maanantai 3. joulukuuta 2012

"Purukumilla me paikkaamme sen"


Yle 3.12.


Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä luovutti tänään ehdotuksensa koulutuksellisen tasa-arvon parantamiseksi opetusministeri Jukka Gustafssonille. Vanhempien varallisuus ja koulutustaso ennustavat edelleen lasten koulutuspolkua – paremmin toimeentulevien jälkeläiset kouluttautuvat keskimäärin pidemmälle kuin vähäosaisten perheiden lapset.

Työryhmä ehdottaa kaikkiaan 35 toimenpidettä koulutuksellisen tasa-arvon parantamiseksi. Esityksen mukaan lasten varhaista eriytymistä voisi parhaiten ehkäistä osoittamalla lisäresursseja kouluille, joiden oppilaista merkittävä osa painiskelee heikon koulumenestyksen kanssa.

Valtio jakaa tänä vuonna ensimmäistä kertaa 23 miljoonaa euroa koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi. Työryhmä ehdottaa, että jatkossa raha kohdennettaisiin nimenomaan oppimistuloksiltaan huonompien koulujen tukemiseen.


Työryhmän slogan, lasten tasa-arvo paranee heikkoja kouluja tukemalla, on harkitsematon ja huono.

Koulujen oppimistulosten erot johtuvat pääosin huonosta yhteiskuntasuunnittelusta. On selvää, kun asuinalueita on suunniteltu yksisilmäisesti, eri asuinalueiden koulujen oppimistulosten erot ovat kasvaneet. Joissain kaupungeissa ihmiset on jaoteltu asumaan varallisuustason mukaan, on hyvin toimeentulevien ihmisten omistusasumisalueita ja on köyhien ihmisten ja maahanmuuttajien vuokra-asumisalueita. 

Kärjistäen, ei ole heikkoja kouluja, on vain huonosti suunniteltua asumista.

Sinänsä on järkevää jakaa 23 miljoonaa euroa koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi oppimistuloksiltaan heikompien koulujen tukemiseen. Mutta jotenkin tulee mieleen vanha lasten laulu, jossa purukumilla paikkaillaan polkupyörän kumia. Nyt niitetään selkeän ja johdonmukaisen politiikan ja yhteiskuntasuunnittelun satoa - Suomesta on vaivihkaa tehty kaksinapainen yhteiskunta. Ei voida enää puhua pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta.

Koulujärjestelmän tavoitteeksi ollaan asettamassa kahta laajaa tavoitetta:

1. Korjataan uusliberalistisen yhteiskuntapolitiikan fataaleja virheitä. Vapaat markkinat ja vapaakauppa eivät sittenkään edistäneet parhaiten ihmisten yleistä hyvinvointia. 

2. Satsataan ennaltaehkäisyyn. 

Koulutuksessa järkevintä on panostaa heti lapsen koulutien alkuun, esikouluun ja peruskoulun kolmeen ensimmäiseen luokkaan. Ei ole mitään järkeä vyöryttää lasta ongelmineen läpi peruskoulun kuten nyt tehdään. Oppimisongelmiin pitää puuttua varhain, heti alussa.

1. Koulukypsyyskokeet on otettava uudelleen käyttöön. Nyt osa lapsista käy pari-kolme ensimmäistä lukuvuottaan tyhjäkäynnillä. Yksi huilivuosi esikoulussa tekisi terää.

2. Jos oppilas ei ole saavuttanut asetettuja tavoitteita, luokan kertaamiset opintien alussa on otettava käyttöön. Alussa kertaamisen teho on suurinta. Nyt ei juuri kertailla, uskotaan vain sokeasti, että kaikki oppivat kaiken samassa ajassa.

3. Kolmen ensimmäisen luokan luokkakoot on pidettävä kohtuullisina, kolmen ensimmäisen luokan maksimina pidän 20 oppilasta.

