Pakkoruotsin viivytystaistelu

Suomen Kuvalehti

Hesarin paperiversiosta:

Ehdokkailta vahvaa tukea ruotsin opintojen vapaaehtoisuudelle

Toisen kotimaisen kielen opiskelun muuttaminen vapaaehtoiseksi peruskoulussa saa kannatusta kansanedustajaehdokkailta.

Kaikkien muiden eduskuntapuolueiden kuin RKP:n ehdokkaista yli puolet muuttaisi ruotsin vapaaehtoiseksi. Yhteensä kannattajia löytyy 62,5 prosenttia.


Ruotsin kielen vapaaehtoisuus peruskouluun kannattaa ajaa hallitusti. Ikäluokat nuorenevat ja samalla ruotsin kielen pakollisuuden kannatus peruskoulussa vähenee selvästi.

Jutta Urpilainen toteaa, että Suomi on kaksikielinen maa. Tosiasiassa Suomi alkaa olla monikielinen. Tarvitaan vaihtoehtoja. Kielivalikoimaa pitää monipuolistaa.

Paavo Arhinmäki sanoo, että kysymys on koulutuksellisesta tasa-arvosta, koulutuksellisia umpiperiä ei saa olla, ainevalinnoilla ei saa sulkea tulevaisuuden työ- tai opiskelumahdollisuuksia.

Kun siirrytään vapaaehtoiseen ruotsin kielen opiskeluun, umpiperät pitää purkaa.

Olen aikaisemmin kirjoittanut:

Pakkoruotsista luopuminen olisi järkevää suorittaa hallitusti. Itse pidän suurena virheenä, että yo-kirjoituksissa ruotsista on tehty vapaaehtoinen. Osassa lukioita vain joka viides enää kirjoittaa ruotsin.

Kannatan jakoa pitkään ja lyhyeen ruotsiin. Jos lukioon menevä oppilas ei olisi valinnut pitkää ruotsia peruskoulun seiskalla, hän joutuisi ottamaan ja myöhemmin kirjoittamaan lyhyen ruotsin.

Näin taattaisiin suomenruotsalaisille tulevaisuudessakin riittävät palvelut. Ne ihmiset, jotka hakeutuvat sellaisiin ammatteihin, joissa ruotsia todella tarvitaan, opiskelevat sitä taatusti myöhemminkin. Elämää on peruskoulun ja lukion jälkeenkin.

Samalla motivaatio ruotsin kielen opiskeluun kasvaisi, kun vastarannankiisket ovat ryhmistä poissa. Olettaisin, että tämän mallin mukaan noin 70 prosenttia oppilaista lukisi joko pitkää ruotsia tai lukion lyhyttä ruotsia.

On aivan järjetöntä, että joidenkin oppilaiden opiskelumotivaatio vedetään alas pakollisella ruotsin kielen opiskelulla. Kukaan ei opi mitään kieltä yläkoulun kolmessa vuodessa.

Kaikkein karmeinta on, että ruotsin kielen pakollinen opiskelu jatkuu ammattikouluissakin, mikä aiheuttaa monia keskeyttämisiä.

Jos nyt yli 60 prosenttia kansanedustajaehdokkaista kannattaa vapaaehtoista ruotsin opiskelua peruskoulussa, mikä onkaan tilanne vaikka parin vaalikauden jälkeen?

Ja pitää muistaa, että kansanedustajaehdokkaat eivät ole koko Suomen kansa. Todellinen "vapaaehtoisuusprosentti" on suurempi. 

Eduskunnan olisi syytä kuunnella kansaa.