tiistai 15. toukokuuta 2012

Leikkuri heiluu Helsingissäkin


Helsingin Sanomien Verkkolehdestä 15.5.

Helsinki karsii opetuksesta: Säästöt merkitsevät suurempia ryhmiä ja avustajien vähenemistä.

Helsinki kaavailee tuntuvia säästöjä juuri koulunkäyntiavustajiin sekä opetukseen. Opetustoimen talousarvio vuodelle 2013 on pahasti miinuksella. Opetuslautakunta käsittelee talousarvioesitystä tänään tiistaina.

Opetustoimen johtajan Rauno Jarnilan mukaan koulut kaipaisivat noin 10,1 miljoonaa euroa lisää, jotta opetukseen ei tarvitsisi kajota.

"Tavoitteena on ollut, että peruskoulun alimmilla luokilla säästöt olisivat pienimmät. Leikkauksia on kuitenkin luvassa kaikilla luokka-asteilla", Jarnila sanoo.


Peruskoulun puolella opetuksesta leikattaisiin ala-asteilla kaksi ja yläasteilla neljä prosenttia. Tämä tarkoittaa, että yhtä opettajaa kohden on enemmän oppilaita. Alppilan yläasteen koulussa opetuksesta vähennettäisiin yhden opettajan työpanoksen verran tunteja.

"Nämä työt jaettaisiin siten muiden opettajien kesken", rehtori Sari Aarniokoski kertoo.


Sama tahti on askelten.

Kyllä on tuttua tekstiä. Näyttää olevan aivan sama, Helsinki tai Vantaa. Kun ei ole enää mitään muuta leikattavaa, suurennetaan opetusryhmiä ja annetaan kenkää.

Viime viikolla teimme oppimateriaalitilauksia. Ensimmäistä kertaa emme voineet tilata oppilaille omia väriliituja, vaan joudumme tyytymään tämän lukuvuoden jämiin.

Koulussamme on tapana tilata yhteistilauksena kuviksen paperit, kartongit ja liimat sekä perusvihot, lyijykynät ja kumit. Lopuilla opettajat ovat saaneet tilata muut oppitarvikkeet.

Yleensä rahaa on varattu sellaiset 20 euroa per oppilas, ensi lukuvuodeksi on rahaa varattu 7 euroa per oppilas. Vahaväriliidut maksavat 6,50 per oppilas.

Tähän ollaan tultu, pohjalle, ei ole enää varaa ostaa oppilaille väriliitujakaan.

Kierrätetään ja säästetään, mutta joskus säästeliäisyydessäkin tulee seinä vastaan. Nyt aletaan tarjota lapsille ei oota.

HS: Oppilaille säästöt tarkoittaisivat isompia ryhmiä ja henkilökohtaisen opetuksen vähenemistä.

Puhutaan yksilöllisestä opetuksesta tai lapsen huomioon ottamisesta, Vantaalla ollaan siirtymässä jopa inkluusioon, lähikouluperiaatteeseen, kun erityisoppilaita aletaan sijoitella myös tavallisiin luokkiin. Samaan aikaan Vantaalla laitetaan 100 koulunkäyntiavustajaa ulos ja Helsingissä suurennellaan opetusryhmiä.

Juhlapuheiden ja käytännön tekojen välinen ristiriita on irvokas.

HS: Nykyisin Alppilan yläasteella annetaan paljon samanaikaista opetusta siten, että luokassa on kaksi opettajaa yhtä aikaa. Rehtori Aarniokosken mukaan säästöt iskisivät ensin juuri näihin tunteihin.

"Ne eivät ole olleet mitään ylimääräistä hyvää, vaan olemme pyrkineet järjestämään näin, jotta jokainen oppilas saisi myös henkilökohtaista opetusta."

Henkilökohtaista opetusta ei voi antaa ilman henkilöitä.

HS: Alppilassa 286 oppilaan koulussa on nykyisin kolme koulunkäyntiavustajaa. Heistä kaksi on kokonaan erityisopetuksessa, josta ei voi tinkiä. Tunteja jouduttaisiin siten karsimaan juuri yleisopetuksesta.

"Se merkitsisi ilman muuta lisää levottomuutta luokkaan, kun yksi ylimääräinen aikuinen on luokasta pois", rehtori Aarniokoski sanoo.

Pelkkä hyvä tahto ei riitä. Peruskoulukin on osin materiaalilaji.

Helsinki ja Vantaa ovat Suomen tiedotusvälineiden keskiössä, on Hesari ja YLE. Mitä kaikkea tapahtuukaan pikkukunnissa, kun kaikki tehdään lähes salassa?

