Hyvää Joulua!

Enkeliporsas toivottaa Hyvää Joulua valistuneille lukijoilleen! Kohta porsas liihottaa!

Julkista heitteillejättöä kunnissa

MTV 19.12.

Sadat koulut ilman lakisääteisiä psykologipalveluja - kukaan ei valvo

Yli 300 peruskoululla ei ole saatavilla psykologipalveluita lainkaan – ei koulurakennuksessa eikä sen ulkopuolella.

Todellinen luku lienee paljon suurempi, sillä THL:n selvityksessä 100 koulun osalta edes rehtori ei tiennyt onko palveluja saatavilla ja 28 prosenttia kouluista ei vastannut tutkimukseen. Tulokset hätkähdyttävät, sillä kyseessä on lailla määritelty subjektiivinen oikeus.

Miten voi olla mahdollista, että rehtori ei tiedä, onko koulussa psykologipalveluita?

– Näin se vain valitettavasti on. Lastensuojelulain mukaan kunnan tulee järjestää psykologi- ja kuraattoripalvelut esi- ja peruskoulujen oppilaille, toteaa tutkija Kirsi Wiss Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

– Yksittäisten oppilaiden asioiden hoitamisen lisäksi koulupsykologien keskeisenä tehtävänä on koko kouluyhteisön hyvinvointiin ja oppimisen tukeen liittyvät kysymykset, Wiss muistuttaa.

Valviran mukaan ongelma on valvonnan puute.

Hyvä, että asia otetaan esille, vaikka kyseessä ei ole mikään uutinen. On ollut pitkään tiedossa, että osa kunnista laiminlyö härskisti tehtäviään lasten ja nuorten kustannuksella. Selittelyn varaa ei ole.

Osa Suomen lapsista on tylysti jätetty heitteille, apua ei tarjota.

Yksittäiset opettajat ja koulut tekevät härskeissäkin kunnissa mitä voivat. Yritetään auttaa omin avuin. 

Psykologi- ja kuraattoripalvelut eivät ole ainoita palveluja, joita ei tarjota kaikkialla. Kaikki lapset eivät käy säännöllisesti edes koululääkäritarkastuksissa.

Puute kuormittaa kouluterveydenhoitajia ja erikoissairaanhoitoa. (MTV)

Kouluterveydenhoitajien ammatinkuva on aivan toisenlainen kuin koulupsykologien tai -kuraattorien. Kun koulun tukipalvelujen perusasioissa säästetään, maksu lankeaa myöhemmin moninkertaisena. Erikoissairaanhoito on erittäin kallista.

- Kun sitä oppilashuollon valvontaa ei ole määrätty kenellekään, niin oppilashuolto toteutuu hyvin epätasaisesti, toteaa Valviran ylilääkäri Marjut Frantsi-Lankia. (MTV)

Kunnille on määrätty tiettyjä tehtäviä, joita härskeissä kunnissa ei tehdä. Samaan aikaan härskitkin kunnat saavat valtiolta rahaa. 

Otsikoita Minedun sivuilta:

1. Perusopetuksella rakennetaan koulutuksellista tasa-arvoa ja perusturvaa

2. Perusopetuksesta vastaavat kunnat ja valtio

3. Tarvittaessa on oikeus saada erityistä tukea

Oppilaalla on oikeus saada opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetuspalvelut, oppilashuoltopalvelut ja erityiset apuvälineet. (Minedu)

On aivan käsittämätöntä, että julkinen heitteillejättö sallitaan.

Hallitus antanee alkuvuodesta lakiesityksen, jonka mukaan koulupsykologille pitää päästä jatkossa viikon sisällä. (MTV)

Aina ei edes viikko riitä. Akuutissa tilanteessa oppilas tarvitsee apua heti.

Laeilla ei ole juuri merkitystä, jos niitä ei valvota.

Olen jo aikaisemmin esittänyt, että härskeiltä, lakeja rikkovilta kunnilta on otettava valtionavut pois. On täysin käsittämätöntä, että on kouluja, joiden rehtorit eivät tiedä, onko kunnassa koulupsykologipalveluja saatavilla. Minulla on sellainen kuva, että härskit kunnat ovat pääosin maaseutukuntia. Metsään eksyy.

Kaikilla lapsilla ei ole ainainen joulu

Iltalehti 17.12.

Suomalaistutkimus karua luettevaa - köyhimpiä lapsia kiusataan

Lapsiperheiden väliset taloudelliset erot välittyvät suoraan lasten arkeen ja osaksi nykylapsuutta, paljastaa Kansaneläkelaitoksen tutkimusosaston tuore turkimus. Mm. viides- ja kahdeksasluokkalaisten haastatteluihin perustuvassa turkimuksessa tarkasteltiin taloudellista eriarvoisuutta lasten näkökulmasta.

