maanantai 14. toukokuuta 2012

Hei, taas me leikataan!



Vantaan kaupungin talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma 10.5.

(laadittu valtuustoseminaaria varten, klikkaa yltä, jos haluat nähdä ohjelman kokonaisuudessaan)

Peruskoulu

Koulukuljetusten tiukentaminen 5 km:iin lain mukaisesti kaikille bussia käyttäville (erityisoppilailla on lausunto). Muutos koskisi 41 oppilasta. (Kustannusvaikutus 30 000€).

Luovutaan perusopetuksen opettajien palkanmaksuperusteiden tarkistuksesta TET-jaksojen ajalta. Lehtoreille maksetaan laskennallisen vuosiviikkotyöajan mukainen palkka. (Kustannusvaikutus 150 000€)
Riskianalyysi: Tukiopetus/pienryhmäopetus/oppituntien sijaistus vähenee.

Nostetaan A2-kielen aloitusryhmäkoko 12:sta 18:aan, jolloin saksan, ranskan ja ruotsin sekä myöhemmin mahdollisesti kiinan kielen opetus vähenee. (Kustannusvaikutus 150 000 €)

Siirrytään 1.- ja 2.-lk:n opetustuntien osalta minimituntimäärään (20t/vko - 19t/vko), (Kustannusvaikutus 300 000€)
Riskianalyysi: erityisen tuen oppilaiden osuus nousee ja lisää erityisopetuksen kustannuksia, imagotappio vanhempien/kuntaan muuttavien veronmaksajien suuntaan.

Koulunkäyntiavustajien määrää vähennetään 100:lla Seuresta tilattavalla henkilöllä 1.1.2013 alkaen. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden avustajapalveluista huolehtii jatkossa noin 220 pääosin kaupungin omaa koulunkäyntiavustajaa ja oppilashoitajaa. Järjestely edellyttää mer- kittäviä koulunkäyntiavustajien ja oppilashoitajien tehtävien ja toimipaikkojen järjestelyjä siten, että uudet tehtävät / toimipaikat tulisivat voimaan 1.1.2013 alkaen YT-prosessin jälkeen. (kustannusvaikutus 2,3 milj. € / vuosi). Järjestely mahdollistaa ryhmäkokojen säilymisen ennallaan ryhmäkokojen pienentämiseen kohdennetun erityisvaltionosuuden kautta.
Riskianalyysi: Palvelutason selkeä lasku lakisääteisten avustajapalvelujen ylittävältä osalta.


Kokonaisuudessaan sivistystoimen toimialalta haetaan esityksessä 9,6 miljoonan euron säästöjä.

Kuten valistuneet lukijani huomaavat kaikki muut vähennykset ovat vaikutukseltaan kosmeettisia paitsi viimeinen. Noin kolmannes Vantaan koulunkäyntiavustajista saa kenkää.

Luokkakokoja ei tällä kertaa suurennella, sillä Vantaa saa valtiolta kolmisen miljoonaa euroa tukea luokkakokojen pienentämisiin. Mikäli luokkakokoja suurenneltaisiin, valtio ottaisi todennäköisesti rahat takaisin, mikä olisi oikein.

En usko opettajien lomautuksiinkaan, sillä on todettu, että lomautuskunnat ovat joutuneet maksamaan opettajien lomautushyötyä paljon suuremman jälkilaskun mm. sosiaalimenojen kasvuina. On huomattu, että opettajien lomautukset eivät tuokaan säästöä kuin hetkeksi.

Vantaa on lähes kriisikunta.

Velkaa on kohta noin miljardi euroa ja valtaisat konsernilainat päälle. Enää ei auta ottaa velkaa velan päälle.

Kunnallisveroprosenttia on paha nostaa poliittisten paineiden takia. Pakko joku yläraja kunnallisveroprosentilla on oltavakin. Kunnallisvero on tasaveroluonteista, jos veron avulla velkaa alettaisiin tosissaan lyhentää, prosentti huitelisi lähes 30 prosentin korvilla.

Vantaalla siirrytään liukuen ensi lukuvuodesta alkaen lähikouluperiaatteeseen, inkluusioon.

Vanhemmat raivoissaan Vantaalla
Infotilaisuus vanhemmille - lähikouluperiaate rules!