Posiolla oli 60-luvun puolessä välissä 27 koulua. Nyt on yksi iso, oppilaat rahdataan takseilla kunnan keskustaan suurkouluun. Samaan aikaan pääkaupunkiseudulla puhutaan, kuinka tärkeä lähikoulu on lapselle. Posiolla pienen ekaluokkalaisen koulumatka voi olla yli kolmekymmentä kilometriä.

Koillissanomat: Kouluverkko joutuu sopeutumaan

Järjetöntä sopeuttamista.

Tiedotusvälineiden olisi syytä jalkautua maaseudun pikkukuntiinkin.

Peruskoulu kehittyy kyllä, mutta väärään suuntaan, negatiivisesti. Ei ole enää takeita, että muutaman vuoden päästä pärjäämme kansainvälisissä PISA-tasokokeissa.

Peruskoulutuksen rahoitus ei toimi.

12 kommenttia:

  1. Nyt minä KA palaan vanhoille raiteille. Aarniokosken palkattomiksi nyt näiden leikkausten jälkeen jaettavaksi tulevat tehtävät.... - eli käytännössä palkanalennus ja työmäärän lisäys (!) - niin eikös se jos mikä ole ammattiyhdistysasia ?

    OAJ:lla on käsittääkseni oikeus KIELTÄÄ jäseniään tekemästä työehtosopimuksen ulkopuolella olevia tehtäviä, jos niistä ei makseta asianmukaista korvausta.

    Nyt ei taskaan riitä mikään postkangasniemen "jyrähdys" tai "lausunto."

    Jään odottamaan - siis jos tämä kaikki revitään opettajien nahasta - aivan selkeitä MÄÄRÄYKSIÄ ammattiliitolta, mitä opettaja tässä tilanteessa saa tehdä ja mitä ei. Sellaista voisi kutsua jopa ay-toiminnaksi.

    Osittainhan työnantaja kohtelee meitä niin kuin me annamme sen kohdella. Emme voi nyt itkeä apuun äitiä ja urputtaa mielipidepalstoilla kun meillä on ( pitäisi olla) sitä varten väline, OAJ. Nyt opettajien on uskallettava ottaa myös omaa konkreettista vastuuta siitä, miten meitä viedään.


    Jorma

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jorma...nyt puhutaan ilkeästä mekanismista.

      Kun maikka laitetaan pihalle, työmäärä kasvaa muilla maikoilla kasvaneiden opetusryhmien muodossa, tästähän kait on kyse. Vantaa saa onneksi nyt valtion luokkakokorahaa, joten ryhmiä ei kannata suurennella, koska kaupunki menettäisi kolmen miljoonan euron tuet.

      Helsinki ei taida kait saada niitä tukia?

      Luokkakokojen enimmäismäärät pitäisi saada selkeästi lakiin, jotta tällainen kikkailu loppuisi.

      Poista
  2. Onpa aika hauska nähdä, miten Vantaan sivistystoimi nyt toteuttaa viime syksnynä läpiviedyn Perusopetuksen toimenpideohjelman... tai siis miten koulut toteuttavat resursseineen Kalon ja kumppaneiden suuren ja viisaan suunnitelman.

    Taitavat tulla karut ajat kouluille, opettajille ja erityisoppilaille, kun realiteetit paljastuvat.

    Olen aivan varma, että koko projekti annettiin valmisteltavaksi ja tehtäväksi tilanteessa, jossa tuleva kehitys osattiin jo ennustaa. Katsotaan saammeko asiaan vielä korjausta vanhempina.

    Vesa Haapala

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vesa: "Taitavat tulla karut ajat kouluille, opettajille ja erityisoppilaille, kun realiteetit paljastuvat."

      Näin on. Opettajisto odottaa esitettyä vieläkin karumpia leikkauksia. Koulunkäyntiavustajat ovat osin paniikissa. Kaikki oppilaat tulevat kärsimään, eniten erityisoppilaat.

      Vesa: "Olen aivan varma, että koko projekti annettiin valmisteltavaksi ja tehtäväksi tilanteessa, jossa tuleva kehitys osattiin jo ennustaa."

      Niin olen minäkin. Kaikki tiesivät kaupungin massiivisen velan koko ajan.

      Vesa: "Katsotaan saammeko asiaan vielä korjausta vanhempina."

      Ainoa toivo on juuri vanhemmissa. Opettajien kuuntelemiset ovat aina olleet lähes muodollisia. Rehtoreilta olisin odottanut voimakkaampaa rotia.