Tutkimuksen tulokset ovat Kelan maanantaina lähettämän tiedotteen perusteella karua luettavaa.
- Taloudellinen samanarvoisuus voi olla ystävyyden mahdollistava tekijä, kun taas taloudellinen eriarvoisuus voi pahimmillaan johtaa syrjimiseen, ryhmästä ulos sulkemiseen ja kiusaamiseen, tiedotteessa kerrotaan.

Kiusaamisen kohteeksi voi lasten kuvausten perusteella joutua niin "rikas" kuin "köyhäkin" lapsi, mutta yleisesti ottaen lasten kokemusmaailmassa kiusatuksi joutuminen koskee nimenomaan niitä lapsia, joiden taloudelliset resurssit ovat selvästi muita heikommat.


Vaikka yllä oleva uutinen on karua luettavaa, uutisessa ei ole mitään uutta. Köyhiä lapsia on syrjitty aina.

Oli aika, jolloin Suomessa köyhiä lapsia syrjivät jopa opettajat.

Muistan hyvin omat kouluaikani. Elin 70-luvulla ns. leveälahkeisten farkkujen aikaa. Silloin ensimmäisen kerran huomasin pukeutumisen merkityksen suosion kannalta. Vanhamallisilla, sinänsä erinomaisilla pilli-Jameksilla ei ollut kouluun asiaa ilman, että halveksuttiin. Mini vogue -kampauksesta sai plussaa.

Markkinamiehet olivat ovelia jo silloin. Ensin suunniteltiin leveälahkeiset farkut v-leikkauksella, sitten u-leikkauksella, lopulta markkinoille tuli purjemallit. Auta armias, jos oppilaalla oli v-malli, kun kaikilla muilla oli jo u-mallin farkut. Piti olla muotietoinen vaikka väkisin.

70-luku oli ahdistavan yhdenmukaisuuden aikaa joka tasolla. Erilailla pukeutuvia tai ajattelevia nuoria katsottiin karsaasti. Piti olla tiedostava teiniliittonuori. Minä en ollut. Olen aina ollut jossain määrin konservatiivinen ihminen. Olin jo silloin ns. pohjoismainen demokraatti kuten nytkin. Silloin minua haukuttiin äärioikeistolaiseksi, nyt jotkut pitävät minua vasemmistolaisena. Maailma on muuttunut ympärilläni, liukunut oikealle puhurin lailla.

Opettajan on hyvin vaikea puuttua syrjivään kiusaamiseen.

Räikeät kiusaamiset näkyy, hiljaista syrjintää, dissaamista, ei aina edes havaita. Opettaja voi luulla, että oppilas on luontaisesti hiljainen ja syrjäänvetäytyvä. Luulen, että pukeutumisella on aina ollut tytöillä suurempi merkitys kuin pojilla. Jossain vaiheessa merkkivaatteet olivat pojilla ylettömän tärkeitä.

Nyt tavarat ovat tärkeitä.

Lapset vertailevat puhelimiaan tai muita vempaimiaan. Köyhä lapsi ei juuri pullistele. Koulun jälkeen mennään leikkimään mieluummin sellaisen lapsen kotiin, jossa on pelit ja vehkeet. Tavallisella puulätkämailalla ei enää kehtaa mennä jäälle pelailemaan, pitää olla kallis komposiittimaila.

Kouluruokailu 15. - jouluruokailu ja koulun traditio

Tradition merkityksestä

Yllä on pari kuvaa Pähkinärinteen koulun joululounaasta, joka oli runsas ja erittäin maittava. Eilinen lounas oli hyvin perinteinen kuten pitää ollakin, sillit ja savulohet, kinkut ja kalkkunat, rosollit ja salaatit, laatikot ja keitetyt perunat. Jälkiruuaksi oppilaat saivat mehua ja pullaa. Ruokala oli koristettu jouluisesti, taustalla soi joulumusiikkia. Uusi hieno tarjoiluvaunu oli käytössä ensimmäistä joulua.

Kouluruokailu on myös hengenravintoa.

On välirauhan aika. Aika ajoin on käyty kiivasta keskustelua suomalaisen perinteen vaalimisesta peruskouluissa. Parisen vuotta sitten Opetushallitus rauhoitti tilanteen antamalla selkeät ohjeet. Todettiin ykskantaan, että perinteinen koulun kuusijuhla on suomalaista kulttuuriperintöä, ei uskonnonharjoittamista.

Joulu juhlista jaloin

Yksi hienoimpia koulujen traditioita on joululounas. Viime lukuvuonna suomalaisen koulun joululounas sai huomiota myös Yhdysvalloissa, suomalaisen koulun lounaat ylipäätään. Kouluruokatietopankkia ylläpitävä Maarit julkaisi oman kouluni joululounaasta ottamani kuvat, jotka julkaistiin myös suositussa yhdysvaltalaisessa Fed Up With Lunch -blogissa.

Kannattaa lukea molempia blogeja. Emme aina arvosta suomalaista koululounasta, vaikka meillä tarjottavat koululounaat ovat poikkeus, harvassa maassa niitä tarjotaan. Kaikille lapsille tarjottava koululounas on yksi suomalaisen koulujärjestelmän kivijaloista, mikä on hyvä näin joulun alla muistaa. Tyhjällä vatsalla lapsi ei jaksa opiskella.