Lähikouluperiaatteen luvattiin olevan kustannusneutraali seuraavan kolmen vuoden ajan. Lupaus ei pitänyt alkuunkaan paikkaansa, mikä oli ennakoitavissa, kun tiedettiin Vantaan kaupungin hirmuinen velkataakka.

Kun erityiskouluja aletaan lakkautella, erityisoppilaita ja -opettajia jalkautetaan tavallisiin lähikouluihin. Niin oli tarkoitus tehdä erityiskoulujen koulunkäyntiavustajillekin, joiden pääasiallinen tehtävä on ollut erityisoppilaiden auttaminen. Nyt kolmannes koulunkäyntiavustajista lähtee.

Hyvin ilkeältä tuntuu myös pienten oppilaiden viikkotuntimäärän vähentäminen minimituntimäärään. Omassa koulussani jouduttiin täksi lukuvuodeksi vähentämään ykkös- ja kakkosluokkien jakotunnit neljästä yhteen. Peruskoulun kolme ensimmäistä luokkaa ovat pienelle oppilaalle elintärkeitä tulevan kehityksen kannalta. Riskianalyysissä todetaan, että erityisen tuen oppilaiden määrä nousee ja erityisen tuen kustanukset nousevat, kun oppitunteja pieniltä viedään pois.

Ykkös- ja kakkosluokkien opetustuntien vähentäminen minimiin on kustannusvaikutukseltaan vähäinen, vain 300 000 euroa. Tuntivähennystä ei kannata tehdä, sillä vähennyksen vaikutukset myöhemmin voivat kustannuksiltaan olla moninkertaiset. Jos yksikin pieni lapsi joutuu laitoskierteeseen, kustannukset ennen lapsen 18. vuotta voivat olla jopa 1,7 miljoonan euron luokkaa.

Varhainen puuttuminen tuo säästöä

Nyt on otettava järki käteen - on myöhennettävä inkluusiota kunnes kaupungin varat oikeasti kestävät lähikouluperiaatteeseen siirtymisen.

Päätökset on tehtävä nopeasti, muuten suuri osa erityiskouluista tavallisiin kouluihin siirtyvistä oppilaista jää ilman koulunkäyntiavustajien palveluja. Varmaa on, että myös erityisen tuen määrä ei nouse tästä yhtään mihinkään, voi olla, että tuen määrä laskee entisestään.

Kun rahaa on vähän, täytyy keskittyä tehokkaasti oleelliseen.

Erityislapsia ei saa jättää heitteille. Kun luokan- tai aineenopettaja keskittyy ja ponnistelee kovasti apua tarvitsevan erityisoppilaan parissa, osa ns. tavallisista lapsista alkaa oirehtia.

Epätietoisuus kalvaa sekä vantaalaisia opettajia että erityisoppilaiden vanhempia. Muutama huolestunut vantaalainen erityisoppilaan huoltaja on jo ottanut minuun yhteyttä.

Köyhän kaupungin ei kannata ottaa riskejä.

11 kommenttia:

  1. Maailma makaa nyt niin, että vastuunkantajien huuto koulujen pihoilta ei kanna. Lähde ehdokkaaksi kunnallisvaaleihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Martti :)

      On vaikeaa löytää puoluetta, vaikka olen vähän sinun puoluettasi vähän kallellani.

      Onnea pyrinnöillesi!

      Vantaalla on nyt tiukka paikka.

      Poista
  2. Hyvä ajatus! Nyt tarvitaan vastuunkantajia niin poliittisessa päätöksenteossa kuin virkamiehissä. Täältä on vähän liian helppo huudella.
    Perusopetuksen toimenpideohjelman toteuttaminen vaikeutuu säästötalkoissa, mutta se on myös mahdollisuus. Niukat resurssit saadaan toivottavasti vaikeassa tilanteessa oikein kohdennettua.
    Oppilaita, joilla on tarve erityiseen tukeen, voidaan tukea, opettaa ja auttaa parhaiten lähikoulussa, kun resurssit ohjataan laadukkaaseen ja joustavaan opetukseeen, eikä esim. turhaan hallintoon ja takseihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ano...minua kyllä kauhistuttaa, kun vähenevät resurssit jaetaan ympäri kaupunkia.

      Oppilas voi pahimmillaan tulla isoon luokkaan ilman koulunkäyntiavustajaa, mikä on todella epäreilua. Silloin lapsi voi jäädä ikäänkuin heitteille. Luokaa- tai aineenopettaja ei voi istua koko ajan yhden oppilaan vieressä.

