tiistai 27. elokuuta 2013

Suur-Kouvola lomauttaa

27.8 Yle


Kouvolan peruskoulujen opettajien pakkolomautukset alkoivat tiistaina. Aluksi lomautettuna on puolet opettajista. Ensimmäinen lomautusjakso kestää ensi viikon keskiviikkoon asti, minkä jälkeen loput opettajista jäävät pakkolomalle kahden viikon kuluttua.

Tornionmäen koulussa 14 opettajasta viisi on pois rivistä. Siellä ensimmäinen lomautuspäivä alkoi vauhdikkaasti. Yksi opettaja ilmoittautui sairaaksi ja koulun rehtori Antti Pasi hankki tilalle sijaisen lomautettujen joukosta.

Turvallisuus onkin juuri se puoli lomautuksissa, joka huolestuttaa monen koululaisen vanhempia. Tornionmäen koulussa siihen on pyritty panostamaan.
- Elokuun ajan teimme järjestelyitä lukujärjestykseen ja pyrimme löytämään vastuuopettajat ja jonkin verran erityisopettajia. Jokin luokka on vähän aikaa ilman valvontaa, mutta mikään luokka ei ole ilman valvovaa opettajaa.


Mökkini on on Lapinjärvellä, aivan Kouvolan rajassa kiinni. Kesällä käymme lähes päivittäin ostoksilla kirkolla, Elimäellä.

Elimäkeläiset eivät olleet järin innoissaan, kun Elimäki liitettiin Kouvolaan v. 2009. Samaan aikaan Kouvolaan liitettiin neljä muuta pohjoiskymenlaaksolaista kuntaa, Kuusankoski, Valkeala, Anjalankoski ja Jaala. Muodostui lähes 90 000 asukkaan kaupunki.

Elimäkeläisille opettajien lomautukset on ikävä yllätys, sillä ennen suurta liitosta Elimäki oli vauras maalaispitäjä. Kunnan ei tarvinnut lomauttaa opettajiaan.

Minut lomautettiin 1990-luvulla, mikä oli suuri järkytys.

On itsestään selvää, että lasten oppiminen kärsii, kun opettajia lomautetaan. Kun peruskoulun opettajia lomautetaan, yleensä toimitaan niin, että vuorotellen puolet opettajista on lomautettuna ja loput ovat töissä.

Kuten Ylen jutusta ilmenee, kun opettajia lomautetaan, heitä hiertää turvallisuus. 

Vaikka kuinka vakuutellaan, että lomautusaikana koulu panostaa turvallisuuteen, lomautuskoulu ei ole yhtä turvallinen kuin normaalioloissa. Kun opettaja ei ole luokassa, siellä voi tapahtua mitä vain. Ei ihme, että turvallisuustekijät huolestuttavat kouvolalaisia vanhempia.

Kun luokka jätetään tietoisesti ilman valvontaa, kyse on luokan heitteillejätöstä.

Kun minut lomautettiin, olin kolmannen luokan opettaja. Luokat olivat silloin suuria, minulla oli 30 oppilasta ja lomautusparillani samoin. Ennen lomautusta mietimme, kuinka toimimme. Totesimme, ettei ole mitään järkeä pitää kahta kolmenkymmenen oppilaan luokkaa kahdessa eri luokassa, olivathan oppilaat vasta yhdeksänvuotiaita.

Siirsimme toisen luokan pulpetit toiseen luokkaan, teimme niistä jonoja, joissa oli neljä pulpettia rinnakkain. Tungimme siis hiukan yli 60 oppilasta pulpetteineen yhteen luokkaan. Lapset olivat koko ajan valvovan silmän alla. Ikkuna oli koko ajan auki.

Kun tunnin alussa astuin luokkaan, oppilaat nousivat ylös, jotta luokka tulisi hiljaiseksi. Vain viittaamalla oppilas sai puheenvuoron. Kaikenlainen turha pulina tai liikkuminen oli kielletty. Kuri oli tiukka.