      Poista
  3. On vain niin, että vanhemmat eivät voi puuttua koulunkäyntiavustajien määrään, se on koulun sisäinen asia. Ehkä nyt vain nähdään siten, että opettajan pitää palata perustehtväänsä eli opettamiseen kaikille hänen luokassaan oleville lapsille (luokan koosta ja koostumuksesta riippumatta) eikä purnata töistä, jotka "eivät kuulu opettajille". Emmehän voi esim. siihenkään puuttua, kuinka monta terveyden-tai sairaahoitajaa taikka sihteeriä pitää lääkärillä olla, jotta hän voisi hoitaa työnsä. Jokainen tehköön työnsä ja jos homma ei suju syystä tai toisesta, niin puhukoot siitä esimiehensä kanssa.

    VastaaPoista
  4. Palaan tähän keskusteluun myöhemmin, hauska että tästä keskustellaan! Vanhemmat todellakin voivat puuttua asioihin silloin, kun laki takaa heille tietyt oikeudet. Valitettavaa on tietenkin, jos asioita on hoidettava oikeusteitse ikään kuin kolmannen osapuolen välityksellä tilanteessa, jossa kunnan virkamiehet ja päättäjät eivät muuhun järkevään keskusteluyhteyteen suostu.

    Minusta on kurjaa, jos tilanne Vantaalla menee siihen, että ajatellaan kyseessä olevan kamppailu, jossa osapuolet eivät voi menettää kasvojaan, koska ovat tehneet tiettyjä päätöksiä. Kyseessä on kuitenkin riittävä lasten tarpeiden huomioiminen, ei mikään muu. Tällaisissa asioissa takinkääntö voi pitkällä aikavälillä osoittautua kunniakkaammaksi kuin jääräpäinen ja yksisilmäinen eteneminen.

    Jos koulu-uudistus tuo opettajille eteen sellaisia työelämän oikeuksiin liittyviä asioita, joissa olisi syytä olla ammattijärjestöjen suuntaan aktiivisia, toivon että asiassa aktivoiduttaisiin yhdeksi rintamaksi.

    VastaaPoista
  5. ks. Vantaan opettaja -lehti, jonkinlaista osviittaa:

    http://voay-fi-bin.directo.fi/@Bin/3d53223a8422c8f9377aa5d4dc80d628/1337329721/application/pdf/137037/Lehti%2004_2012.pdf

    VastaaPoista
  6. Hyvä juttu Markkaselta!

    On selvää, että taloudellinen tilanne pakottaa leikkauksiin. Mutta vastuunkantoa olisi miettiä, mistä leikataan, leikataanko esimerkiksi tulevaisuudelta ja niiltä perheiltä, jotka vielä ovat toimintakykyisiä ja kunnankin kannalta tukipilareita mutta jotka kamppailevat jaksamisen äärirajoilla ja hoitaakseen omia perusoikeuksiaan saavat vastaansa Vantaan hallinto- ja lakimiesarsenaalin.

    Leikkausten kohdentaminen on poliittista toimintaa, ja minun näkemykseni on, että kaikki menee korrektisti mutta pieleen niin kauan kuin sivistystoimessa vallitsee sosiaalidemokratian yksisilmäinen hallinnon määrittämään "tasavertaisuuteen" perustuva ajattelu, jonka henki on muuttunut tyhjäksi nykyisessä yhteiskunnassa. Ajattelun tulisi olla joustavaa ja tilanteista, mutta nyt pelataan abstraktisti ja systeemien kautta: virkamiehistön fläppitaulu on tuhannen kilometrin päässä pelikentältä, jossa tilanne muuttuu jatkuvasti. Toki muutkin puolueet voisivat tarkistaa kantojaan, mutta se tyhjä hallinnollinen tasavertaisuuden ja riittävän yhteisen hyvän periaate, joka hallitsee sosiaalidemokraattista ideologiaa kaipaisi ravistelua hyvän sään aikana.

    Etten osoittaisi sormella yhtä puoluetta, sanon että muut lähtevät ilolla mukaan peliin, jossa voidaan laillisuuden puitteissa kaikenlaisella höpöhöpöpuheella peittää todellisuuden ja ideoiden välinen kuilu.

    VastaaPoista
  7. Itse kuulin opekokouksesta, jossa ilmoitettiin kouluavustajien palkkaamattomuudesta ensi vuonna ja sitten seuraavaan hengenvetoon johto kertoi, että koululle tulee ensi viikolla kymmenen uutta läppäriä. Kaikki taputtivat. Tyytyväisinä!