Koulu-Joulu-lounas valokuvina / Finnish Holiday School Lunch

Jokaiselle koululle muodostuu oma vuotuinen traditio, joka toimii kellonomaisesti. Mikäli vähän yli 30-vuotiaan lähiökoulun traditio kiinnostaa, kannattaa mennä vaikka oman kouluni kotisivuille ja painaa vasemmalta linkkiä "Tapahtumia", niin ymmärtää, mistä on kyse.

http://www.edu.vantaa.fi/pahkis/

Kouluni traditioon kuuluu vaikkapa tunnin päästä pidettävä Lucia-juhla, juhlasta löytyy kuvia edellisvuosien tapahtumista. Kuka onkaan tämän vuoden Lucia-neito, joka on valittu kuudesluokkalaisten tyttöjen keskuudesta? Kaikki kuudesluokkalaiset tytöt osallistuvat Lucia-kulkueeseen.

Juhlan jälkeen tytöt menevät aina ilahduttamaan koulun naapurissa asuvia dementiakodin vanhuksia. Olen kerran ollut tyttöjen mukana, kyynel vierähti karun opettajankin poskelle, niin liikuttava oli tilaisuus. Vanhukset eläytyivät vahvasti esitykseen oman menneisyytensä kautta.

Luokassani on nyt ns. luokan oma pikkujoulu. Oppilaat pelailevat hartaasti lautapelejä, taustalla soi Phil Spectorin hieno joululevy. Lucia-juhlan jälkeen on luokkani oppilaiden esitystunti, jonka jälkeen luokkaan tulee Joulupukki, joka jakaa arpomalla oppilaiden tuomat viiden euron arvoiset pikkujoululahjat.

Lisäys, kuva tämän vuoden Lucioista:

Saarijärven kellokortti-a-go-go

Yle 11.12.

Opettajat näreissään: Työtä valvotaan kellokorteilla

Saarijärven opettajat leimaavat tulevana vuonna itsensä töihin tehdastyöläisten tapaan. Kortteja kokeillaan parhaillaan, käyttöön ne otetaan tammikuussa. Leimailu on aiheuttanut suurta porua.

- Turhaa työtä kaiken kiireen keskellä, toteaa Saarijärven Herajärven koulun ensimmäisen luokan opettaja Mia Äänismaa.

Opettajien on heilautettava korttia lukijassa aina tullessa tai lähtiessä koulusta. Jos esimerkiksi päivä alkaa kaukalossa liikuntatunnilla, opettajan on käytävä ensin koulussa leimaamassa itsensä töihin.

- Olen leimannut itseni kolmesti sisään, mutta en kertaakaan ulos, naurahtaa koulun viidennen luokan opettaja Topi Kokkonen.

Lisäksi opettajia harmittaa, että kalliiseen järjestelmään ylipäänsä satsataan.

- Me lasketaan täällä, että montako kynää hennotaan antaa oppilaille ja samaan aikaan läpysköihin on jostakin löytynyt rahaa, opettaja Riitta Malinen sanoo.

Järjetöntä.

En ole kuullut pitkään aikaan mitään näin järjetöntä. Opettajat saavat palkkansa lähinnä pidetyistä oppitunneista, muu työ ei ole järin sidottu aikaan tai paikkaan. Tuntien suunnittelut tai kokeiden korjaamiset voidaan tehdä kotona vaikka klo 00.30.

Kellokortit eivät kertakaikkiaan kuulu opettajan työn luonteeseen.

Lähes yhtä järjettömiä ovat Vantaalla kehitetyt opettajien ruokakorttimasiinat. Joka päivä pitää opettajien törkätä muovinen läpyskä koneeseen. Ennen asia hoidettiin nopeasti rasti ruutuun periaatteella, kerralla pystyi rastittamaan vaikka koko kuukauden valvonta-ateriat. Olen ehdottanut, että minulta voidaan kertaheitolla merkata koko vuoden valvonta-ateriat, vaikka ottaisin virkavapaita tai olisin pitkillä sairauslomilla eli en söisi ko. päivinä ollenkaan. Ei kuulemma käy.

Korttimasiinat eivät ole mitään muuta kuin opettajien nöyryyttämistä.

Kaupunki perustelee päätöstä kaupungin työntekijöiden yhdenmukaisella kohtelulla.

- Kaikkia ammattiryhmiä kohdellaan tasapuolisesti ja myös tässä talossa kaikilla meillä on kellokortit, kulunvalvonta ja aikaseuranta. Tärkeä asia tässä on, että puhelinkeskus tietää, onko opettaja sisällä vai ei, sanoo Saarijärven sivistysjohtaja Arja Siikström. (Yle)

Saarijärven sivistysjohtajan ajatuksenkulku ei ole tästä maailmasta. Hän ei ymmärrä opetustyön erityislaatua, vaikka on kaupungin sivistysjohtaja.