4. Jakotuntien riittävästä määrästä on pidettävä huolta. Kolmena ensimmäisenä lukuvuonna pidän riittävänä määränä neljää jakotuntia viikossa. Jakotunnit ovat mitä parhaitanta eriyttämistä etenkin äidinkielessä lukemaan ja kirjoittamaan opeteltaessa.

5. Laaja-alaisia erityisopettajia on oltava riittävästi luokanopettajien tukena oppimisongelmia ratkottaessa.

Lasten yhtäläisiä kouluvalmiuksia on tarkoitus parantaa säätämällä esiopetus pakolliseksi vuotta ennen kouluun menoa. Nykyisin se on vapaaehtoista, mutta peräti 99 prosenttia ikäluokasta osallistuu esiopetukseen. Lähinnä hyvin harvaan asuttujen seutujen ja joidenkin maahanmuuttajaperheiden lapset ovat toistaiseksi jääneet esiopetuksin ulkopuolelle. (Yle)

Kannatan.

Kunnianhimoinen tavoite on puolittaa sekä sosiaalisesta taustasta että sukupuolesta johtuvat erot koulutukseen osallistumisessa lapsilla ja nuorilla sekä aikuisopiskelijoilla vuoteen 2020 mennessä. (Yle)

Uskokoon, ken haluaa.

Puolittamisaikaa on vain noin seitsemän vuotta. En usko, että pelkästään koulutuksellisilla toimenpiteillä kyetään puolittamaan sosiaalisesta taustasta että sukupuolesta johtuvat erot koulutukseen osallistumisessa. 

Tarvitaan paljon muutakin. Koulutuspolitiikka on vain pieni osa yhteiskuntapolitiikkaa. 

Seuraavaksi työryhmän esitys lähtee lausuntokierrokselle, minkä jälkeen hallitus aloittaa sisäiset keskustelut toimenpiteistä koulutuksellisen tasa-arvon parantamiseksi. (Yle)

Nyt mitataan Kokoomuksen kunnallisvaalipuheet.

Kokoomusta ei voi hyvällä tahdollakaan kutsua koulutuksellisen tasa-arvon airueksi.

Lisäys, nyt löysin esityksen kokonaisuudessaan:

http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2012/liitteet/tr28.pdf?lang=fi

7 kommenttia:

  1. Olen samoilla linjoilla. Nuo blogistin mallit ovat varmasti kaikkien opettajien kannattamia ja meidän pitää opettajina sekä kansalaisina toimia niiden edistämiseksi.

    Mutta asumisesta. En tiedä uskonko minä ajatukseen omistusasujien ja meidän vuokra-asujien sekoittamisen autuudesta. Siis koulutuksellisessa mielessä.

    Kai pitäisi lähteä siitä että yhteiskunnan arvot ovat sen verran yhtenäiset ja toimivat, että täältä vuokrataloistakin tulee koulunsa hoitavia lapsia työssä käyvistä perheistä. Onhan niin aina ennenkin tullut. Ajatellaan vaikkapa Kallion työläiskaupunginosan historiaa...

    Liittyykö epätasoarvo sittenkin "kulttuurien" keskittymiseen tietyille alueille? Jos suomen kieltä ei osata eikä sen osaamista yhteiskunnassa vaadita ja jos työttömyys periytyy isältä pojalle, mihin sitten koulutusta tarvitaan ja miksi sitä arvostettaisiin? Pudottaako tämä pehmeäksi kuvittelevamme suvaitsevaisuus ( joka onkin sisältä kova ja eriarvoistava liian helpossa liberaaliudessaan) maahamme muuttaneet perheet heti kättelyssä ensin koulutuksesta ja sitten työelämästä?

    Kokoomuksen pitäisi lunastaa vaalilupauksensa.
    Totta.

    Meidän muidenkin pitäisi lunastaa lupauksemme.
    Maahanmuuttajien ( joiden alueille se "heikko" koulu valitettavasti liian usein sijoittuu) pitäisi myös lunastaa lupauksensa yhteiskuntaamme integroitumisesta.


