Vantaan talous- ja velkaohjelman mahdolliset vaikutukset perusopetukseen
Hyvät Vantaan peruskoululaisten huoltajat
Vantaan kaupunki on julkaissut talous- ja velkaohjelmansa. Tavoitteena on saada kaupungin talous kestävälle pohjalle ja keinoina on investointien puolittaminen ja kaupungin kasvuvauhdin rajoittaminen. Talousohjelma koskettaa kaikkia kaupungin toimintoja, myös perusopetusta. Ensisijaisena tavoitteena on perustoimintojen turvaaminen ja säästöt pyritään kohdentamaan siten, että niillä olisi mahdollisimman vähän haittaa laadukkaan opetuksen järjestämiseen.
Säästöpaineet ovat kuitenkin niin suuria, että se ei voi olla näkymättä asukkaiden arjessa. Perusopetus on etsinyt keinoja säästövaihtoehtojen toteuttamiseksi. Vantaalla opetus on jo tähän asti ollut tehokkaasti järjestettyä ja vaihtoehtoja säästötoimenpiteiksi on tarjolla rajallisesti.
Ohessa on keinoja säästöjen aikaansaamiseksi. Päätökset asiasta tehdään myöhemmässä vaiheessa. Kaupunginhallitus käsittelee ohjelmaa 4.6.2012 ja valtuusto luo linjat 18.6.2012. Ensi vuoden taloussuunnitelma hyväksytään valtuustossa marraskuussa ja opetuslautakunta hyväksyy käyttösuunnitelman sen perusteella.
Miten säästöt kohdennettaisiin?
Säästöjen toteuttamiseksi on tarkasteltu kaikkia mahdollisia kulueriä ja pääpaino on lakisääteisen toiminnan turvaamisessa. Myönnetyillä resursseilla tullaan toimimaan niin hyvin kuin mahdollista. Perusopetuksen toimenpideohjelman toteuttamista jatketaan, sillä säästöjen vaikutus aikaisemmassa järjestelmässä toimiessa olisi ollut vähintään yhtä suuri.
Ohessa alustavia suunnitelmia:
- Koulumatkat korvattaisiin vain niille, joiden matka on yli viisi kilometriä (terveydellisen perustein alle 5 km matkalle olisi mahdollista saada koulumatkakorvaus jatkossakin).
- Koulujen johtokuntatoiminta on suunniteltu lakkautettavan, ja oppilaiden huoltajat voisivat halutessaan perustaa vanhempaintoimikuntia (tälläkin hetkellä niitä on useissa kouluissa).
- Luontokouluyhteistyöstä voitaisiin luopua
- 1.- ja 2.-lk:n opetustuntien osalta siirryttäisiin lain mukaiseen minimituntimäärään (20t/vko - 19t/vko).
- Koulukäyntiavustajien määrää vähennettäisiin noin sadalla nykyisestä 320:sta avustajasta.
- Koulunkäyntiavustajien työ painottuisi nykyistä enemmän aisti-, liikunta- ja kehitysvammaisten lasten tukemiseen ja heidän työpanoksensa vähenisi mm. yleisopetuksen luokista.
- Vammaisten lasten päivä- ja lomatoiminnan toiminta-aikoja saatetaan vähentää.
- A2-kielen aloitusryhmäkoko nostettaisiin takaisin 12:sta 18:aan.
Asiasta tiedotetaan tarkemmin viimeistään syksyllä, kun asiat ovat tarkentuneet.
Ilkka Kalo
perusopetuksen johtaja
Tavoitteena on saada Vantaan talous kestävälle pohjalle, mutta on aivan selvää, että ohjelma rapauttaa sekä vantaalaista perus- että erityisopetusta.
Pahalta tuntuu. Olen kahden vantaalaisen peruskoululaisen isä ja vantaalainen peruskoulunopettaja. Muistan hyvin edellisen leikkauskuurin, silloin koulua kävi kolme vanhinta lastani.
Säästöohjelma kurittaa pieniä ja heikkoja kuten aina.
Kun kolmasosa koulunkäyntiavustajista lähtee, kärsijöinä ovat apua tarvitsevat lapset.
1.-2. luokkien oppituntien väheneminen minimiin lisää erityisopetuksen tarvetta entisestään.
Odotettavissa on, että myös tuki- ja kerhotunteja vähennetään. Samoin on vähäisten jakotuntien laita, koska luokkakokoja ei voida suurentaa valtiolta saadun luokkakokorahan takia.
On hämmästyttävää, että kaupunki jatkaa perusopetuksen toimenpideohjelman toteuttamista, vaikka resursseja vähennetään. Inkluusio edellyttäisi pikemminkin resurssien lisäämistä. Kaupungin tulevaisuuden talousnäkymät ovat niin synkät, että voidaan olettaa, että säästökuuri jatkuu pitkään. Niin paljon olemme velkaa.
Köyhän ei kannata leikkiä vähillä rahoillaan.
Nyt ei ole järkevää lopettaa suurinta osaa erityisopetuksen osaamiskeskuksista ja hajauttaa tietoa ja taitoa ympäri vantaalaisia peruskouluja.