Yhdenmukainen kohtelu? Alakoulun opettajat joutuvat hilppaamaan ulos ja sisään alvariinsa. On välituntivalvontoja ja liikuntatunteja ja kaikenmaailman muita toimia. Kortit hankaloittavat töitä.

Saarijärvellä lisätään byrokratiaa, vaikka sitä pitäisi vähentää.

Vai että puhelinkeskuksen pitää tietää, että onko opettaja sisällä vai ei?

Toivon, että Saarinjärven opettajilta löytyisi nyt sen verran rotia, että leikkelisivät korttinsa tuusannuuskaksi ja tuhansiksi palasiksi. Nyt on todellisen kansalaistottelemattomuuden paikka, muuten saarijärveläisälyttömyydet leviävät pitkin Suomenmaata.

OAJ:n on puututtava asiaan järein asein - nyt kyse ei ole mistään kärpäsestä.

Yhteiskuntaoppia kansalaisille

Yle 10.12.

Mitä on yhteiskuntaoppi?

Mitä yhteiskuntaoppi on ja mitä sen tulisi olla? Mitä ovat ne perustiedot, jotka yhteiskuntaopin tulisi antaa? Kaipaatko kansalaistaitoa?

Peruskoulun yhteiskuntaopin tulisi antaa perustiedot ja -taidot yhteiskunnan rakenteesta sekä kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista.

Mikään tuntimäärä ei riitä kuitenkaan kattamaan kaikkea mahdollista yhteiskunnasta, jokaiselle näkemyssuunnalle ei oppikirjoissa ole tilaa.

Yhteiskuntaopin opetusta huudetaan ratkaisuksi moniin ongelmiin äänestyshalukkuudesta graffitien piirtämiseen.


Kerron esimerkin, joka on jäänyt ikuisesti mieleni sopukoihin kummittelemaan:

Hesarissa tehtiin hauska ja yksinkertainen kysely joskus 80-luvulla. Aikuisille helsinkiläisille esitettiin yksinkertainen kysymys: "Mikä on valtioneuvosto?"

Vain joka viides ihminen pystyi selittämään, mikä on valtioneuvosto.

Nyt Hesarissa pohditaan, mitä on yhteiskuntaoppi. Kannattaa painaa linkkiä ja katsoa, millaista keskustelua siellä käydään. Joka kohdin keskustelu ei ole mieltä ylentävää.

Ennen oppikoulussa oli oppiaine nimeltään historia ja yhteiskuntaoppi. Nyt peruskoulun viimeisellä luokalla järjestetään oppilaille yhteiskuntaopin kurssi tai kursseja. Arvioinnissa yhteiskuntaoppi sisällytetään historiaan, jota tietenkin arvioinnissa painotetaan enemmän, koska historiaa opiskellaan enemmän kuin yhteiskuntaoppia.

Jotta ei arvuuteltaisi, mitä yhteiskuntaoppiin sisältyy, laitan linkin oman alueeni ysiluokan yhteiskuntaopin tavoitteisiin ja sisältöihin:

http://www.edu.vantaa.fi/pahkis/    >   Kouluinfo   >   Opetussuunnitelma   >   13 Yhteiskuntaoppi

Laitan linkin oman alueemme yläkoulun sivuille, sieltä näkyy tuntijako ja kurssimäärät:

http://www.edu.vantaa.fi/hameenkyla/wp/?page_id=141

Yhteiskuntaopin kurssisällöt ovat erittäin laajat yksilön hyvinvoinnista talouspolitiikkaan. Jo ensi silmäyksellä tajuaa, kuinka tärkeästä oppiaineesta oikeastaan on kysymys.

Alakoulussakin jo hieman kosketellaan yhteiskuntaoppia. Tartun aina ajankohtaisiin aiheisiin. Kun on esim. kunnallisvaalit, yritän selvittää lapsille, miten kunnallinen päätöksenteko toimii.

Opetan nyt neljättä luokkaa. Ympäristö- ja luonnontiedossa viime oppitunnilla otsikkona oli "Suomen pääelinkeino on teollisuus". Kappaleen yhteydessä selitettiin verotuksen idea.

Kuudennen luokan kohokohtia on vierailu eduskuntaan. Ennen vierailua käydään yksinkertaisesti läpi eduskuntavaalit, puolueet ja hallitus ja sen muodostaminen. Eduskunnasta otetaan mukaan joka oppilaalle eduskuntaesitteet, joita seuraavana koulupäivänä käydään läpi.

Historiaa on alakoulussa vähän, yksi tunti viidennällä ja kaksi kuudennella. Muutama vuosi sitten alakoulussa oli historiaa yhteensä viisi viikkotuntia.