Opetus oli kuin 1940-luvulta. Kaikki toiminta oli hyvin opettajajohtoista. Opetin asiat luokan edessä, tehtiin paljon työkirjatehtäviä ja muita kirjallisia tehtäviä. Uskonnon ja ympäristötiedon tunneilla luennoiva ja kyselevä opetus oli valttia. Turvallisuussyistä ei pidetty liikunnan tai käsityön tunteja.

Ymmärrän hyvin, että Kouvolan opettajilla ja lasten vanhemmilla on "pelko perseessä".

Jollain lailla on huvittavaa, että lomautuksista ei koidu kuin hetken säästöjä. On tutkittu kuntia, jotka ovat lomauttaneet opettajiaan. Ko. kunnissa sosiaalimenot ovat kasvaneet aivan eri tahtiin kuin muissa kunnissa.

Opettajien lomautukset eivät kannata.

3 kommenttia:

  1. Itse olin juurikin yhdeksänvuotias, kun opettajani lomautettiin 90-luvulla. Lomautusviikolla ei tarvinnut mennä kouluun ollenkaan. Opettaja antoi etukäteen listan tehtävistä, jotka piti tehdä viikon aikana. Koululla sai halutessaan käydä syömässä ja tehdä tehtäviä luokassa, mutta suurin osa oppilaista oli sen viikon kotona. Minusta järjestelyt olivat mahtavat, koska rakastin itsenäistä työskentelyä. Tehtäviä vain oli aivan liian vähän, ja tein kaiken jo kahdessa päivässä. Jos sen sijaan koko levoton 34 oppilaan luokkamme olisi ollut keskenään koulussa, tuskin olisin saanut juuri mitään aikaiseksi.

    VastaaPoista
  2. Niinpä niin. Joissakin kunnissa lomautetaan, joissakin ei. Mutta vuodesta toiseen niissä kunnissa joissa lomautuksiin ei tarvitse mennä, ei ole minkäänlaista solidaarisuutta (tekojen tasolla) jolla tätä tyhmyyttä vastaan taisteltaisiin. Ollaan vain "vihaisia." Akava kun laittaisi kiinni lastentarhat, peruskoulut, lukiot ja amikset kiinni pariksi päiväksi, menisi ainakin viesti varmasti perille. Tämä on vähän sama juttu kuin rajojen asettaminen luokassa häiriköiville. Itse olen kyllästynyt lukemaan juttuja joissa lomautukset "tuomitaan laittomina." Tekojen aika tai sitten kuntapäättäjien pitää antaa huseerata miten tahtovat. Akavalla on kyllä rahaa maksaa sakot laittomasta lakosta ja opettajille vielä lakkokorvauksetkin.

    Rahaa kuntiin tarvitaan lisää tietysti. Ja sitähän ei enää post-kansankoti maailmassa saa kuin tuottavasta yritystoiminnasta ja sen tuomilla verotuotoilla ja heijastusvaikutuksina kaikkeen muuhunkin verotuloa kasvattavaan toimintaan. Suomea ei pelasta veronkorotukset "rikkaille" vaan se, että pääomat houkutellaan kannatavaan yritystoimintaan tuottamaan rahaa ja veroja - ja näin vähentämään lomautuksien sun muiden mielettömyyksien tarvetta.


    Jorma

    VastaaPoista
  3. Jorma: "Itse olen kyllästynyt lukemaan juttuja joissa lomautukset "tuomitaan laittomina." Tekojen aika tai sitten kuntapäättäjien pitää antaa huseerata miten tahtovat."

    Samanlaiset fiilikset on minullakin.

    Pitäisi reagoida PALJON voimakkaammin: koko valtakunta kiinni lastentarhoista yliopistoon, mieluummin vaikka yo-kirjoitusten aikaan.

    VastaaPoista