Harva on miettinyt, että uudistukset vaativat aina innokkaita toteuttajia. Nyt opettajat lähtevät toteuttamaan perusopetuksen toimenpideohjelmaa pitkin hampain. Into on kaukana. Voi olla, että jotkut erityisopettajat ovat saaneet tarpeekseen ja siirtyvät naapurikuntien palvelukseen.
Uusi perusopetuslaki korostaa koulussa annettavan varhaisen tuen merkitystä. Nyt Vantaalla toimitaan tietoisesti toisin.
Tiedetään hyvin, että rajut peruskoulusäästöt tuovat tulevaisuudessa vieläkin rajumpia menoja.
Kannattaa lukea vantaalaisen peruskoululaisen isän, Vesa Haapalan terävät kirjoitukset säästöohjelmasta.
ks. Vesa Haapalan kommentit blogikirjoituksestani Hei, taas me leikataan!
Tekstit
Ei minulle ainakaan ole mitään tällaista wilma-viestiä tullut!
VastaaPoistaLapsesi koulun rehtori ei ole kerinnyt vielä jakaa sitä.
VastaaPoistaOnko tämä siis lähetetty kaikkiin vantaalaiskoteihin?
VastaaPoistaMitä vanhemmat voivat tehdä?
VastaaPoistaVanhemmat voisivat järjestää vaikka luvallisen mielenosoituksen, kun asiaa viedään Vantaalla kaupunginhallituksessa / valtuustossa eteenpäin.
VastaaPoistaEri koulujen vanhempainyhdistykset voivat aktivoitua ja laatia yhdessä tästä vastalauseen Vantaan päättäjille. Nyt vain pitäisi saada joukkovoimaa taakse, että sillä olisi tehoa. Minuun voi olla asiasta yhteydessä osoitteeseen vesa.haapala@helsinki.fi.
Asia etenee myös oikeusteitse paraikaa, sillä prosessissa on tehty niin monta virhettä, ettei niitä viitsi katsella läpi sormien.
Korostan, että en itse ole asiassa liikkeellä ollakseni ketään vastaan. Päinvastoin haluan tehdä kaikkeni Vantaan lasten puolesta, ja toivon, että ihmiset aktivoituisivat tässä isommaksi liikkeeksi. Mitään mahdottomia tässä ei olla vaatimassa. Vain se, että jokainen koululainen Vantaalla saisi lähtökohtaisesti sen tuen, jonka tarvitsee. Perusopetuksen toimenpideohjelma ei sitä takaa eikä sitä ole laadittu hyvän tahdon ja ymmärryksen mukaisesti siten, että Perusopetuslain henki toteutuisi.
Keskustelimme parin vanhemman voimin tästä asiasta viimeksi lauantaina Korsossa Kokoomuksen vaalitilaisuudessa eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalon kanssa, ja hän totesi yksikantaan samassa tilanteessa Vantaan kokoomuksen keulamiehelle, että vanhemmat ovat tässä asiassa aivan oikealla asialla: Perusopetuslain henki ei valitettavasti toteudu Vantaan sivistystoimen laatimassa toimenpideohjelmassa erityistä ja jatkuvaa tukea tarvitsevien oppilaiden kohdalla, jos ohjelma realialisoidaan lähikouluperiaatteen mukaisesti ja näillä resursseilla.
Kalon tiedotteesta tahtoisin vielä erikseen poimia seuraavan "säästökohteen", joka herättelee kelloja!
VastaaPoista"Koulujen johtokuntatoiminta on suunniteltu lakkautettavan, ja oppilaiden huoltajat voisivat halutessaan perustaa vanhempaintoimikuntia (tälläkin hetkellä niitä on useissa kouluissa)."
Kuinka paljon tässä on kyse säästämisestä ja kuinka paljon siitä, että sivistystoimi saa kriittisessä tilanteessa koulut juuri siten otteeseensa kuin haluaa? Esitän tämän kysymyksenä, johon olisi hienoa saada vastaus sieltä sivistystoimesta. Myös asian laillista puolta olisi mukava hiukan makustella. Kuulostaako asianmukaiselta toiminnalta vai tulevatko kaiut itärajan takaa vain omaan päähäni? Kuinkahan suuri taloudellinen rasite koulujen johtokuntatoiminta on Vantaan kaupungille ja mihin katosi se hyvä koulun ja kotien välinen yhteistyöhenki, jota virallisesti on hehkutettu.
Luulenpa, että vanhempainyhdistysten kannanotot on juridisesti helpompi lakaista maton alle kuin koulujen johtokuntien kannanotot.
Kalon esityksestä tulee mieleen vitsi vanhasta japsiautosta, jossa autopelti maalataan molemmilta puolilta ja lopuksi vedetään pelti välistä. Ajatelmat eivät oikein rimmaa erityisopeusta koskevien lakiuudistusten kanssa.