Tällä hetkellä erilaisilla keskustelupalstoilla käydään käsittämättömän surkeaa keskustelua koulun antamasta yhteiskuntaopista. Jotkut syyttävät koulua ja historian ja yhteiskuntaopin opettajia aivopesusta, ei siis ymmärretä suomalaisen peruskoulun luonteesta mitään. Joissain kommenteissa on vaadittu jopa sitä, että ysiluokan yhteiskuntaopin opettajat pitäisi laittaa jonkinlaiseen valvontaan! Ehdotus sai kannatusta.

Suomalainen historian ja yhteiskuntaopin opetus on maailmanlaajuisesti ajatellen aivan huippuluokkaa. Monissa maissa keskitytään lähes pelkästään oman maan historiaan. Suomalaiset historian ja yhteiskuntaopin opettajat ovat, kuten muutkin peruskoulun opettajat, koulutukseltaan maailman kärkeä.

Ylen sivuilla kysyttiin myös, että "kaipaatko kansalaistaitoa?" Kyllä kaipaan. Nyt kansalaistaito on upotettu sekasikiöoppiaineeseen,  ympäristö- ja luonnontietoon. Samaan kasaan on heitetty biologiat ja maantiedot, fysiikat ja kemiat.

Kyllä kaipaan kansalaistaitoa.

Kun aloitin opettajan työt, oli kolme viikkotuntia biologiaa ja maantietoa, yksi viikkotunti ympäristö- ja kansalaistaitoa sekä yksi viikkotunti jo ajat sitten unholaan jäänyttä oppilaanohjausta, yhteensä viisi viikkotuntia. Nyt neljännellä luokalla minulla on käytössä vain kaksi viikkotuntia ympäristö- ja luonnontietoa, kolme viikkotuntia on hävinnyt kuin tuhka tuuleen.

Nettikeskustelupalstoilla jotkut ovat sitä mieltä, että yleissivistystä ei tarvita. Voidaan sanoa vaikka, että "mitä kirvesmies tekee yleissivistyksellä?"

Pari esimerkkiä:

1. Kun Neuvostoliitto oli Afganistanissa, manhattanilaisilta kysyttiin "mitä pitäisi tehdä?" Enemmistö silmää räpäyttämättä olisi aloittanut kolmannen maailmansodan. Onneksi Yhdysvaltain silloinen presidentti oli niin sivistynyt, ettei hän painanut ydinasenappia.

2. Suomessa on käyty raiskaus- ja pedofiilikeskusteluja. Kysyttäessä suhteellisen moni aikuinen, ns. ajatteleva ihminen, on alkanut yhtäkkiä kannattaa sitä, että kuolemantuomio otettaisiin käyttöön. Onneksi suurin osa suomalaisista on niin sivistyneitä, että Suomessa ei kuolemantuomiota oteta käyttöön.

Jos kansan sivistystasosta ei pidettäisi huolta, raiskaajat ja pedofiilit kuohittaisiin, avionrikkojat kivitettäisiin hengiltä hiekkakuoppiin.

On aivan käsittämätöntä, että Yle esittää kysymyksen "mitä ovat ne perustiedot, jotka yhteiskuntaopin tulisi antaa?" Asioita on pohdittu asiantuntijoiden kanssa perusteellisesti koko peruskoulun olemassaolon ajan. Nyt aletaan tehdä viidettä peruskoulun ajan opetussuunnitelmaa eikä niitä suunnitelmia hatusta tai kansalaispulinalla voida vetää.

Ylekin olisi voinut laittaa linkin vaikka Hämeenkylän koulun sivuille, jotta tiedettäisiin edes mistä ylipäätään keskustellaan.

"Musta ois kivaa ku yhteiskuntaopintunneilla opetettaisiin piirteleen graffitteja seinille..."

Luokka ei ole mikään lastensäiliö

On äärimmäisen mielenkiintoista, kun luokkakoosta aletaan puhua, alkaa aina jostain putkahdella käytännön ongelmia. On niin vaikeaa ajatella, että luokkakoot voisivat olla säädyllisiä.

Ihmeellistä on, että samat voivottelijat, joiden mielestä on niin äärimmäisen vaikeaa jakaa luokkia säädyllisiin kokoihin, eivät näe mitään ongelmaa siinä, että luokkia paisutellaan ylisuuriksi ties mistä säästösyistä.

Mainitsemani voivottelijat löytyvät aina seuraavista ryhmistä: 

- jotkut rehtorit, jotka eivät aina ajattele oppilaan parasta, vaan jotain aivan muuta
- kuntien koulutointen edustajat
- ennen kaikkea KT:n edustajat

En tunne yhtään luokan- tai aineenopettajaa, joka haluaisi ylisuuren luokan. Harva isä tai äiti on säädyllistä luokkakokoa vastaan.

Yleensä huudellaan luovien ratkaisujen perään, mutta joidenkin luova ajattelu loppuu tasan siihen paikkaan, kun puhutaan säädyllisestä luokkakoosta.