      Mitään takeita ei ole, etteikö myös erityisen tuen tuki tulisi nykyisestä vähenemään opettajien eläköitymisen myötä. Uusia ei välttämättä palkatakaan.

      Poista
  3. Olen kuullut huhuja, että myös maahanmuuttoluokat lopetettaisiin, mikä merkitsisi, että ummikkolapsia sijoitettaisiin suoraan tavallisiin luokkiin.

    Pitäneekö huhut paikkansa?

    VastaaPoista
  4. Valmistavan opetuksen ryhmiä ei olla lopettamassa. Ryhmiä muodostetaan tarpeen mukaan. Opetusta ja palveluverkkoa kehitetään. Esim. ryhmämuotoisen opetuksen rinnalla kokeillaan inklusiivista mallia (vrt. Espoo). Uusi ops tullee voimaan syksyllä.
    Paula Järnefelt, opetustoimen suunnittelija

    VastaaPoista
  5. Kiitos Paula helpottavasta tiedosta.

    Jos sinulla on linkki tämän inklusiivisen valmistavan opetuksen mallista, lähetä kiitos. Olisi kiva nähdä, milainen se on.

    VastaaPoista
  6. Perusopetuksen toimenpideohjelma prosesseineen ei ole vielä taputeltu pulla. Minun on hyvin vaikea välttää ajatusta siitä, että koko uudistus tehtiin hyvin tietoisena Vantaan vähenevistä resursseista; kyse on paljon enemmän säästöistä kuin lasten auttamisesta. Me olemme kuitenkin vanhempina tekemässä asialle vielä paljonkin.

    Olisi tietenkin hienoa, jos tämäkin prosessi olisi voitu hoitaa aidosti ja asiallisesti keskustellen. Valitettavasti täällä Suomen Neuvostoliitossa on hyvin vähän tarvetta kuunnella järkevää puhetta ja todella vaihtaa ajatuksia.

    Minua puheet "kehittämisestä" eivät lohduta. Ne ovat ehkä huvittavinta mitä olen kuullut. Jospa nämä valmistelijat olisivat kehittäneet kriittistä ajatteluaan, siinä olisi ollut kehittämistä. Sanalla sanoen tällä menolla minun on vanhempana kehitettävä itsestäni opettaja, joka pitää koulutunnit iltaisin pojalleni, jos kehittäminen kohti suurempia ryhmäkokoja ja muuta jatkuu tätä menoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vesa: "Minun on hyvin vaikea välttää ajatusta siitä, että koko uudistus tehtiin hyvin tietoisena Vantaan vähenevistä resursseista; kyse on paljon enemmän säästöistä kuin lasten auttamisesta."

      Samanlaisia, joku voisi väittää vainoharhaisia, ajatuksia on pulpadehdellut minunkin mieleeni. Koko ajan on vältellen puhuttu kolmen vuoden kustannusneutrauliudesta. Vaikka olen kysynyt, kukaan ei ole antanut minulle vastausta kysymykseen: Entä kolmen vuoden jälkeen?

      Kaupungin lainojen megalomaaninen suuruus on ollut koko ajan tiedossa.

      Nyt ei voida missään tapauksessa enää puhua kustannusneutraalista mallista, kun urakalla viedään pois. Sadan koulunkäyntiavustajan pihalle potkiminen on järkyttävää, juuri heitä inklusoitavat erityisoppilaat tarvitsevat.

      Hyvältä ei tunnu eka- ja tokaluokkalaisten tuntien väheneminen minimiin.

      Vesa: "Olisi tietenkin hienoa, jos tämäkin prosessi olisi voitu hoitaa aidosti ja asiallisesti keskustellen. Valitettavasti täällä Suomen Neuvostoliitossa on hyvin vähän tarvetta kuunnella järkevää puhetta ja todella vaihtaa ajatuksia."

      Aitoa keskustelua ei ole ollut.

      Esim. kouluille lähetettiin pakkotäytetäväksi lomake, johon piti rustailla esityksen sekä hyviä että huonoja puolia. Vanhemmille ja opettajille järjestetyissä tilaisuuksia ei annettu vastauksia, kun asiallisia kysymyksiä esitettiin. Kysymykset sivuutettiin tai jatkettiin esitelmöintiä.