    J

    VastaaPoista
  2. J...sekamallin autuudesta on näyttöä, vrt. Vantaa, jossa koulujen tasoerot ovat pääkaupunkiseudun pienimmät ja tulos hyvää.

    Helsingistä löytyy hyviä uudehkoja sekamallialueita kuten Malminkartano ja Katajanokan uusi alue.

    Ei ole mitään järkeä sulloa huono-osaisia ihmisiä samoille alueille, joissa ongelmat sitten kumuloituvat.

    VastaaPoista
  3. K, olen samaa mieltä ettei ole järkeä sulloa huono-osaisia samalle alueelle, mutta samalla pitäisi pyrkiä tietenkin poistamaan huono-osaisuutta sinänsä, eikö?

    Eihän huono-osaisuutta voi hoitaa vain niin, että huono-osaiset sekoitetaan muuhun populaatioon ja siten vähemmin näkyviksi.

    Eikä poistaminen voi olla vain yhteiskunnan homma. Ei onnea voi kukaan järjestää. Vain mahdollisuudet pyrkiä siihen ( oikeus pyrkiä "onnen tavoitteluun" on muuten Amerikan perustuslaissa).

    Maahanmuuttajille laitoin minimivaativaatimukset yllä:
    kielitaito olisi hankittava oikeasti eikä vain puhuttava sen tärkeydestä - niin löytyy varmasti töitä ja muutkin ongelmat alkavat vähitellen helpottua, oikotietä rikkaaksi se ei tietenkään takaa, eli ei kannata jäädä kotiin odottelemaan.

    Itse asiassa työelämä poistaisi aika paljon kantasuomalaistenkin ongelmia ja huono-osaisuutta. En usko että huono-osaisuutta on tilastollisesti paljon, jos vanhemmat käyvät töissä; niukkuutta kyllä mutta sellaista elämä joskus on.

    Omaan utopiaani kuuluisi myös vanhanaikaisesti kunnon ja osittain yhtenäinen arvomaailma, väitän että monet masennukset ja ahdistukset nousevat myös siitä, että esim. klassisen perhemallin ihanne on hajotettu ja maassamme vaikuttaa monia poliittisia voimia jotka siitä iloitsevat. En uskalla kirjoittaa ihan suoraan mitä tarkoitan. Kukin voi keksiä itse. Mutta maailma on liian monessa asiassa liian monenlaisessa muutoksessa - liberalismi kukkii oikealla ja vasemmalla ja vihreällä...

    Mutta asiaan takaisin: vuokrataloista voi tulla ihan yhtä hyviä perheitä kuin omistusasunnoista. Siinä mielessä mitään sekoittamisia ei tarvita, vaan työtä, toimeentuloa, yhteisvastuuta ja vastuullista vapautta kaikissa yhteiskuntaluokissa.

    J

    VastaaPoista
  4. J...K, olen samaa mieltä ettei ole järkeä sulloa huono-osaisia samalle alueelle, mutta samalla pitäisi pyrkiä tietenkin poistamaan huono-osaisuutta sinänsä, eikö?

    Nimenomaan pitää pyrkiä poistamaan huono-osaisuutta sinänsä.

    J...Mutta asiaan takaisin: vuokrataloista voi tulla ihan yhtä hyviä perheitä kuin omistusasunnoista. Siinä mielessä mitään sekoittamisia ei tarvita, vaan työtä, toimeentuloa, yhteisvastuuta ja vastuullista vapautta kaikissa yhteiskuntaluokissa.

    Näyttää siltä, että työ ja toimeentulo ovat tulevaisuudessakin erittäin tiukilla. Yhteisvastuun ja vastuullisen vapauden kanssa olen pessimistinen. Hyvin paljon pitäisi tapahtua, ei oikein löydy uuden suunnan reivaajia.