Minulla on kokemusta yli 30 vuoden ajalta isoista luokista. Nyt opetan 19 oppilaan luokkaa. Ero on kuin yöllä ja päivällä:

- oppilaantuntemus
- opetettava aika per oppilas
- opettajalla on aikaa kohdata oppilaansa
- työrauha
- luokan ilma
- tila
- jne.

Peruskoululuokka ei ole mikään lastensäiliö. 

Kunnolliseen koulutukseen on aina satsattava. Suomi on niin pieni maa, ettei meillä ole varaa hukata ketään.

Säädyllinen luokkakoko - joko nyt nytkähtää?

Opettaja 7.12.

Opetusryhmien maksimikoosta tulossa laki

OAJ kannattaa opetusministeri Jukka Gustafssonille jätettyä ehdotusta, jonka mukaan perusopetuksen opetusryhmäkoosta säädettäisiin lailla.

Muutos on mahdollista toteuttaa nykyisillä rahoituskehyksillä, jos maksimiryhmäkoon sisältävä budjettilakiehdotus annettaisiin eduskunnalle ensi syksynä samansuuruisella rahoituksella kuin ministeriö jakaa nyt ryhmäkoon pienentämiseen.

– Kyseessä on jo toinen kerta, kun asiantuntijataholta saadaan lyhyen ajan sisällä tällainen ehdotus. Keväällä selvityshenkilöt Ritva Jakku-Sihvonen ja Jorma Kuusela ehdottivat samaa, koulutusjohtaja Heljä Misukka muistuttaa.

Misukka sanoo, että ministeriö on velvoitettu selvittämään opetusryhmien enimmäiskokoa tulevana keväänä, joten poliittinen tahtotila on olemassa.

– Säädös tarvitaan mahdollisimman pian lasten ja nuorten turvaksi, muutoin ryhmäkoot jatkavat kasvuaan opetuksen leikkausten vuoksi.

"Luokkakoko lakiin" on blogini yksi kantavimmista aiheista. Onneksi "maksimista tulee minimi" lässytyksestä on päästy eroon. "Maksimista tulee minimi" mantramainen toistelu alkoi jo hävettää.

Säädyllinen luokkakoko on koulutuksellista tasa-arvoa parhaimmillaan.

Isot ryhmät lisäävät aggressiivisuutta, mikä on eläinkokeilla todettu ajat sitten. Ihmiskokeita on saatu pitää hämmästyttävän pitkään.

Säädylliset maksimiluokkakoot peruskoulussa pitäisi olla:

- 1.-3. luokat 20 oppilasta

- 4.-9. luokat 24 oppilasta

En pitäisi pahana, vaikka luokkien 1.-3. maksimiluokkakoko olisi 18 oppilasta.

Lapsen opintien alkuun, esikouluun ja ykkösestä kolmoseen, kannattaa satsata. Satsaus pieneen oppilaaseen tuo säästöä tulevaisuudessa moninverroin.

Jos keskustelu luokkakoosta kiinnostaa, paina blogistani tunnistetta luokkakoko. 


Lisäys:

Toivottavasti säädyllisiä luokkakokoja ei maksateta opettajilla niin kuin joissain paikoissa nyt tehdään. Maksattaminen tehdään niin, että tuntikehys viedään minimiin ja lisäksi otetaan pois jako- ja tukitunteja. Niille, jotka eivät ole opettajia, selvennettäköön: tehdään palkkaleikkaus.

Tiedän helsinkiläisen koulun, jossa jopa kuudennen luokan luokanvalvojalisä on tungettu opettajien opetusvelvollisuuteen, 23 oppituntia ja luokanvalvojalisä. Perusteluna käytettiin, että "nyt saimme pienet luokat". 

Härskiä toimintaa.

Säädyllisiin luokkakokoihin pitää satsata oikeasti eikä kuristaa opettajia palkkaleikkauksin.

Miksei voitaisi ajatella, että myös jako- ja tukitunnit kirjattaisiin selkeämmin lakiin?

Apunen lukee oppikirjaa kuin piru raamattua

HS 4.12.

Oppikirjan tekijä torjuu Matti Apusen kritiikin

Oppikirjailija ja opettaja Eenariina Hämäläinen tyrmää Evan johtajan Matti Apusen kritiikin 9-luokkalaisille tarkoitetusta yhteiskuntaopin kirjasta. Apunen arvosteli tänään Helsingin Sanomissa julkaistussa kolumnissaan  Forum 9 Yhteiskuntaoppi -kirjaa, jonka yksi tekijöistä Hämäläinen on.

Apunen muun muassa kirjoitti, että kirja "esittelee laajasti hyvinvointivaltiota" ja "kasvattaa kuuliaisia veronmaksajia, joita valmistetaan korkeiden verojen väistämättömyyteen". Sen sijaan talouskasvun merkityksestä annetaan kirjassa Apusen mielestä väärä kuva.

"Ymmärrän, että oppikirjan on esiteltävä eri virtauksia. Kuitenkin jälleen kerran hassutukset saavat runsaasti tilaa ja vastuullinen talousliberalismi – yksilön vapauksien ja velvollisuuksien korostaminen, kilpailun vapaus – haaleita sivulauseen puolikkaita", Apunen sanoi.

