien päivitykset.

Kontulan lause Kunhan PISA-tutkimuksissa pärjätään ja lapset lusivat oppivelvollisuutensa, mitään ei tarvitse muuttaa on järjetön. On parempi, että olemme pärjänneet PISA-tutkimuksissa kuin emme olisi. Minkälaista peruskoulua Kontula on oikein käynyt, kun hän kirjoittaa oppivelvollisuuden lusimisesta? Vankiloissa lusitaan.

Kontula: Jos tehtaista on pillit viety pois jo aikoja sitten, miksi kouluissa lapsia opetetaan edelleen marssimaan tauolle ja töihin äänimerkin tahtiin? Jos joku osoittaa merkkejä yksilöllisestä ajattelusta tai tarpeista, syntyy tähän koneeseen häiriötila. Teollisesta maailmankuvasta periytyvä selkeä ainejako toimii sekin huonosti - tenaville opetetaan kyllä englannin perusteet, mutta ei esimerkiksi englanninkielistä tiedonhakua.

Enkeliporsas: Äänimerkit ovat tarpeellisia, jotta oppilaat ymmärtävät tulla sisään välitunneilta. Sopii mennä välituntipihoille huhuilemaan neljää sataa oppilasta sisään.

Peruskoulu ei ole koskaan ollut kone. Opettaminen ja kasvattaminen ovat inhimillistä toimintaa. Yksilöllinen ajattelu on mitä suotavinta. Nykyopetus on hyvin oppilaslähtöistä. Koulun tukimuotoja kehitetään koko ajan.

Selkeä ainejako on parempi kuin epäselvä. Peruskoulun ainejako ei ole periytynyt teollisesta maailmankuvasta, vaan ainejaon perusta on yleissivistys. Kontula kansanedustajana tietää varmasti, kuinka vaikeaa on sorkkia peruskoulun ainevalikoimaa.

Englanninkielisestä tiedonhausta, koulua on peruskoulun jälkeenkin. Suomalaiset nuoret osaavat englantia kansainvälisten vertailujen mukaan erittäin hyvin.

Kontula: Nuorten kokemusmaailman ja koulun keinotodellisuuden välille on revennyt valtava kuilu. Peruskoulu ei valmista selviytymään elämässä tai työmarkkinoilla, lapset vaistoavat sen. Koulu ei kerro, miten kokata hindulaiselle vieraalle. 

Enkeliporsas: Missä todellisuudessa Kontula itse elää? Koulun keinotodellisuus? Peruskoulu on oikeata todellisuutta ja lasten ja nuorten elämää.

Mistä Kontula on saanut päähänsä, etteikö peruskoulu valmistaisi selviytymään elämässä? Peruskoulu on yleissivistävä koulu, joka valmistaa oppilaita lukioon, ammattikouluun tai ammattikorkeakouluun. Peruskoulu ei ole työelämän tykinruokaa.

Hindureseptien opettaminen lapsille on lähinnä ajanhukkaa. Kotitaloustunneilla opetetaan, kuinka valmistetaan terveellistä suomalaista lähiruokaa. Tunneilla opetetaan monia arkielämän taitoja.

Kontula: Mitä kauemmas koulu vieraantuu muusta yhteiskunnasta, sitä enemmän esiintyy tervettä sopeutumattomuutta. Ei siis ihme, että "erityistä tukea tarvitsevien diagnoosien" määrä kasvaa koko ajan. Yksittäiset opettajat ja koulut yrittävät päivittää käytäntöjä, mutta rakenteiden muuttaminen vaatisi järeämpää päätöksentekoa.

Enkeliporsas: Koulu on osa yhteiskuntaa. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrän kasvu kertoo lähinnä oppimisvaikeuksista kärsivien oppilaiden määristä kuin terveestä sopeutumattomuudesta. Oppimisvaikeuksien määrittely on tehokkaampaa kuin ennen.

Järeä päätöksenteko tehdään eduskunnassa. Rakenteiden muuttaminen vaatii laajaa yhteisymmärrystä.

Kontulan tiedot nykyperuskoulun todellisuudesta ovat hatarat. Tervetuloa peruskouluvierailulle.

Peruskoulun ylivoimaisesti suurin ongelma on rahoitus.