    VastaaPoista
  5. J...K, olen samaa mieltä ettei ole järkeä sulloa huono-osaisia samalle alueelle, mutta samalla pitäisi pyrkiä tietenkin poistamaan huono-osaisuutta sinänsä, eikö?

    Siitä huono-osaisuuden poistamisestahan tässä juuri on kysymys. Että kaikissa kouluissa oppilailla olisi mahdollisuus vastaanottaa opettajan opetusta.

    Nythän on niin, että toisessa koulussa ope opettaa ja luokallinen rauhallisia lapsia (joiden vanhemmat ovat jo kotona huolehtineet läksyjen muistamisen ja selostaneet epäselvät kohdat ja aamulla tarjoilleet ravitsevat aamupalat...) kuuntelee mielenkiinnolla opetusta.

    toisessa taas oppilas väistelee lentäviä kuminpalasia ja katsoo vierestä kun opettaja juoksee irrottelemassa tappelevia oppilaita toisistaan, etsii sitä yhtä karannutta ja ehkä siinä samassa selostaa viidelle suomea osaamattomalle oppilaalleen mitä 'lehti' tarkoittaa päästäkseen vähitellen kertomaan yhteyttämisestä.

    VastaaPoista
  6. Resursseja lisäämällä tuskin tulokset paranevat. Ruotsissa on niillä kouluilla, joiden resursseja huono-osaisuuden (lue: maahanmuuton)vuoksi on lisätty, huonommat tulokset kuin vähemmän resurssoiduilla kouluilla. Kjell Håkansson on tutkinut Ruotsin kouluja: mitä enemmän maahanmuuttajaoppilaita (koskee myös toisen polven maahanmuuttajia), sitä huonommat arvosanat ja mitä useampi opettaja oppilasta kohti, sitä huonommin menestynyt koulu.

    Tanskassa samanlaisia tuloksia. Aarhusin yliopisto tutki kokopäiväkoulua. Kokeilussa oli mukana 12 koulua, kaksikielisillä alueilla tulokset olivat huonoja siitä huolimatta, että tukeen, maksuttomaan ruokailuun ym. oli panostettu. Venstren kansanedustaja Karen Jespersen kirjoitti Berlingste Tideniin "Folkeskolen er truet af opløsning" (Peruskoulua uhkaa hajoaminen). Tanskassa on paljon huonosti toimivia kouluja, maahanmuuttajataustaiset oppilaat varsinkin muslimipojat käyttäytyvät huonosti, opettajiin kohdistuvat rasismisyytökset ovat yleisiä, kaksikielisistä oppilaista 38% ei koulussa saa riittävää luku- ja kirjoitustaitoa.

    Tanskassa onkin yksityiskouluinnostus koko ajan lisääntynyt. Nørrebrossa jo 45% lapsista käy yksityiskoulua. Vanhemmat muuttavat koulupiiristä toiseen saadakseen lapsensa kouluihin, joissa ei ole maahanmuuttajataustaisia. Julkisissa kouluissa on vallalla vapaus ja suvaitsevaisuus, yksityiskouluissa kuri ja järjestys. Sosiaalidemokraatit Thorning-Schmidtin johdolla ajavat nyt kokopäiväkoulu-uudistusta.

    VastaaPoista
  7. Bogreol...

    Ruotsin koulujärjestelmän tulokset vapaakouluineen ovat ällistyttävän huonot. En ottaisi mallia Ruotsista juuri mistään.

    Koulujärjestelmät ovat hyvin kulttuurisidonnaisia.

    Sekä Ruotsissa että Tanskassa maahanmuuttajat ovat kasautuneet tiettyihin kouluhin. Suomessa jakautuminen on tasaisempaa. Toistaiseksi meillä ei ole "maahanmuuttajaslummeja", meillä ei ole slummeja ollenkaan.

    Ruotsalaismalliset vapaakoulut olisivat viimeinen niitti.

    VastaaPoista