Apusen kritiikki aamun Hesarista:

Yhteiskuntaopin kirja kasvattaa kuuliaisia veronmaksajia

Aihe on opettajan kannalta äärimmäisen mielenkiintoinen. Heti alkuun tartun Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) johtaja Matti Apusen otsikkoväitteeseen: "Yhteiskuntaopin kirja kasvattaa kuuliaisia veronmaksajia".

En voi kuin nauraa. Luonnollinen ihmettelyn aihe on: 

Jos nuorista ei kasvateta kuuliaisia veronmaksajia, minkälaisia veronmaksajia Apusen mielestä sitten pitäisi kasvattaa? Veronkiertäjiäkö? 

Kehottaako Apunen veronkiertoon?

Kuitenkin jälleen kerran hassutukset saavat runsaasti tilaa ja vastuullinen talousliberalismi – yksilön vapauksien ja velvollisuuksien korostaminen, kilpailun vapaus – haaleita sivulauseen puolikkaita", Apunen sanoi. (HS)

Apunen heitti kehiin järjettömän sanaparin, vastuullinen talousliberalismi. 

Talousliberalisti kannattaa vapaakauppaa eikä rakasta taloudensääntelyä tai verotusta. Apunen on ainakin rehellinen ja johdonmukainen.

Suomessa ns. verosuunnittelu alkaa tietyissä piireissä olla pikemminkin normi kuin poikkeus.

Apusen mielestä Forum 9 Yhteiskuntaoppi esittelee laajasti hyvinvointivaltiota. (HS)

Hellanlettas sentään Apunen, jos kirja ei esittelisi laajasti hyvinvointivaltiota, minkälaista valtiota kirjan sitten pitäisi esittää? Kirgisiaa vai Keski-Afrikan Kongoa? 

Onko Apunen sitä mieltä, että Suomi ei ole enää hyvinvointivaltio vai, että suomalaisesta hyvinvointivaltion mallista pitäisi pyrkiä eroon?

Herää kysymys, minkälainen Apusen ihannevaltio on? Vai onko Apunen sitä mieltä, että perinteisiä valtioita ei enää tarvita? 

Hämäläisen mukaan Apunen on lukenut kirjaa valikoiden ja nostanut esiin yksityiskohtia asiayhteydestä irrallaan.

"Apusen silmään olivat sattuneet kirjasta vain ne asiat, jotka hän tulkitsi talouskasvun ja markkinaliberalismin vastaisiksi", Hämäläinen kommentoi. (HS)

Apunen ei löytänyt kirjasta näkökulmia, jotka kertovat, että talouskasvu on välttämätöntä hyvinvoinnille, ja että ilman yrittäjyyttä yhteiskunta ei pärjää, ja että yrittäjyys luo työpaikkoja, toteaa Hämäläinen.

On pakko vetää johtopäätös, että Apunen ei kannata perinteistä kapitalismia, vaan ultrakapitalismia. Perinteinen pohjoismainen hyvinvointimalli näyttää olevan Apuselle kirosana.

Oppikirjantekijä toteaa osuvasti, että peruskoululaisille asioita pitää myös yksinkertaistaa. Totean tähän, että monia käsitteitä pitää peruskoululaisille myös selventää.

Peruskoulussa opetetaan perusasioita.

Ei voida ajatella, että peruskoululainen olisi EVA:n tai EK:n tykinruokaa. Ihminen ei ole pelkkä tuotantoväline. Onneksi peruskoulussa suomalaista nuorta ei kasvateta pelkäksi tuotantovälineeksi tuottamaan rahaa ja mammonaa suomalaisten ultrakapitalistien taskuihin. 

"Purukumilla me paikkaamme sen"

Yle 3.12.

"Lasten tasa-arvo paranee heikkoja kouluja tukemalla"

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä luovutti tänään ehdotuksensa koulutuksellisen tasa-arvon parantamiseksi opetusministeri Jukka Gustafssonille. Vanhempien varallisuus ja koulutustaso ennustavat edelleen lasten koulutuspolkua – paremmin toimeentulevien jälkeläiset kouluttautuvat keskimäärin pidemmälle kuin vähäosaisten perheiden lapset.

Työryhmä ehdottaa kaikkiaan 35 toimenpidettä koulutuksellisen tasa-arvon parantamiseksi. Esityksen mukaan lasten varhaista eriytymistä voisi parhaiten ehkäistä osoittamalla lisäresursseja kouluille, joiden oppilaista merkittävä osa painiskelee heikon koulumenestyksen kanssa.

Valtio jakaa tänä vuonna ensimmäistä kertaa 23 miljoonaa euroa koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi. Työryhmä ehdottaa, että jatkossa raha kohdennettaisiin nimenomaan oppimistuloksiltaan huonompien koulujen tukemiseen.