    En halua asettaa tietotekniikkaa ja taloustilannetta vastakkain, mutta jos erityisluokkaan on valittava uudet läppärit tai elävä ja lämmin ihminen, kouluavustaja oppilaan tarpeisiin, niin valinta kai on aika selvä.

    Paitsi valinta ei ole selvä: kunnat, virastot, opettajatkin, valitsevat mieluummin paketin elektroniikkaa.

    Todella hyvä selvityskohde olisi laskea kuinka paljon opetustoimen budjetista vaikkapa viimeisen 10 vuoden aikana on mennyt koulujen tietokoneistamiseen. Luulen että loppusummatulema olisi järkyttävää kuultavaa meille kaikille. Puhutaan miljardeista.

    Koulut tarvitsevat laadukkaan atk:nsa, mutta leikkaamisen on kohdistuttava sinnekin. Mikä hätä smart-boardien perään, kun on oikeaakin hätää resursseista.

    Minua melkein itkettää,kun opetustoimen ihmisetkin vauhkoavat Vihaisista Linnuista "suomalaisena menestystarinana." Talouslehden mukaan tuo hetken kestävä "innovaatio" (jollaisia maailmalla on satoja) työllistää n. 50 suomalaista. Että sellainen tarina. Ja tuollakin jokamiehen-perusteella opetusvirastot hankkivat frontereita ja ipadeja penskoille ja maikoille Uuden Uljaan Suomen fantasioissaan.

    Selvittäkääpä opet läpi Suomen paljon teidän kuntanne Fronter-sovellus on maksanut. Maailman kallein kalenteri, vai mitä?

    Hankitaan sinne luokkaan nyt ensin ope, tarvittaessa avustaja, oppikirjat ja kunnollista ruokaa ruokalaan lounaaksi.


    Jorma

    VastaaPoista
  8. Jorma: "Hankitaan sinne luokkaan nyt ensin ope, tarvittaessa avustaja, oppikirjat ja kunnollista ruokaa ruokalaan lounaaksi."

    Noin sen pitäisi mennä.

    On erittäin outoa, että Vantaalla täyttää häkää ollaan menossa inkluusioon, vaikka esim. koulunkäyntiavustajia laitetaan ulos. Nyt pitäisi olla sen verran pelisilmää, että inkluusiota myöhennetään kunnes rahavarat sen sallivat.

    Jos lähikouluperiaatetta aletaan ensi syksystä lähtien toteuttaa, signaali on selvä. Tavoitteena ei ole erityisoppilaan paras, vaan säästäminen.

    Köyhän kaupungin ei kannata leikkiä silloin, kun ei ole rahaa.

    VastaaPoista
  9. Fronterista...alustana Fronter oli meille tullessaan jo vanhanaikainen.

    On ilmaisia ja parempia alustoja kuten Windows Live, joka käyttää pilviteknologiaa. Livessä on käytössä ilmaista säilytystilaa, joka on käytettävissä missä vain, SkyDrive. Samoin on Wordien ja Excelien laita.
    Live on huomattavasti monipuolisempi alusta.

    Huvittavinta on, että koulultamme pyydettiin arviota Fronterista ennen kuin alusta hankittiin Vantaalle. Alusta sai meiltä murska-arvion. Silti Fronter hankittiin.

    Kouluihin hankittiin Smart Boardit joka luokkaan. Ne toimivat hienosti tietokoneiden ja dokumenttikameroiden näyttöinä oppilaille. Mutta itse älytauluominaisuudet ovat surkeat.

    Dokumenttikamerat ovat hyvin toimivia ja ne ovat muuttaneet kovasti opetuksen käytänteitä.

    VastaaPoista
  10. Dokukamerat ok, mutta "smart-boardit joka luokkaan" tässä taloustilanteessa! Meidän täytyy olla järjiltämme. Kouluaviustajat ulos, luokkakoot ylös, elektroniikkapaketit sisään...?

    Inkluusion säästöperusteet tietävät kaikki. Myös opetusvirastojen - ja toimen johto. Oikein hyvin. Eivät ne tyhmiä ole. Kunhan lavastetaan ujutus vain hienoin muka-pedagogisin perustein sisään kuin käärme pyssyyn. Ja aina löytyy jokaisesta koulusta naiveja opettajiakin
    ( Leninin sanoin " hyödyllisiä idiootteja"), jotka menevät lankaan "oppilaan parhaasta."

    Mutta kesä tulee ja elämän tarkoitus: elämä.

    Jorma

    VastaaPoista