Opettaja 1.2.Ryhmäkoosta tarvitaan säädöskirjaus
Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksen mukaan alakoulujen opetusryhmät ovat pienentyneet valtionavustusten seurauksena laskennallisesti puolella oppilaalla. Selvitys kertoo kuitenkin vain ryhmäkokojen keskiarvoista. Esimerkiksi yli neljäsosa kuudesluokkalaisista opiskelee yli 25 oppilaan ryhmissä. Yli 30 oppilaan ryhmiä on 1,7 prosenttia. Mukana on myös 36 oppilaan mammuttiryhmiä.
Ongelmana eivät ole ryhmien keskimääräiset koot vaan jättiryhmät. Niistä ei päästä eroon pelkästään kuntien hyvään tahtoon luottaen. Siksi ryhmien enimmäiskoosta tarvitaan kirjaus joko peruskoululakiin tai -asetukseen silläkin uhalla, että niistä voi samalla tulla minimejä. Ryhmäkoko on tasa-arvo- ja oikeudenmukaisuuskysymys.
Peruskoulun alaluokkien ryhmäkoko pitäisi rajata 18:aan ja yläluokkien 20 oppilaaseen.
Juuri tästä on kyse.
Luokkakokojen keskiarvoilla ei ole hevonhännän merkitystä. Oleellista on opetettavan ryhmän koko. Opettajaa ja oppilaita ei sitten yhtään lohduta tieto, että ryhmäkokojen keskiarvo on kohtuullinen, kun omassa luokassa häärii 30 oppilasta.
Ilman muuta ryhmäkoot on rajattava lailla. "Minimistä tulee maksimi"- selitykset on naivia harhautusta. Pääkaupunkiseudun opettajat kautta linjan ottaisivat mieluusti niitä "Minimistä tulee maksimi"- luokkia, jos ryhmäkoot olisivat lähelläkään yllä esitetyn kokoisia.
Jotkut rehtorit ovat ryhmäkokojen rajausta vastaan, mikä tuntuu todelta oudolta. He pistävät hallinnon oppilaan edun edelle.
He perustelevat asiaansa näin. Kuvitellaan, että maksimikoko olisi 20. Luokkatasolla oppilaita olisi 61, mikä tarkottaisi uuden luokan perustamista ja uuden opettajan palkkaamista. Vanhan malliin mukaan luokat jaettaisiin malliin 21+20+20, uuden mallin mukaan 16+15+15+15.
Ratkaisu olisi ylimenovaiheen korvaus opettajalle ja luokalle enemmän jakotunteja. Opettajalle maksettaisiin "ylimääräisistä oppilaista" yksi palkkaluokka lisää per oppilas.
Tällä mallilla ryhmäkokosäädöksestä ei tulisi orjallisen hirttävä.
Ryhmäkoko on todellakin tasa-arvo- ja oikeudenmukaisuuskysymys. Itse olen johdonmukaisesti käyttänyt termiä koulutuksellinen tasa-arvo.
Näyttää vahvasti siltä, että tulevaisuudessa integroitavien oppilaiden määrä on kasvussa, samoin maahanmuutto. Emme elä enää 1950-luvun sodanjälkeisissä homogeenisissa poteroissa, suurten luokkien aika on kertakaikkiaan ohi. Yhtenäiskulttuurin aika on mennyt. Yksittäinen oppilas vaatii enemmän aikaa kuin ennen.
Suomen tulevaisuuden menestys tulee olemaan myös yksilöiden menestystä. Suuret innovaatiot syntyvät sittenkin useinmiten yksilön päässä. Pienellä kansalla ei ole montaa toimivaa sielua varaa hukata.
1. Peruskoulutus on siirrettävä kunnilta valtion hoteisiin.
Silloin kunnan kantokyvyllä ei ole enää merkitystä, vaan kaikki saavat hyvää opetusta ympäri maan, tasa-arvoisesti.
2. Perusopetusryhmien koot on rajattava lailla.
Olen tulkinnut niin, että peruskoulutuksen tärkeys on yleisesti tunnustettu tosiasia. Nyt on ryhdyttävä tositoimiin, että peruskoulu kestää myös tulevaisuudessa. OAJ:n on laitettava ryhmäkoon rajaus toiminnan kärkeen opettajien palkkauksen kehittämisen rinnalle.