Työryhmän slogan, lasten tasa-arvo paranee heikkoja kouluja tukemalla, on harkitsematon ja huono.

Koulujen oppimistulosten erot johtuvat pääosin huonosta yhteiskuntasuunnittelusta. On selvää, kun asuinalueita on suunniteltu yksisilmäisesti, eri asuinalueiden koulujen oppimistulosten erot ovat kasvaneet. Joissain kaupungeissa ihmiset on jaoteltu asumaan varallisuustason mukaan, on hyvin toimeentulevien ihmisten omistusasumisalueita ja on köyhien ihmisten ja maahanmuuttajien vuokra-asumisalueita. 

Kärjistäen, ei ole heikkoja kouluja, on vain huonosti suunniteltua asumista.

Sinänsä on järkevää jakaa 23 miljoonaa euroa koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi oppimistuloksiltaan heikompien koulujen tukemiseen. Mutta jotenkin tulee mieleen vanha lasten laulu, jossa purukumilla paikkaillaan polkupyörän kumia. Nyt niitetään selkeän ja johdonmukaisen politiikan ja yhteiskuntasuunnittelun satoa - Suomesta on vaivihkaa tehty kaksinapainen yhteiskunta. Ei voida enää puhua pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta.

Koulujärjestelmän tavoitteeksi ollaan asettamassa kahta laajaa tavoitetta:

1. Korjataan uusliberalistisen yhteiskuntapolitiikan fataaleja virheitä. Vapaat markkinat ja vapaakauppa eivät sittenkään edistäneet parhaiten ihmisten yleistä hyvinvointia. 

2. Satsataan ennaltaehkäisyyn. 

Koulutuksessa järkevintä on panostaa heti lapsen koulutien alkuun, esikouluun ja peruskoulun kolmeen ensimmäiseen luokkaan. Ei ole mitään järkeä vyöryttää lasta ongelmineen läpi peruskoulun kuten nyt tehdään. Oppimisongelmiin pitää puuttua varhain, heti alussa.

1. Koulukypsyyskokeet on otettava uudelleen käyttöön. Nyt osa lapsista käy pari-kolme ensimmäistä lukuvuottaan tyhjäkäynnillä. Yksi huilivuosi esikoulussa tekisi terää.

2. Jos oppilas ei ole saavuttanut asetettuja tavoitteita, luokan kertaamiset opintien alussa on otettava käyttöön. Alussa kertaamisen teho on suurinta. Nyt ei juuri kertailla, uskotaan vain sokeasti, että kaikki oppivat kaiken samassa ajassa.

3. Kolmen ensimmäisen luokan luokkakoot on pidettävä kohtuullisina, kolmen ensimmäisen luokan maksimina pidän 20 oppilasta.

4. Jakotuntien riittävästä määrästä on pidettävä huolta. Kolmena ensimmäisenä lukuvuonna pidän riittävänä määränä neljää jakotuntia viikossa. Jakotunnit ovat mitä parhaitanta eriyttämistä etenkin äidinkielessä lukemaan ja kirjoittamaan opeteltaessa.

5. Laaja-alaisia erityisopettajia on oltava riittävästi luokanopettajien tukena oppimisongelmia ratkottaessa.

Lasten yhtäläisiä kouluvalmiuksia on tarkoitus parantaa säätämällä esiopetus pakolliseksi vuotta ennen kouluun menoa. Nykyisin se on vapaaehtoista, mutta peräti 99 prosenttia ikäluokasta osallistuu esiopetukseen. Lähinnä hyvin harvaan asuttujen seutujen ja joidenkin maahanmuuttajaperheiden lapset ovat toistaiseksi jääneet esiopetuksin ulkopuolelle. (Yle)

Kannatan.

Kunnianhimoinen tavoite on puolittaa sekä sosiaalisesta taustasta että sukupuolesta johtuvat erot koulutukseen osallistumisessa lapsilla ja nuorilla sekä aikuisopiskelijoilla vuoteen 2020 mennessä. (Yle)

Uskokoon, ken haluaa.

Puolittamisaikaa on vain noin seitsemän vuotta. En usko, että pelkästään koulutuksellisilla toimenpiteillä kyetään puolittamaan sosiaalisesta taustasta että sukupuolesta johtuvat erot koulutukseen osallistumisessa. 

Tarvitaan paljon muutakin. Koulutuspolitiikka on vain pieni osa yhteiskuntapolitiikkaa. 

Seuraavaksi työryhmän esitys lähtee lausuntokierrokselle, minkä jälkeen hallitus aloittaa sisäiset keskustelut toimenpiteistä koulutuksellisen tasa-arvon parantamiseksi. (Yle)

Nyt mitataan Kokoomuksen kunnallisvaalipuheet.

Kokoomusta ei voi hyvällä tahdollakaan kutsua koulutuksellisen tasa-arvon airueksi.

Lisäys, nyt löysin esityksen kokonaisuudessaan:

http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2012/liitteet/tr28.pdf?lang=fi