      Kyllä nyt on otettava järki käteen, jos inkluusioon mennään, ajankohtaa on myöhennettävä. Näin suuret muutokset pitää kohdentaa aikaan, kun oikeasti on rahaa panostaa. Köyhän kannattaa aina olla tehokas ja panostaa oleeelliseen.

      Poista
  7. Tänään tuli viesti Wilmaan Ilkka Kalolta perusopetuksessa olevien lasten vanhemmille. Mukana mm. tämä tieto: "koulukäyntiavustajien määrää vähennettäisiin noin sadalla nykyisestä 320:sta avustajasta:

    "koulunkäyntiavustajien työ painottuisi nykyistä enemmän aisti-, liikunta- ja kehitysvammaisten lasten tukemiseen ja heidän työpanoksensa vähenisi mm. yleisopetuksen luokista".

    Hyvä juttu, näiden vaikeimpien osalta, että edes jotakin pyritään turvaamaan. Mutta entä suuri joukko integroitavia, kun koko koulussa saattaa olla 1 tai 2 koulunkäyntiavustajaa? (onkohan tämäkin jo utopiaa)?

    Toimenpideohjelmaa jatketaan kuitenkin, koska nykymalliakin olisivat koskeneet samansuuntaiset säästöt: "Perusopetuksen toimenpideohjelman toteuttamista jatketaan, sillä säästöjen vaikutus aikaisemmassa järjestelmässä toimiessa olisi ollut vähintään yhtä suuri."

    Totta kai näin on helppo sanoa, kun köydestä on jo päästetty irti ja vene jätetty ajelehtimaan. Olen yhä sitä mieltä, että tämä on poliittinen asia ja priorisointikysymys. Mutta jos tahtotila ja käskytys virkamiesten esitysten takana on tietynlainen (vrt. sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja), eivät lautakunnat muuta asiaa miksikään. Yksi välttämätön teatteri koko juttu.

    No, nyt ei sivistystoimi voi ainakaan enää hehkuttaa sillä, että asioita "kehitetään". Kyse on palvelurakenteiden alasajosta. Toisaalta asian sisältö on pysynyt aivan samana kuin silloin kun asiaa suuresti ja valheellisesti hehkutettiin. Nähtäväksi jääkin lähinnä se, millaisen sankaritarinan sivistystoimi omaksi edukseen tästä nostaa ja miten opettajia jaksetaan haukkua laiskuudesta ja muutosvastarinnasta ja muusta.

    Tulee vaan mieleen, että miten aikuiset ihmiset kehtaavat ja vielä tuollaisissa asemissa olevat ihmiset. Eikö heille löytyisi työtä jostakin, missä ei tarvitse olla tekemisissä ihmisten kanssa?

    VastaaPoista
  8. Vielä sen verran, että jos Kalon maalailemat näkymät toteutuvat syksyllä, Vantaa on hyvin lähellä tilannetta, joka ei kestä realistista arviointia sen valossa, mitä Perusopetuslaki sanoo jokaisen oppilaan oikeudesta riittävään tukeen. Tarkoitan tilannetta, jossa luokkakoot ovat reippaasti yli 20 oppilasta, ja paikalla ei ole avustajaa, jota luokkiin integroitavat tarvitsisivat (kuin ehkä pari tuntia viikossa, sekin laskennallisena keplotteluna).

    Ei kai niitä lähikoulujen alueellisia erityisluokkiakaan voi aivan järkyttävän kokoisiksi paisuttaa ja miten ne ylipäänsä järjestetään, jos tiettyyn yleisopetuksen luokkaan ei voida määräänsä enempää integroida?

    Olisi hauskaa jos perusopetuksen johtaja Kalo kaivaisi esiin ne taulukot, joita viime syksynä esittelisi ja näyttäisi nyt ihan konkreettisesti, miten tilanne paranee ja tuki tehostuu hajauttamisen myötä? Hän voisi kehitysryhmänsä kanssa esitellä muutaman toimivan erityisluokkaopetusmallin, joka ottaa huomioon erilaiset diagnostiset erityisoppilasryhmät (tässä olisi otettava huomioon todelliset resurssit, eivät laskennalliset). Luulenpa, että tämä jää koulujen huoleksi. Ensi syksyä ja juhlapuheita odotellessa.

    VastaaPoista