Tekstit
Amen. Mutta ei ikävä kyllä tule menemään läpi. Nyt leikataan!
VastaaPoistaVeli hyvä, minäkin olen johdonmukainen linjalleni: samalla tavalla kuin mitä me opet vaadimme puolueiden sitoutuvan luokkakokoasiaan, on meidän vaadittava myös omaa ammattiliittoamme sitoutumaan samaan asiaan muutenkin kuin kiiltopaperisin (lue = Opettaja-lehti) kannanotoin.
VastaaPoistaEnää ei OAJ voi juosta sen taakse että luokkako on lainsäädäntöasia. Sitä se on, mutta vastaavat työoloja koskevat kysymykset ovat pöydällä muiden ammattien neuvottelukierroksilla - miksei sitten meidänkin?
Luokkakoosta kevään neuvottelujen kynnyskysymys numero 1. Sitä minäkin vaadin. Tuleeko palkkaa lisää 0,7 vai 0,9 prosenttia on pikkujuttu ryhmäkokoihin verrattuna. Milloin OAJ tajuaa tämän? Voisiko joku vastata ja antaa toivoa.
OAJ tulosvastuuseen luokkakokoasiassa, kiitos.
Olen kyllästynyt, olen ollut jo pitkään oman alamme ihmisten ruikutukseen tässä asiassa, kun meillä on koko ajan käsissämme välineet asian hoitamiseksi, jos vain uskallamme, osaamme/ jos vain OAJ niitä haluaa käyttää.
Jorma Penttinen (Out)
itähelsinkiläinen opeduunari
p.s
Opet SAK:hon?
Onko ovilla lähtijöitä?
Jorma kirjoitti:
VastaaPoista"Luokkakoosta kevään neuvottelujen kynnyskysymys numero 1. Sitä minäkin vaadin. Tuleeko palkkaa lisää 0,7 vai 0,9 prosenttia on pikkujuttu ryhmäkokoihin verrattuna. Milloin OAJ tajuaa tämän?"
Asia on varmasti tajuttu, mutta pitää muistaa, että neuvotteluissa on aina se toinenkin osapuoli.
Iso ongelma on, että sattuneesta syystä on siirrytty tasaverotukseen. Valtion tuloveroa on vähennetty, paine kunnallisveron nostoihin on suuri. Edes koulutukseen suunnattuja valtionapuja ei ole korvamerkitty.
Viimeinen, mitä kannattaa tehdä on hajottaa omaa järjestöä. Tule Jorma rohkeasti mukaan toimintaan ja lopeta ruikutus.
Olen ollutkin mukana toiminnassa ja en aina pitänyt näkemästäni ja kuulemastani.
VastaaPoistaOAJ:tä leimaa konfliktinpelko vaikka "jyrät" tietävät hyvin, että asioiden kriisiyttäminen on ay-toiminnan peliväline jos mikä, ainakin sen jälkeen kun järkipuhe ja argumentit eivät auta.
Aika moni tuntemani ope on liitosta lähtenyt juuri sen vuoksi että liitto itse hajottaa itseään olemalla neuvottelukierroksen mallioppilas työnantajan kannalta kerta toisensa jälkeen.
En koskaan unohda näkyä liittomme edushenkilöstä joka sikaria pössytellen, punainen samettitakki yllään ja (ihan totta) käärmeennahkakengät jalassaan huokaili tupakkkatauolla, että ette (siis me opet) arvaakaan miten kovaa duunia on tämä ay-toiminta. Niin vähäinen oli tuntemus meidän opettajien töihin. Oikeisiin töihin, sanoisi joku.
Joku tulosvastuu Pasilaankin p-le. Aluksi vaikka tässä luokkakokoasiassa.
Pitäisköhän niille kirjoittaa henkilökohtainen opetussunnitelma? Tarkkailuun ne on ainakin laitettu ja siinä ovat erit. tänä keväänä.
Jorma Penttinen
( OAJ:n jäsen vuodesta 1995, juuri blogimiehen pakkorekrytoimana, heh, ...ehkä muistat)
Jorma...hienoa, että juuri minä pakkoregrytoin sinut!
VastaaPoistaOlet voimaikkaimmillasi juuri piikkinä lihassa. Pistä piikkiä suoraan vaan Pasilaan. Henkilökohtaiset lähestymiset purevat aina.