VastaaPoistaJos kouluavustajien käyttöä rajoitetaan Ilkka Kalon kaavailujen mukaan aisti-, liikunta- ja kehitysvammaisten lasten tukemiseen, alkaa monessa luokassa kuumat paikat. Käytännössä opettaminen rakentuu luokan oireilevien oppilaiden tilanteen mukaan ja projektitöistä ja muusta oppimista rikastuttavasta toiminnasta taatusti joudutaan tinkimään. Avustavalla silmä-ja käsiparilla on monessa luokassa korvaamaton hyöty ja oppimisen vakavia ongelmia ennaltaehkäisevä vaikutus. Lisäksi säästötavoitteet liukenevat opettajien sairaspoissaolojen myötä.
Jollakin tavalla säästölista henkii epätoivoa. Yhtä kohdetta lukuunottamatta kaikki muut kohteet ovat "pikkupennosia" vain.
VastaaPoistaVantaan opetustoimi on vedetty kuiviin jo aikaisemmin. Ei ole enää mitään säästettävää. Lakirajojen alle ei voi vetää.
Johtokuntien lopettamisista ei paljoa säästöä tule.
Poliittiset paineet ovat kovat veroäyrin korottamista vastaan. Jossain vaiheessa on pakko nostaa kunnallisveroprosenttia puolella tai yhdellä prosenttiyksiköllä. En näe mitään muuta tietä.
Hei Vesa ja muut vanhemmat!
VastaaPoistaOlemme Mikkolan koulun johtokunnassa käynnistäneet vaatimuksen Vantaan päättäjille. Keräämme nimiä sekä netissä - adressit.com/napit_irti_koulusta_vantaa - että paperille ja meileinä.
Viemme vaatimuksemme kaupungin päättäjille ja koetamme järjestää mielenosoituksen kaupunginvaltuuston kokouspaikalla Leijan edessä, Elannontie 3, Vantaa, 18.6. klo 17-20 - lähdettekö mukaan, levitättekö viestiä, pyydättekö kavereitakin?
t. Vaula Norrena, Mikkolan koulun johtokunta pj
Vaatiumusteksti ei mahdu tähän, mutta tällaisia pointteja mm.:
- Vantaalainen koululainen käy jo nyt vuoden vähemmän koulua peruskouluaikanaan verrattuna helsinkiläiseen tai espoolaiseen. Vantaalla annetaan minimimäärä opetustunteja, kun naapurikunnissa annetaan enemmän opetustunteja per vuosiluokka. Vantaalla ei siis tälläkään hetkellä toteudu perusopetuslain 2. pykälän edellyttämä valtakunnallinen yhdenvertaisuus koulutuksessa.
- Vantaalainen kouluopetus tuotetaan jo nyt minimikustannuksilla: se maksaa sekä peruskoulussa että lukiossa 1000 e/ oppilas vähemmän kuin esim. Helsingissä. Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen budjetista 98% koostuu lakisääteisistä palkka- yms. menoista. 3 % säästöt ovat mahdottomia vähentämättä oppitunteja/ suurentamatta ryhmäkokoja.
- Vantaan opetuspuolen säästöksi suunnitellaan 2-3 miljoonaa per vuosi, kun samaan aikaan lapsimäärä lisääntyy, ja uusia kouluja ja päiväkoteja on perustettava uusille asuinalueille.
Muutaman miljoonan säästö käy kaupungille hirveän kalliiksi, kun lisää lapsia ja nuoria putoaa kelkasta. Yksikin syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa (1.000.000 e) - heitä on joka ikäluokasta jo n. 8 %. (Kun 1990-luvulla koko Suomessa säästettiin vastaavalla tavalla, niin esim. 1987 syntyneestä ikäluokasta 20% tuli mielenterveysongelmaisia ja 17% jätti opiskelun pelkkään peruskouluun - valtakunnallinen THL:n ’Köyhyys periytyy’ -tutkimus 2011)
=> Esitämme, että lyhytnäköisten eurosäästöjen sijaan Vantaa asettaa tavoitteeksi lasten ja nuorten syrjäytymisasteen puolittamisen v. 2013- 2021, ja investoi siihen.
=> Syrjäytyneiden määrän pieneneminen 8 %:sta 4 %:iin joka ikäluokassa tuo n. 1.000 vantaalaista nuorta lisää pärjääjien joukkoon.
... jne
Hei Vaula,
VastaaPoistalähetähän mulle sähköpostia tuossa yllä antamaani sp-osoitteeseen, niin kerron Veromäen vanhempainyhdistyksen aktiivien suunnitelmista hieman tarkemmin. Niistäkin on varmasti apua!
Siihen adressiin pitää saada sitten reilusti - jotain 10 000 nimeä - muu ei tunnu missään. Me keräsimme opetuslautakunnalle jättämäämme adressiin pikku porukalla yli 2300 nimeä. Nämä ovat Vantaan kaupungin kannalta "symbolisia eleitä". Mutta jos kasaan saadaan vantaalaisten äänestäjien nimiä tuo nelinumeroinen tai edes lähelle sitä tuleva luku, niin eiköhän se jotakin vaalien alla tunnu. Vähintään yhtä tehokas keino on se, että asia saa julkisuutta ja että päättäjät ja poliitikot ostavat tämän jutun tärkeyden - eivätköhän tässäkin tulevat kunnallisvaalit auta.